Stephen King: Pimeä yö, tähdetön taivas
Tammi 2012 - Risingin tietokannassa
Kaikkien aikojen menestyneimmän kauhukirjailijan Stephen Kingin kirjan ilmestyminen on varmaakin varmempi merkki siitä, että syksyn pimeys on korvaamassa kesän valoisuuden. Vuosituhannen alussa King pohti kirjoittamisen lopettamista, koska tunsi sanoneensa kaiken, mitä hänellä oli sanottavanaan. King tuntuu kuitenkin löytäneen tämän jälkeen uudestaan kipinän kirjoittamiseen, sillä hän on tuottanut ulos kirjan toisensa jälkeen hyvällä tahdilla.
Edellisvuoden massiivisesta Kuvun alla -kirjasta King siirtyy nyt vaihteeksi lyhyempään ilmaisuun. Pimeä yö, tähdetön taivas sisältää neljä pienoisromaania: 1922, Iso kuski, Kahden kauppa ja Onnistunut avioliitto. Kirja sai Bram Stoker -palkinnon parhaasta kokoelmateoksesta ja oli myös British Fantasy -ehdokas.
Kingin vahvuus on sijoittaa kauhua ympäristöön ja asioihin, joissa sitä ei odottaisi. Tällä kertaa siinä ei ole aivan onnistuttu. Kokoelman tarinoiden aiheet eivät ole tavattoman omaperäisiä, ja monet tarinoista etenevät turhankin suoraviivaisesti kohti ennalta nähtävää lopputulosta.
Pienoisromaaneja yhdistävä tekijä on yhteinen aihe: kosto. Sitä käsitellään kiitettävästi varsin monelta kantilta. Näkökulma vaihtuu pienoisromaaneissa niin uhrin kuin syyllisenkin kannalle. Yliluonnollisuus ei ole tämän novellikokoelman kantava voima, vaan päähuomio on ihmisyyden pimeässä puolessa.
Kokonaisuutena tarinat ovat häiriintyneitä ja kauheita, eli juuri sitä mitä Stephen Kingiltä voi odottaakin. Kingiä lukeneiden mielipide kirjailijasta siis tuskin muuttuu näistä neljästä pienoisromaanista. Uuden lukijan sen sijaan kannattaisi aloittaa jostakin muusta teoksesta. Heikkouksista huolimatta en laskenut kirjaa lukiessani käsistäni kertaakaan, lukuun ottamatta hetkeä, jonka aikana varmistin, että pihalla ei varmasti seiso ketään ja että ovi taatusti on lukossa.