Kirjojen keräily ja kirjahyllysi aarteet

Täällä voi vapaasti keskustella kirjaharrastuksesta keräilyn näkökulmasta. Mitä keräilet ja vieläkö hyllyssäsi on tilaa? Mitkä ovat kokoelmasi ylpeyden aiheet? Kelpuutatko kirjastopoistoja kokoelmaasi? Onko puutelistallasi ollut vuosia kirjoja, joita ei löydy mistään? Myös kuvat eli shelfiet käyttäjien kirjahyllyistä voisivat olla kiinnostavaa tutkittavaa.    Itse keräilen melkein ekslusiivisesti scifiä ja vielä tarkennettuna kotimaista ja käännettyä scifi-kirjallisuutta. Teoksia on hyllyyni päätynyt vuosien varrella jo yli 500 kappaletta ja tilan puute on tietenkin jatkuva ongelma. Jos kokoelmastani pitäisi jotain nostaa esille niin hyllystä löytyy kaikki suomennetut Asimovit, Dickit, Clarket ja Reynoldsit. Puutelistalla on jo vuosia pyörinyt yksi ja sama kirja, jota en ole koskaan nähnyt missään myynnissä ja kyseessä on Ursula Le Guinin Hain-sarjaan kuuluva novellikokoelma Maailman syntymäpäivä ja muita tarinoita. 

Varmaan itsellä lähenee myös tuota samaa määrää. Tullut kyllä Martinin ja Sapkowskin jälkeen  järkyttävä määrä fantasiaa SciFin lisäksi. En noita jostain ennakkoluuloista johtuen lukenut nuorena, niin nyt sitten joutunut korjaamaan. Ei nämä mitään korkea kirjallisuutta ole, mutta joskus on kiva laittaa aivot narikkaan ja lukea ketä se Drizzt teurastaa seuraavaksi. Löytyy taru kolmesta miekasta ja ajan pyörä (+kolme viimeistä englanniksi). Lähes kaikki tuosta Drizztin Forgotten Realmsistä ja suurin osa Dragonlanceä, mutta nämä alkaa olla jo vähän hapokkaita. Suomennettu Hobb tietysti kaikki. En kyllä mitään erityistä ylpeyden aihetta löydä. Ehkä yleisen rakkauden omiin valintoihin ja kokoelmaan kokonaisuudessaan? Kun näitä on neljäkymmentä vuotta kerännyt, niin ei tullut ajatelleeksi, että nämä olisivat jotenkin arvokkaita muuten kuin omassa sielussa. Miten näitä edes voisi myydä? Reynolds löytyy myös täältä. Miksi niitä ei löydy mistään? Oliko ne painokset niin pieniä vai eikö kukaan niiden omistaja halua niistä luopua?  Ehkä on hauska välillä katsella, millä hinnoilla (järkyttävillä) noita yritetään myydä. Säätiö ja maa 165€, oikeasti?

En tierä onko oma Scifi ja Fantasia kokoelmat iha tuota teidän laajuttaa. Tilanpuute ehkä se yleisin ongelma näissä varsinki itselläni kun kaikki kirjansarjan osat pitää hankkia samassa muodossa eli jos aloitan pokkareilla nii koko sarja pitää olla pokkarina ja jos tykkään kirjasarjasta niin hankin ne kovakantisina.    Aarteinani pidän omasta mielestäni Terry Pratchettin kaikki käännetyt kovakantisina, J.R.R. Tolkienin Lohikäärmevuori ja Redwall melkein kokonaan (aliarvostettu sarja omasta mielestäni).   Reynoldseihin olen herännyt vähän myöhään joten alkupääntuotanto puuttuu ja metsästys on kova. 

En uskalla edes ajatella, että lähtisi rönsyilemään fantasian puolelle. Pitäisi varmasti tuplata hyllyjen määrä ja tilaa ei ole. Lompakko ei myöskään arvotaisi ko. ratkaisua. Kaippa ne Reynoldsit siis Ilmestysten avaruus-sarja varsinkin ovat olleet sitten sen verran pieniä painoksia ja käsittääkseni myös suosituimmasta päästä kun puhutaan moderneista avaruusoopperoista, että ovat nykyään harvinaisia ja hinnoissaan. Plus miinus satasen saa pulittaa per kirja, jos nyt lähtee hankkimaan ensimmäistä kolmea. Mutta joo, samoilla linjoilla Patrickin kanssa tuossa, että ei kyllä tulisi mieleenkään lähteä myymään kokoelman kirjoja paitsi ehkä äärimmäisessä rahapulassa. Paljon saa iloa jo pelkästään siitä, että tutkailee ja katselee omaa kirjastoa. Oma keräilijäharrastukseni on kestänyt vain noin neljä vuotta joten hankintoja on tullut tehtyä melkoinen määrä. Ihme on jos edes kymmenessä vuodessa ehdin kaikkia kahlata läpi. Nylkyn kanssa samaa mieltä, että kirjasarjoissa osat pitää olla samassa muodossa. Jotenkin pistää pahasti silmään, jos vaikka olisi pokkareina (tai herran jumala vielä eri kustantajan) osa esim. Kingin musta torni-sarjasta ja osa olisi kovakantisia. Simmonsin Hyperion sarjasta kaksi ensimmäistä ovat minulla isoja nidottuja ja kaksi viimeistä Liken uudempia pikkupokkareita ja tämä monesti häiritsee. Ihan mielenkiinnosta miten olette omat kirjanne hyllyihin järjestelleet? Itse olen yrittänyt pitää aakkosjärjestyksessä kirjailijan mukaan, tosin silloin vähän harmittaa kun esim FAN-sarjan kirjoja on vähän joka puolella.    Laittakaahan kuvia kirjahyllyistänne! :)

Vähän käsi kuvien kanssa ja ehkä vielä yksityisyyden menettämisen pelkoinen, että taitaa jäädä. Aika pitkän aikaa olen kerännyt kirjoja eli 40 vuotta. Esim. viimeiset Asimovit olen ostanut uusina kirjakaupasta viime vuosituhannella.  Kirjat hyllyssä mustaa Lundiaa koko pitkä seinä meidän kutsumassa "kirjastossa". Tuo Lundia kestää kirjojen painon taipumatta. Ylimääräisestä makkarista on yhdistetty toimisto/kirjasto/vierashuone. 48 hyllyä 80/100cm leveitä. Olen silti joutunut laittamaan kirjat useampaan riviin hyllyille ja tästä johtuen on hankalaa nähdä takana olevia tai ottaa sieltä mitään. Taakse joutuu helposti joku pitkä sarja, kuten Ajan pyörä, Taru kolmesta miekasta, Drizztin Legenda jne. Noissa hyllyissä on tosin joku tuhat Bluraytäkin. Ja on niitä kirjoja valitettavasti päätynyt varastoonkin asti. Esim nuoruudessa lahjoiksi saatua Kolmea etsivää, Burroughsia ja kaikenlaista sen ajan kirjailijaa Clavell, Reeman, Clancy monta laatikollista. Kirjat pääsääntöisesti sarjan mukaan. Niiden sisällä kyllä kirjailijan mukaan ja tätä auttaa, että suurimmaksi osaksi yhden kirjailijan tuotanto on pääsääntöisesti sitten yhdeltä kustantajalta. Tämäkään ei aina toimi, kun onhan nuo Reynoldsit aika sekalainen seurakunta samasta kustantajasta huolimatta. Sitten on tietysti vielä suurempia poikkeuksia. Vaikka tuo mainittu Asimov, jolta on sitten vaikka minkä näköistä kirjaa pokkareihin asti eri kustantajilta tai että muutaman sarjan lopetuksen on joutunut ostamaan englanniksi, mutta minkäs teet? Käytännössä kaikki sarjat saman kustantajan ja samaa formaattia. Olen usein ostanut koko sarjan kerralla Esim tuo Musta torni/Taru kolmesta miekasta tai ainakin alusta niin monta, että olen pystynyt sitten jatkamaan ostamista normaalisti ilmestymis järjestyksessä Iggulden/Uthred/Pendergast. Mutta yksi harmitus on kyllä eli tuo Ajan pyörä. Siellä on yksi pokkari kovakantisten joukossa ja pari kirjaston vanhaa. Luin sarjaa tuolloin ja pakko oli ostaa pokkari, kun ei mistään saanut kovakantista. Ja nuo kirjaston vanhat tuli jostain Huutonetistä. Pieni kusetuksen maku jäi, mutta kävin vielä katsomassa kuvat uudestaan ja kyllä niissä selvästi näkyi, että kirjaston hylkyjä ovat. Nämä ovat tietysti niitä harvinaisia ja kalliita noista kirjoista, niin on jäänyt päivittämättä, mutta kyllä se näköjään vuosienkin jälkeen korpeaa, kun rumilta näyttävät välissä. Nyt ovat tietysti piilossa muiden takana, mutta kun sen itse tietää...   Tavallisesti uudet ostan tuosta Adlibriksen 10/15% alesta tai toivottavasti nyt mustana perjantaina on hyviä tarjouksia.

Onpa mukava keskustelunavaus. Itse kerään hieman turhankin laajasti ja yksiössä asuessa tilan puute painaa päälle. Keräilen fantasiaa, scifiä (eniten scifin klassikoita ja Philip K. Dickin -tapaisia teoksia), historiallisia romaaneja, keltaista kirjastoa, maagista realismia, jonkin verran kirjallisuuden klassikoita (etenkin venäläisiä), viime vuosisadan jälkipuoliskon isoja nimiä (esim. Rushdie ja Kundera), tietokirjoja (historiaa, yhteiskuntatieteitä, taidehistoriaa, kulttuuritutkimusta ja ns. kahvipöytäkirjoja mytologiasta (omien kirjoitusten ideointiin lähinnä näitä viimeisiä)) ja keitto- ja viinikirjoja. Lisäksi sarjakuvista hamuan hyllyyni Don Rosan kovakantisia (muutama puuttuu), Asterixit, Lucky Luket ja Ahmed Ahneet. Minulla on ollut jo vuosia perinteenä kirjamessuilta ostaa yksi Ahmed Ahne mukaan. Joitain isompia kattauksia saattoi tuossa välissä unohtua. En ole lainkaan kartalla täyden lukumäärän suhteen, mutta on tuossa varmaan 500:n kappaleen paremmalle puolelle menevä määrä. Kirjastonpoistot lähtevät mukaan tietyissä tapauksissa, mutta esim. Pratchettit haluan ilman kirjaston merkintöjä. Lisäksi divarit pyytävät kovakantisesta kirjastonpoisto-Pratchettista naurettavat 10-20e, vaikka puhutaan tosiaan kirjastonpoistosta.   Me keräilijöinä määritetään itse, mitkä ovat niitä tärkeitä teoksia kokoelmissamme ja omat ylpeyden aiheeni eivät välttämättä muille sellaisia olisi. Mainittakoon päällimmäisenä mieleen tulevat kuitenkin. Jo yllä mainittu Redwall-sarja löytyy kokonaisuudessaan, löysin vielä jokaisen osan (joita en lapsuudesta asti ollut jo omistanut) pk-seudun kierrätyskeskuksista sopuhintaan. Kyseinen sarja oli minun ensikosketukseni fantasiaan ja sillä on merkitty paikka sydämessäni. Pratchettin Science of the Discworld kokonaisuudessaan ja The Last Hero kuuluvat myös tälle listalle. Viimeisinä virallisina korona-aikoina otin tehtäväkseni kerätä nuoruuteni lempisarjoja ja Myyrmäen kierrätyskeskuksesta löytämäni Taru Kolmesta Miekasta (joista kaikki löysin samalla visiitillä, en vieläkään usko onneani!) on näistä se mainitsemisen arvoinen. Ajan pyörä löytyy myös. Omistin aiemmin samalla kaavalla kuin KiLLPaTRiCK kyseisen sarjan, mutta kolmisen vuotta sitten vaihdoin kokonaan englannin kielisiin painoksiin. Ja samankaltainen harmitus siinäkin; Knife of Dreams on pokkari, kun muut loppupäästä ovat kovakantisia. Ensimmäiset 6 osaa ovat myös pokkareina, mutta niinkuin Aavetaajuuden myyjän kanssa monesti kironnut, niin niitä on lähes mahdotonta löytää alkuperäisinä kovakantisina. Ehkä pitäisi jollain uusintapainoksilla korjata tilanne. Edesmenneen äitini kämppää tyhjentäessä löysin vielä peruskouluajoiltani peräisin olevan Dragonball -mangasarjan tallessa pidettynä ja olen sen omistamisesta oikeastaan melko ylpeä.    Minulla on keräilyssäni, kuitenkin muutama sääntö. Ostolistaani olen aina merkinnyt maksimi hinnan, jonka olen valmis maksamaan, ei elokuvakansia ja jos kirja ei jälkikäteen arvioituna ole vähintään 4/5 -tasoinen niin laitan sen armotta kiertoon. Jälkimmäisessä säännössä myönnän kuitenkin tilan puutteen määräävän eniten. Toisesta säännöstä johtuen esimerkiksi Guilloun toinen osa Arn Temppeliherra -sarjaa on ollut vuosikaudet etsinnässä. Kauan metsästämistäni pitää myös mainita Ilkka Auerin "Sysilouhien sukua", Lumen ja jään maa on nuoruuteni lempisarjoja fantasian saralla ja haaveilen päivästä jolloin voin lukea ne uudestaan suoraan omasta hyllystäni poimittuina. Muut kolme osaa sarjasta on ollut koko aikuisikäni hyllyssä, kadotin vain ensimmäisen erään muuton yhteydessä. En ole vieläkään antanut virhettä itselleni anteeksi. Saman muuton vuoksi minulla on lukuisia sarjoja joista puuttuu 1-2 osaa, edes Potterit eivät löydy kaikki hyllystäni.   Hyödynnän kanssa Adlibriksen aleja välillä, mutta suurin osa (arvioisin 80%) on käytettyinä ostettuja. Minulle kirjojen keräilyn yksi tärkeistä puolista on ns. "aarteenmetsästys". Rakastan vapaapäivinäni samoilla divarien, kirppisten ja kierrätyskeskusten käytävillä ja etsiä hankintalistaltani puuttuvia tuotteita. Olen tilanpuutteen vuoksi rajoittanut ostojani vuosi sitten niin, että heräteostokset eivät enää lähde mukaan. Hankintalistaani ilmestyy enää jo osittain kerättyjen sarjojen uudet osat ja esim. uudet Rushdiet.    Pyrin viikonlopun aikana ottamaan hyllyistäni kuvat ja laittamaan tänne!