Andatar

Ei kyllä nyt oikein iskenyt tämä teos. Todella stereotyyppisiä ja paperinohuita henkilöhahmoja, joista ei jaksanut kiinnostua. Puuduttavan tuttu juoni, jonka tpahtumat arvasi siinä 50 sivua etukäteen. Ja kylläpä oli yksipuolisesti ja hirveällä toistolla esitetty porukan jaottelu Vaatimattomiin ja muihin... Eikö yhtään vähempi osoittelu ja alleviivaus olisi riittänyt? Olisi se ainakin ollut tyylikkäämpää.

Kirjoittajalla ei ilmeisesti ole myöskään ollut mitään käsitystä joistakin fysiikan peruslaeista ja siitä, mihin ihmiskroppa kykenee hajoamatta. Kirjan maailmaa pohjustetaan ja kuvaillaan kovin vähän, mikä syö mielenkiintoa. Ympätään stereotyyppisen tylsä rakkaustarina, ja se on siinä.

Tätä kirjaa lukiessani ajattelin ihan liian monta kertaa, että jaa, olen kyllä lukenut tämän kaiken aikaisemmin, ja paljon paremmin kirjoitettuna. Ehkä vain suomennos on kökkö.