Cyrano de Bergerac

Savinien de Cyrano de Bergeracin (1619–1655) muistetaan useimmiten ylivertaisena miekkamiehenä, kärkkäänä kaksintaistelijana ja isonenäisenä runoniekkana. Sellaisena hänet tunnetaan muun muassa Jean-Louis Rappeneaun 1980-luvulla tekemästä elokuvasta, jossa Cyranota näytteli Gérard Depardieu.

Oikea Cyrano de Bergerac oli taitava kynänkäyttäjä. Hänen kirjallisia esikuviaan olivat muun muassa Lukianos, Niccoló Macchiavelli ja Tomaso de Campanella. Cyranon on sanottu vaikuttaneen vahvasti muun muassa Jonathan Swiftin Gulliverin matkoihin.

30-vuotisessa sodassa Cyrano haavoittui kahdesti. Pariisissa Cyrano kiinnostui libertiinien seurasta, heidän vapaasta ajattelustaan ja kirjallisista harrastuksistaan. Cyrano osallistui Pierre Gassendin luentoihin ja oppi uusia, katolisen kirkon opeista poikkeavia käsityksiä filosofiasta ja luonnontieteestä. Vuodesta 1643 Cyrano alkoi kirjoittaa itsekin poliittisia tutkielmia ja näytelmiä.

Cyrano de Bergerac kuoli sairauden jälkeen 1655. Hänen pääteoksensa ilmestyivät Henry Le Bretin toimittamina 1657.

Cyrano de Bergeracin tunnetuimpia teoksia on Matka kuuhun (postuumisti 1657). Siinä kyseenalaistetaan barokin ajan kirkon ja oppineiston todellisuuskäsitys. Teos sisältää omalle ajalleen niin rohkeita ajatuksia, että se tuntuu jo valistuksen ajan tuotteelta. Sensuuriolojen takia kirja ilmestyi alun perin siistittynä versiona.

Kirjallisuutta

Anto Leikola: ”Cyranon toinen maailma”, teoksessa Sikiävätkö hyttyset itsestään?, Yliopistopaino 2000.