Mestarien aamiainen eli hyvästi masentava maanantai. Alkuteos ilmestynyt 1973. Suomentanut Marjatta Kapari. Sidottu, kansipaperi. 2. painos 1994.
Elämä oli maailmankaikkeuden luojan koe. Luoja halusi kokeilla uudenlaista olentoa, jonka ajatteli sijoittaa maailmankaikkeuteen. Se oli olento joka kykeni tekemään itse päätöksiä. Kaikki muut olennot olivat täysin ohjelmoituja robotteja. Niiden ainoa tarkoitus oli antaa tuolle ajattelevalle olennolle mahdollisimman monenlaisia ärsykkeitä, jotta luoja saattoi tarkkailla tämän reaktioita.
Tällainen on pääpiirteittäin tieteiskirjailija Kilgore Troutin erään romaanin sisältö. Menestyvä autokauppias Dwayne Hoover Midland Citystä USA:n keskilännestä on yhtäkkiä herännyt tuskaisena kyselemään elämänsä tarkoitusta (mikä tietysti johtuu jostain häiriöstä hänen aivojensa kemiallisissa reaktioissa). Hän lukee sattumalta Troutin kirjan ja tuntee oitis saavansa vastauksen kysymyksiinsä: hänhän onkin ainoa ajatteleva olento koneitten keskellä.
Unohdettu ja erakoitunut tieteiskirjailija Kilgore Trout saapuu itse paikan päälle todistamaan millainen vaikutus hänen ajatuksillaan on. Trout joutuu nimittäin odottamattoman huomion kohteeksi: hän saa kutsun Midland Cityn taidefestivaaleille. Liftimatkalla sinne sattuu jos jotakin, mutta mikäpä Troutin mielenrauhaa järkyttäisi. Kuolevan planeetan epätoivoiset ja kauheat asiat muuntuvat hänen päässään hykerryttäviksi tarinoiksi – avolouhosten runteleman Länsi-Virginian läpi kuljettaessa hän kehittelee antiluonnonsuojelukertomusta planeetasta, jolla syntyi koko ajan niin runsaasti uusia eläin- ja kasvilajeja että kaikesta huolimatta se lopulta tukehtui kolmikymmenmetriseen elävään peitteeseen.
Mestarien aamiainen on mielikuvituksellinen sekoitus mustaa huumoria, tieteisromaania, itsetilitystä, vertauskertomusta, yhteiskunnallista komediaa ja farssia, estottoman piirroskuvituksen kera.
Arvosana kirjalle
Kurt Vonnegut
Kurt Vonnegut syntyi 1922 Indiapolisissa Yhdysvalloissa ja kuoli 2007 New Yorkissa. Vonnegut koki 23-vuotiaana Dresdenin tuhopommituksen helmikuussa 1945. Palattuaan sodasta hän opiskeli antropologiaa ja oli sitten kolme vuotta tiedotussihteerinä General Electricissä. Hän alkoi kirjoittaa, aluksi tieteisromaaneja, myöhemmin mustan huumorin läpitunkemia ajankuvauksia, joiden ansiosta hän 60-luvulla nousi samanlaiseksi nuorison esikuvaksi kuin J. D. Salinger 50-luvulla. Vonnegutin läpimurtoromaanin Teurastamo 5 (1969) perusaiheena on Dresdenin pommitus, joukkotuho, jonka todistajana kirjailija siis itse sotavankina oli. Romaani on myös satiiri ja tieteiskirja.
Keltainen kirjasto
Sarja sisältää 33 pääteosta ja yhteensä teoksia 81 kpl.
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
