Kesälukuhaaste 2015: Patricia A. McKillip: Serren metsissä
01.06.2015
Minä ilmoitin tämän kirjan.
McKillip kuuluu kirjailijoihin, joiden kirjoista olen todennut kovasti tykkääväni.. ja siksi en nurinkurisesti lue niitä, vaan panttaan omassa hyllyssäni, jotta voisin joskus olevinaan paremmalla ajalla oikein syventyä nautiskelemaan niistä. Lisäksi minulla on kai jotenkin turvallinen olo, kun tiedän, että hyllyssäni on odottamassa mieluisia lukemattomia kirjoja, pahan päivän varalle. Jos kirjat vaikka muutoin loppuvat maailmasta. (Aivan kuin...
) Lukuhaasteen kunniaksi nyt kuitenkin päätin, että saa luvan olla kyllin hyvä (tai paha! 
) hetki lukea viimein tämäkin kirja.
Lisäksi en oikein tiennyt, minkä muunkaan kirjan olisi ilmoittanut, koska lukulistallani on tällä hetkellä sarjojen jatko-osia sekä muutoin epämääräisen epäsopivia teoksia. Ajattelin, että tästä kirjasta voisi tulla toisellekin lukijalle hyvä mieli. Arvelen tarinan olevan surumielinen (mistä tosin itse pidän), mutta pidän itse kovasti McKillipin kirjoitustyylistä, hänen kielensä on todella kaunista, sekä viittauksista kansansatuihin, joita tässäkin kirjassa pitäisi olla. Joten mikäli samanlaiset asiat kolahtavat myös toiseen lukijaan, tulee lukukokemuksesta toivottavasti mieluisa. Odotan innolla kommentteja.
Muutoin vain vielä huomiona, että kansikuva on mielestäni ihana, kuten muissakin kirjailijan teoksissa ollut. Satumainen. Yleensä ne sisältävät myös viittauksia tarinan sisältöön, joita on sitten hauska etsiskellä.
En vielä tiedä, missä vaiheessa kesää tämän luen. Luen kenties ensin kirjaston kirjoja. En usko, että tämän lukemiseen kuitenkaan menee paljoa aikaa... mutta yritän pitää sellaisia taukoja, että ennätän välillä myös kommentoimaan.
McKillip kuuluu kirjailijoihin, joiden kirjoista olen todennut kovasti tykkääväni.. ja siksi en nurinkurisesti lue niitä, vaan panttaan omassa hyllyssäni, jotta voisin joskus olevinaan paremmalla ajalla oikein syventyä nautiskelemaan niistä. Lisäksi minulla on kai jotenkin turvallinen olo, kun tiedän, että hyllyssäni on odottamassa mieluisia lukemattomia kirjoja, pahan päivän varalle. Jos kirjat vaikka muutoin loppuvat maailmasta. (Aivan kuin...
) Lukuhaasteen kunniaksi nyt kuitenkin päätin, että saa luvan olla kyllin hyvä (tai paha! ) hetki lukea viimein tämäkin kirja.Lisäksi en oikein tiennyt, minkä muunkaan kirjan olisi ilmoittanut, koska lukulistallani on tällä hetkellä sarjojen jatko-osia sekä muutoin epämääräisen epäsopivia teoksia. Ajattelin, että tästä kirjasta voisi tulla toisellekin lukijalle hyvä mieli. Arvelen tarinan olevan surumielinen (mistä tosin itse pidän), mutta pidän itse kovasti McKillipin kirjoitustyylistä, hänen kielensä on todella kaunista, sekä viittauksista kansansatuihin, joita tässäkin kirjassa pitäisi olla. Joten mikäli samanlaiset asiat kolahtavat myös toiseen lukijaan, tulee lukukokemuksesta toivottavasti mieluisa. Odotan innolla kommentteja.
Muutoin vain vielä huomiona, että kansikuva on mielestäni ihana, kuten muissakin kirjailijan teoksissa ollut. Satumainen. Yleensä ne sisältävät myös viittauksia tarinan sisältöön, joita on sitten hauska etsiskellä.
En vielä tiedä, missä vaiheessa kesää tämän luen. Luen kenties ensin kirjaston kirjoja. En usko, että tämän lukemiseen kuitenkaan menee paljoa aikaa... mutta yritän pitää sellaisia taukoja, että ennätän välillä myös kommentoimaan.
02.09.2015
Mitä muualta foorumilta olen lukenut, olet Xerion ilmeisesti ihan tykännyt lukemastasi. Mukavaa, jos osui mieluista luettavaa!
Minulla on kirja vielä jonkin verran kesken. Odottelin, josko olisi loppukesästä paremmin aikaa lukea, mutta ei sitten oikein tullut sopivaa lukuhetkeä oikein millekään. Mutta luen loppuun ja tulen sitten kommentoimaan.
Minulla on kirja vielä jonkin verran kesken. Odottelin, josko olisi loppukesästä paremmin aikaa lukea, mutta ei sitten oikein tullut sopivaa lukuhetkeä oikein millekään. Mutta luen loppuun ja tulen sitten kommentoimaan.