villasukka

Maria Turtschaninoffin Arra-kirjan takia lainasin tämänkin kirjan kirjastosta. Olin tosissaan rakastunuut Arraan, mutta suoraan sanottuna tämä oli pettymys. Alku vaikutti oikein lupaavalta, mutta loppua kohden alkoi vain huononemaan ja huononemaan. Eikä loppukaan ollut odotusten kaltainen, joten kirja oli oikeastaan aika surkea. Huomattavasti parempaa olin odottanut...

Täytyy sanoa, etten ole koskaan lukenut mitään tällaista. Dialogia oli hyvin vähän ja se oli minulle täysin uutta. Se oli tietysti selvää, kun Arra oli pitkään mykkä eikä sanonut mitään.

Rakastuin silti kirjaan. Se oli kaunis ja pääsi heti parhaimpien kirjojen listalleni. Harvat kirjat ovat saaneet minut itkemään (Arrakaan ei saanut), mutta rakastuin siihen silti. Mykän tytön tarina oli ihanan koskettava. Ennen kuin lainasin kirjan kirjastosta, jouduin miettimään pitkään. Kansi ei ollut houkutteleva eikä niinkään takakansitekstikään, mutta lainasin silti ja ensimmäisten sivujen jälkeen jäin koukkuun.

Niin täydellisen ihana kirja.