Kun maailma ei ole enää sama - miten oma ala vaikuttaa maailman näkemiseen?

Eikös lentäjän tietotaito sitä paitsi pidä oppia ennen kuin päästetään oikean lentokoneen puikkoihin. Sitä ammattia kun olisi hieman vaarallisempaa opetella tekemällä kuin sushin valmistusta.

Puolikuu kirjoitti: Minulle tulee myös mieleen jatkokysymys: Oletteko koskaan harkinneet jotakin työtä, jotta oppisitten sen kautta uuden taidon?

Joo, kyllä olen. Kesätöiksi. Tässä muutama, mitä olen miettinyt:

Haluaisin olla kesän hotellissa töissä, jotta oppisin miten ne toimivat. Esimerkiksi asiakkaiden pyynnöt mietityttävät välillä, koska varsinkin elokuvissa näkyy että jos asiakas jotain pyytää, niin tämä pyyntö pyritään aina toteuttamaan. Ilmeisesti suomalaisten on kuitenkin vaikeaa pyytää mitään ekstraa, ja olisi mielenkiintoista nähdä miten tämä käytännössä toimii. Suomessa tai ulkomailla.

Haluaisin kokeilla olla töissä lentoyhtiöllä tai matkatoimistolla, sillä haluaisin ymmärtää heidän käytäntöjään paremmin. Matkatavarat, myöhästymiset, hinnoittelut, paikkojen määräytyminen, tasopisteet ja etuudet - niiden ymmärtämisestä olisi varmasti hyötyä myöhemmin.

Tällä hetkellä minulla on erittäin kiva työ tästä samasta kategoriasta - työ, jonka halusin siksi että näkisin miten tämä toimii. Olen ulkomailla kansalaispalvelutyössä, ja täällä pääsen näkemään monenlaisia tilanteita ulkomailla asuvien suomalaisten asioinnista viranomaisten kanssa. Tätä en haluaisi uraksi, mutta lyhytaikainen työ on erittäin valaisevaa - eikä enää pelota, jos vaikka hukkaisin passin ulkomailla. Tiedän miten toimia, ja miten systeemi siihen reagoi.

Nostanpa tätä keskustelua, on sen verran mielenkiintoinen aihe. 

Aloittajan kanssa hyvin samanlaisia kokemuksia biologian opintojen vaikutuksesta yleiseen ympäristön havainnointiin. Lisäksi sydämessä aina läikähtää, jos jostain ei esimerkiksi olekaan raivattu kaikkia kuolleita puita ja ryteikköjä pois tai jos johonkin tien luiskaan ei olekaan vedetty rullanurmea. 

Yksi seikka on myös se, että elokuvien, tv-sarjojen ja kirjojenkin luontoyksityiskohtiin (varsinkin epäkohtiin) tulee kiinnitettyä ihan eri tavalla huomiota. Ehkä klassisin esimerkki on se, että helmipöllön soidinääntä laitetaan AINA yökohtausten taustalle olipa vuodenaika mikä hyvänsä. Ja hiljattain, kun katsoin uudestaan Lost-sarjaa vuosien tauon jälkeen niin huomasin, että siellä viidakossa ihan pokkana lauloi KUOVI. Toisaalta olihan siellä jääkarhujakin... 

Olen ollut myös joskus töissä kunnan teknisellä osastolla. Liikuntapaikkojen hoidossa ja ympäristöpalveluissa. Nämä työt ovat opettaneet paljon mm. kuntapolitiikasta, virkamiesten työstä ja ihan asiakaspalvelusta. Kunnan viskaalien työ on melkoista tasapainoilua miljoonan asian kanssa (joista luontoarvot ovat valitettavasti yleensä häntäpäässä ) ja on paljon virkamiehestä kiinni, miten hyvin homma toimii. Katson nykyään uusin silmin kaikenlaisia kunnan hankkeita, kun tiedän millainen show siellä on monesti käyty taustalla. 

Opin näissä töissä myös sen, ettei ole niin pientä asiaa, mistä ei kuntaan valitettaisi. Yhtenä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, jossa asukas soitti ja valitti, että viereiseltä kunnan maalta pitäisi jonkun käydä niittämässä horsmat pois. Hän kun ei voinut pyykkejään kuivata ulkona, kun horsmien siemenet pölisivät tuulisena päivänä. Laturaivot sun muut ovat sitten jo ihan peruskauraa noissa hommissa.  Nämä kokemukset vahvistivat minulle, että meitä on moneen junaan ja että pitää yrittää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja olla kohtelias vaikka välillä tekisi mieli haistattaa pitkät.

Mielestäni jokaisen pitäisi työskennellä jonkin aikaa jossain asiakaspalvelutehtävissä. Voisi moni sen jälkeen tarkastella omaa käyttäytymistään vähän eri vinkkelistä. Olen ollut asiakaspalvelutyössä myös ruokakaupassa, mutta en mene siihen ettei mene ihan off topiciksi.