Ngugi wa Thiong’o

Ngugi wa Thiong’o (1938–2025) oli kenialainen kirjailija. Teoksissaan hän käsitteli sekä siirtomaavallan aikaa että nyky-Kenian ongelmia. Ngugi wa Thiong’o työskenteli kirjallisuuden professorina useissa yliopistoissa Euroopassa, Afrikassa ja Amerikassa. Hänen tuotantonsa käsittää romaaneja, novelleja, esseitä ja näytelmiä. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kieleille ja hän oli seitsemän yliopiston kunniatohtori.

Ngugi syntyi James Ngugi -nimisenä maalaisperheeseen Kamiriithussa Keniassa, joka oli tuolloin brittien hallinnassa. Hän kuuluu Kenian suurimpaan kansallisuusryhmään, gikujuihin. Hänen nuoruudessaan Keniassa koettiin Mau Mau -liikkeen itsenäistymistaistelu, molemmin puolin verinen. Ngugi perhe pidätettiin kapinallisina, jolloin hänen velipuolensa tapettiin ja hänen äitiään kidutettiin. Ngugi suoritti englannin kielen alemman korkeakoulututkinnon Makereren yliopistossa Kampalassa vuonna 1963. Ngugi julkaisi ensimmäisen romaaninsa 1964 opiskellessaan Englannissa Leedisn yliopistossa. Läpimurtonsa ”itäisen Afrikan kirjallisuuden isä” teki vuonna 1967 Kenian itsenäistymisen vaiheita kuvaavalla romaanilla Nisun jyvä. Tämän romaanin myötä Ngugi siirtyi Frantz Fanonin innoittamaan antikolonialistiseen marxilaisuuteen. Vuonna 1976 hän muutti alkuperäisen nimensä nykyiseen muotoonsa, koska halusi kunnioittaa sukujuuriaan. Ngugista tuli tärkeä hahmo postkolonialistisen kirjallisuudentutkimuksen piirissä.

Vuonna 1977 Ngugi wa Thiong´o joutui vankilaan ilman oikeudenkäyntiä. Syyksi riittivät näytelmät, joissa arvosteltiin Kenian hallintoa työläisten ja maanviljelijöiden epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Pidätysaikanaan hän kirjoitti vankilan vessapaperille ensimmäisen nykyaikaisen gikujunkielisen romaanin Paholainen ristillä. Ngugi vapautui vankilasta 1978 Amnesty Internationalin kampanjan ansiosta. Daniel Arap Moin diktatuuri laittoi Ngugin virkakieltoon yliopistossa ja hänen perhettään häirittiin. Ngugi joutui vuonna 1982 Britanniaan maanpakoon. Sittemmin hän siirtyi asumaan ja työskentelemään Yhdysvaltoihin. Kenian hallitus suunnitteli edelleen kirjailijan salamurhaamista. Yksi yritys tapahtui kirjallisuuskonferenssissa Hararessa, mutta Zimbabwen poliisi pysäytti sen. Vuonna 2004 Ngugin maanpakolaisuus päättyi ja hän palasi Keniaan. Siellä hänen asuntoonsa murtauduttiin ja Ngugi ja hänen vaimonsa pahoinpideltiin. Ngugi palasi Yhdysvaltoihin ja kirjoitti Variksen Velhon (2006), ensimmäisen romaaninsa liki kahteenkymmeneen vuoteen. Suomessa teos voitti Helsingin SF-seuran Tähtifantasia-palkinnon.

Ngugi mainittiin usein mahdollisena Nobel-palkinnon saajana. Hänen poikansa Mukoma wa Ngugi on myös kirjailija. Edellisestä avioliitostaan hänellä oli viisi muuta lasta ja uuden vaimonsa Njeerin kanssa kaksi.

Lähteitä

Ulkomaisia fantasiakirjailijoita 2. Toimittaneet Jukka Halme, Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ, 2009.