Mad Max: Fury Road

Uusi Mad Max oli pakko käydä katsastamassa. Oikein oiva 'Aivot narikkaan' -leffa. Vauhdikkaita takaa-ajoja ja räjähtelyjä pitkin autiomaata. Tom Hardy veti Maxin roolin kunnialla kotiin Maxin vähäpuheisessa roolissa ja onnistui kyllä erinomaisesti viestittämään ääneen sanomattomiksi jääneet kasvonilmeillään. Charlize Theron oli jopa yllättävän uskottava siilitukkaisena käsipuolena rekkakuskina naispääosassa.   Leffassa oli vedetty äksöni huolella överiksi, mutta Mad Maxien kanssa se nyt on mielestäni enemmän vaatimus, kuin haitta. Tässä leffassa erikoispinnat saa yhden rekan etuosassa keikkuva kitaristi :tongue: , mutta oikeastaan koko leffahan on täynnä pelkkiä sekopäitä. Oivaa viihdettä siis, suosittelen!   - Pitäisiköhän legendaarisuuden nimissä kaivaa vanhat Mad Maxit jostakin esille...?   PS: Me katsottiin 3D -versio, mutta ei siitä oikeastaan mitään hyötyä ollut, tehosteisiin ei sen osalta oltu kyllä kummemmin satsattu, toimii varmasti ihan yhtä hyvin 2D:nä

Tämän leffan feminismisävyistä on hälisty internetissä niin tehokkaasti, että oikeastaan aloin nyt vasta odottaa leffaa mielenkiinnolla. Näen leffan keskiviikkona, joten kommentoin sitten lisää.   Eli tämäkin niin uusi leffa ja varmasti monet nähneet tai menossa katsomaan, ja ansaitsee siksi oman ketjunsa.

Elokuva ylitti kyllä odotukseni. Feministinen sanoma ei ollut *niin* päälle liimattu, kuin nettikohu antoi ymmärtää, joten aika pienestä on menty metakka nostamaan. Leffassa on naisia, joiden pääasiallinen tarkoitus ei ole miellyttää miehiä. Siinä on myös raiskattuja ja seksiorjana pidettyjä naisia, ja naisia, joiden klaani on kuollut sukupuuttoon. Naisia myös kuolee taisteluissa. Minusta tämä on realismia, ei feminismin tyrkytystä.   Visuaalisesti leffa oli erittäin kaunis ja soundtrack sai sen paitsi näyttämään, myös kuulostamaan todella hyvältä. Henkilöhahmot oli näytelty hyvin ja luotu kiinnostavasti, ja maailmaan oli upotettu paljon kiinnostavia yksityiskohtia. Toki ytimessä on hurjastelua hassuilla autoilla pitkin aavikkoa, siitä ei varmaan pääse yli eikä ympäri -- yhtään pidempään tätä ajelua ja autosta toiseen aseilla ampumista en olisikaan jaksanut katsoa. Tässä laajuudessaan ylitti siis odotukset. Minuutti sieltä tai täältä tiiviimmäksi olisi voinut olla vielä parempi.

Allekirjoitan täysin Dynin sanomat asiat, mutta haluaisin vielä omalta osaltani sanoa, että Tom Hardyn Max oli musta TODELLA ihana mieshahmo: samaan aikaan hämmentynyt, vahva, rikkinäinen, epäröivä, katuva, haparoiva... Mainion monipuolinen toimintaleffaan. Theronin Furiosa oli myös aivan mahtava ja pääpari täydensi ja tuki toisiaan, minkä lisäksi heidän kemiansa oli kirjoitettu kauniisti ja hienovaraisesti.   Nicholas Houltkin sai viimein monipuolisemman roolin ja hoiti sen kunnialla.   Plussaa myös siitä, ettei [spoiler]leffassa ollut yhtään suudelmaa.[/spoiler]   Ja juma, soundtrack! :heart:

Tämä oli kyllä ehdottomasti elokuva, joka oli nähtävä elokuvateatterissa. Rummut olivat valtavan suuressa roolissa soundtrackissa ja kuulostivat uskomattomilta, kun toimintakohtaukset alkoivat kiihtyä ja lyönnit saattoi tuntea rintakehässä. Ehdottomasti myös plussaa siitä hauskasta yksityiskohdasta, että musiikki oli diegeettistä. Näillä bandiiteilla oli oikeasti oma hevibändi mukana, koska jos kerta lähdetään riehumaan ympäri aavikkoa, niin pitäähän siihen olla oma soundtrack.   Ylipäätään leffa vastasi odotuksia. Mad Max 2 on edelleen paras näistä neljästä, mutta tässä päästiin hyvin lähelle, mutta päivitettynä versiona. Budjettia oli selvästi paljon enemmän, värit olivat huomattavasti kirkkaammat, toimintakohtaukset näyttävämpiä ja leffa oli rehellisesti suurimmaksi osaksi toimintaa ilman sen kummempaa kiertelyä. Sekä Hardy että Theron olivat loistavia päärooleissa, näyttelijät olivat ylipäätään hyviä ja Mad Maxin maailma oli aivan yhtä kiinnostava, hullu, räjähtänyt, rähjäinen ja kreisi kuin aina ennenkin.   Suosittelen, jos Mad Max 2 on koskaan sydäntä lämmittänyt.

Kiinnostava [url=http://nospockdasgay.tumblr.com/post/119381643753/my-reaction-to-mad-max-fury-road-and-the-utter]blogipostaus[/url] Furiosan puuttuvasta kädestä, jota tosiaan ei mitenkään erikseen selitetä -- tai selitellä -- leffan aikana.

Hyvä oli, joskaan ei niin loistava kuin jotkut ovat hehkuttaneet. Taitavasti tehty toimintaelokuva, jossa on tavallista kiinnostavampia hahmoja.   Puuttuvan käden alleviivaamattomuus on tosiaan huomion arvoista, samoin taistelevien ja kuolevien naisten alleviivaamattomuus - tosin eipä leffa muutenkaan turhaan selittele asioita. Tässä on Mad Max, joka elää Mad Max -maailmassa - kyllä te tiedätte - ja sitten mennään ja lujaa. Pelkistetty juoni ja yksinkertaistuksia pakenevat henkilöhahmot ovat freesin tuntuinen yhdistelmä. Samoin maailman sekopäisyys ja huumori plus vakavat teemat.   Elokuva on oikeastaan varsin löyhästi postapokalyptinen ja enemmänkin myyttinen visio loputtoman aavikon rohkeista sotureista, jotka nyt tässä tapauksessa sattuvat ajamaan viritetyillä autoilla ydinsodan jälkeisessä tulevaisuudessa koska kyseessä on Mad Max ja koska se on siistiä, mutta tarinan voisi yhtä hyvin sijoittaa myyttiseen menneisyyteen. Fury Roadilla olisi ollut mahdollisuus myös kertoa jälkiapokalyptisesta maailmasta sen sijaan että vain sijoittuu sellaiseen. Ja toki mahdollisuuksia olisi ollut muuhunkin kuin toimintaelokuvaan. Mutta eipä huono näinkään.

Hyvin tehty elokuva, näytti hienolta ja toimi monelta osalta. Eli minäkin pidin tästä elokuvasta, hämmästyttävää kyllä. Jotenkin luulin, että en lämpenisi juonettomalle elokuvalle, mutta toisin kävi. Aikaisemmista Mad Max -leffoista voin sanoa sen verran, että olen todennäköisesti nähnyt, mutten juuri muista mitään. Tavallaan hyvä, tavallaan huono. Nyt ei oikeastaan tee edes mieli katsoa niitä vanhoja, oli tämä sen verran hyvä leffa.   Sähkökitara ym setti oli omassa korniudessaan käsittämättömän hieno juttu. :P Iso plussa myös siitä, että leffa alkoi ihan heti, vain juuri ja juuri sen verran alustusta kuin mitä oikeasti tarvittiin.   Joitain outouksiakin löytyi. Ehkä suurin ongelma minulle (joka ei oikeasti ollut suuri) oli se, että ensin mentiin kauhealla kiireellä yhteen suuntaan ja hetken päästä takaisin. Se tuntui turhauttavalta, vaikkakin sille oli perusteensa. Oli silti hankala mieltää sitä. Hämmästelin sitten sitäkin, että jos he palasivat ainakin noin suurinpiirtein samaa reittiä takaksin, niin missä oli aikaisempien tappeluiden autojen raadot? Olivatko muut aavikon asukit korjanneet ne talteen?   Pääpahis oli pelottava, mutta hämmentävästi leffan alussa hän pystyi hädin tuskin seisomaan ilman tukea, mutta sitten elokuvan lopussa hän on viettänyt jo useita päiviä puvussaan ja muutenkin riehunut edes takaisin. Charlize Theron Furiosana aivan loisto valinta ja Tom Hardyn Max toimi loistavasti, ihastuttavan rouhea. Sitä ihmettelin, että Max oli ensin ollut tuntitolkulla verenluovuttajana, sitten tappelee ym kuin mitään ei olisi tapahtunut ja uudestaan luovuttaa verta elokuvan lopussa ilman minkäänlaista merkkiä verenhukasta tai uupumuksesta. Kova äijä.   Ja vielä yksi hämmennystä aiheuttava kohta oli se, kun Maxin ja vaimojen piti pysyä piilossa ja hiljaa, tukevasti raskaana ollut sai supistuksia? Tai ainakin hän piteli mahaansa ja yritti olla parkumatta ääneen. Ja sitten myöhemmin ei ollut mitään ongelmaa tai kipua...   Hiukan kitisen toiminnan rytmittämisestä. Nyt kaikki tappelut olivat samanarvoisen oloisia ja lopputappelukin tuntui jäävän jalkoihin. En sinänsä kaipaa suuren suurta viimeistä koitosta, mutta saisi se olla näyttävämpi kuin muut. Koko lopputappelu oli jo melkein ohi ennen kuin tajusin, että se toisaan oli viimeinen lajissaan.   Mutta, kaikesta hämmästelystä huolimatta hyvin tehty elokuva, joka viihdytti. Ei tullut tylsää eikä tarvetta katsoa kelloa kesken elokuvan.

[quote="Dyn"]Kiinnostava [url=http://nospockdasgay.tumblr.com/post/119381643753/my-reaction-to-mad-max-fury-road-and-the-utter]blogipostaus[/url] Furiosan puuttuvasta kädestä, jota tosiaan ei mitenkään erikseen selitetä -- tai selitellä -- leffan aikana.[/quote]   Toisaalta kun ajattelee maailman olevan mitä on, niin olisi kieltämättä aika tyhmiä kysymyksiä jutut tyyliin "Miten sä menetit kätesi?" (eikö kysyjä ole vielä nähnyt tarpeeksi vammoja ollakseen välittämättä niistä) ja "Miten sä pärjäät ilman kättä?" (ilmeisen hyvin jos muija on vielä hengissä).

En ole nähnyt leffaa, vaikuttaa liian ankealta räminältä omaan makuun, mutta [url=http://www.episodi.fi/uutiset/kuvalinkki-mad-max-fanit-trollaavat-amazonin-tuotearviopalvelua-eeppisesti-kohti-valhallaa/]fanikunta vaikuttaa hauskalta[/url].

Ropeconissa oli muutamalla seppäkollegalla Mad Max elokuvien inspiroimat tamineet. https://www.flickr.com/photos/atassberg/17298343683 - http://maalaus.blogspot.fi/2015/05/ropecon-blacksmiths.html   Suunnittelivat menevänsä leffaan ne päällä, mutta en tiedä pääsivätkö sisään missään paikassa. :cheesy:

Mä kävin lomien alettua katsomassa leffankin, ja täytyy sanoa että se on ehtaa Asfalttisoturia, pienellä ripauksella parhaita puolia Mad Max 3:sta.   Maailma nimittäin tuntuu nyt vähän isommalta ja omaa historiaansa sisältävämmältä kuin Asfalttisoturin yksinkertainen bensaleiri/roistokopla -asetelma. Olkoonkin niin, että (kuten Fiktiivi totesi) postapokalyptisellä maailmalla sinänsä ei ole koskaan ollut niin kauheasti tekemistä koko leffasarjan kanssa - enemmänkin kyse on omasta fantasiamaailmastaan.   Ja kyllä siinä juonikin oli, vaikkakaan se ei ollut selvästikään se tärkein asia. Mutta Emelien mainitsemat loogiset aukot kyllä kiinnittivät munkin huomion.   Heh. Mad Max voidaan suomentaa kahdella tavalla. Siinä missä ekassa leffassa Max oli vain vihainen (mad) perheensä takia, niin tässä leffassa hän oli hieman hullu (mad) perheensä takia.     [quote="Emelie"]Nyt kaikki tappelut olivat samanarvoisen oloisia ja lopputappelukin tuntui jäävän jalkoihin. En sinänsä kaipaa suuren suurta viimeistä koitosta, mutta saisi se olla näyttävämpi kuin muut.[/quote]   Kyllä minä olen sitä mieltä, että toimintaelokuvassa pitää aina olla joko a) joku muusta elokuvasta selkeästi erottuva loppuhuipennus, tai b) päinvastoin genren kaavat rikkova antihuipennus (en nyt saa mieleeni oikeata sivistyssanaa). Esimerkiksi ei käydäkään taistelua vaan hommat lutviutuvatkin ilman yhteenottoa kuin itsestään jonkun odottamattoman käänteen kautta (jokin saa pahiksen vain luovuttamaan ja antautumaan).   Pahinta on se, että käydään kaksi tuntia jatkuvaa matsia joka yht'äkkiä loppuu ilman ennakkovaroitusta.   Asfalttisoturissa tämä oli tajuttu.   Fury Roadiin taas oli hoksattu että lopun rekkatakaa-ajo oli juuri SE juttu Asfalttisoturissa, joten otetaan se ja venytetään koko leffan mittaiseksi toisinnoksi.   Onneksi leffa oli logiikka-aukoistaan ja toiminnan tasapaksuudesta huolimatta silti erinomaista työtä.

Tähtivaeltajan artikkelissa Nalle Virolainen ja Petri Hiltunen tarjoavat muuten hyvän tulkinnan leffasta: [url=https://tahtivaeltajablogi.wordpress.com/2015/06/26/elokuvat-foliohatun-alla-4/]Foliohatun alla Mad Max Fury Road[/url]

Olen nähnyt elokuvan, kahteen kertaan, joten pitänee sanoa jotain. Kuten että... pidin leffasta? :tongue: Toisaalta en osaa aivan samalla tapaa hehkuttaa kuin mitä jossain medioissa näkynyt ja kuulunut. Odotin, että elokuva on hyvä. Se oli hyvä. Olin tyytyväinen.   Joku katsoja kuului tokaisevan näytöksen jälkeen, että oli omituisin hänen koskaan näkemänsä elokuva. En tiedä, voinko sitäkään toteamusta aivan allekirjoittaa, mutta tulkitsin sen kehuksi. :wink:     [quote="HourglassEyes" post=32572]PS: Me katsottiin 3D -versio, mutta ei siitä oikeastaan mitään hyötyä ollut, tehosteisiin ei sen osalta oltu kyllä kummemmin satsattu, toimii varmasti ihan yhtä hyvin 2D:nä[/quote]   Minulla ensimmäinen katselukerta oli 3D ja toinen 2D. Toisella kerralla olin elokuvissa ystävän kanssa (joka ei aiemmin ollut leffaa nähnyt), joten muistelin hieman huolestuneena elokuvaa sillä kertaa katsellessani, olikohan nyt tämä-tai-tämä kohtaus vaikuttavampi kolmiulotteisena eli jääköhän ystävä jostain pahasti paitsi. :huh: Hankala arvioida, koska itselleni ei tietenkään enää aivan yhtä vaikuttava kokemus muutoinkaan, kun ei samaa uutuudenviehätystä. Mutta varsin vaikuttava siltikin. Olihan siinä erinäisiä kohti tulevia objekteja ja myrskykohtaus ehkä vielä näyttävämpi 3D:nä, mutta ei mitään sellaista tehosteviritelmää, mikä olisi haitannut tavallisen version katsomista. Varmaa ainakin, että 2D:nkin näkeminen paljon parempi vaihtoehto kuin jättää elokuva näkemättä.   Kuten sanottua, ääntä lähti ja visuaalisesti näyttävä, etenkin siitä visuaalisuudesta nautin, joka hetki tuntui olevan jotain uutta nähtävää. Juonikin oli. Max ja Furiosa minustakin hyvin onnistuneita.   Mitä naishahmoihin tulee, olin hieman varuillani sen suhteen, oliko heidät kaikki tarkoitettu oikeasti aktiivisiksi hahmoiksi, vai oliko osassa mukana semmoista huumorihakuisuutta, että heh heh, onpa hassua nähdä nuokin ase kädessä tai muutoin ryttyilemässä. Toisaalta... epätavalliset asiat ovat hassuja ja hassut asiat tarpeen koska yhä epätavallisia. (Enemmän pitäisikin ehkä huolestua, etten pitänyt öliseviä sotapoikia mitenkään poikkeavina eli hassuina tapauksina?)   Ilman selityksiä jätetyistä asioista jäi mietityttämään, kuinka Furiosa on mahtanut päästä asemaansa, se kun oli niin erilainen kuin muilla linnoituksen naisilla. En olisi odottanut, että sellainen on edes mahdollista siinä järjestelmässä. En kuitenkaan kokenut mitenkään häiritseväksi, vaikka jäikin minulle arvoitukseksi. Sen sijaan vähän häiritsi miettiä [spoiler]mistä tai keneltä Furiosan mukana paenneet naiset olivat oppineet vaiko itse keskenään kehitelleet kaikki ne "emme ole esineitä" jne. aatteensa. "Kuka tappoi maailman." Kuulostivat nimittäin jotenkin opituilta ja toistetuilta ja siis... jostainhan ajatusten on alkujaan synnyttävä, vaikka nyky-yhteiskunnassa tuntuisivatkin itsestäänselvyyksiltä. Ehkä keskustelleet Furiosan kanssa tai se linnoituksen vanha nainen opettanut heille? Tai jokin vanha valistunut kirja säilynyt? (Olisi ollut minusta hupaisaa, jos joku olisi lopussa kaivanut esiin jonkin maailmantuhoa edeltäneeltä ajalta säilyneen "Because we're worth it" -tyylisen mainoslehdykän ja esitellyt pyhänä opinkappaleena. :lol: ) [/spoiler]     [quote=Emelie]Ehkä suurin ongelma minulle (joka ei oikeasti ollut suuri) oli se, että ensin mentiin kauhealla kiireellä yhteen suuntaan ja hetken päästä takaisin. Se tuntui turhauttavalta, vaikkakin sille oli perusteensa. [/quote] Ensimmäisellä katselukerralla iski siinä [spoiler]takaisinkääntymisvaiheessa pienoinen epätoivo, että oh no... Kiva leffa ja kunpa tämä ei ikinä loppuisi ja joojoo.. mutta eikö tämä oikeasti aio ikinä loppua, oikeasti? Olinkin pienesti kiitollinen leffan loppuessa, niin kivaa kuin olikin. [/spoiler]   [quote="Vehka" post=32817]Plussaa myös siitä, ettei [spoiler]leffassa ollut yhtään suudelmaa.[/spoiler] [/quote] Oli sentään yksi [spoiler]poskipusu Nuxille. Nimim. "Kaikki lasketaan". :tongue:   Ylipäänsä olin tyytyväinen Nuxin päätymisestä ns. hyvisten leiriin. En voi sanoa pitäneeni hahmosta, mutta oli kuitenkin liikuttavaa jo hänen hänen "pahistellessaan", kuinka vilpittömästi hän uskoi omaksumiinsa asioihin. Olisin silti odottanut, että Max tai Furiosa olisi ampunut hänet, silleen varmuuden vuoksi. (Mutta onneksi he olivat lukeneet kässärin.) ... Pieni kiusaus omaksua hänen puheestaan se juttu-juttu. "Puu-juttu". Tyyliin: Täytyy viedä tuo koira-juttu ulos. Ärsyttävää, hih. [/spoiler]   Yksi kohtaus sai silmät kostumaan: [spoiler]Lähes lopussa ollut ”Nimeni on Max.” Kummallakin kerralla. :roll: No toisella kerralla kyllä syytin lievästä kyynelehtimisestä vähän myös silmien kuivumista, mutta köh köh...   Koin lisäksi liikuttavaksi myös etenkin sen kohtauksen, jossa Furiosa tajuaa kotinsa tuhoutuneen ja astelee ilman kättään aavikon hiekalla. Mutta se oli minusta visuaalisesti niin näyttävä, siis pelkistetty ja kaunis ja surumielinen, että aiheutti minulle lähinnä vain ihastusta, että onpas hyvin toteutettu. [/spoiler]   [quote="Rasimus" post=34946]Tähtivaeltajan artikkelissa Nalle Virolainen ja Petri Hiltunen tarjoavat muuten hyvän tulkinnan leffasta: [url=https://tahtivaeltajablogi.wordpress.com/2015/06/26/elokuvat-foliohatun-alla-4/]Foliohatun alla Mad Max Fury Road[/url][/quote] Voisin ostaa tuon teorian ihan siitä ilosta, että selitys [spoiler]soittorasialle. Yritin muutoinkin miettiä, mitä mahdollisia viittauksia elokuvassa on aiempiin osiin, mutta en muista niistä kylliksi, ensimmäisen osan olen nähnyt viimeisimpänä. Soittorasia oli varsin kiva bongata... ja jätti tietenkin miettimään, että oliko sillä mitä tai mitään merkitystä. (Itse päädyin lopulta sellaiseen Dark Tower -sarjan "ka on pyörä" tyyppiseen selitykseen, että samankaltaiset asiat vain tuppaavat toistumaan Maxin päättymättömällä autiomaavaelluksella. .. Joka ei onneksi vieläkään päättynyt. Kurjaa ehkä Maxia kohtaan, mutta lisää leffoja ehkä joskus. :cheesy: ) [/spoiler]   Olen vuosia miettinyt, että pitäisi saada jokin juliste vaatekomeron oveen (koska vaatekomeron ovessa kuuluu olla juliste, epäkelpo ovi ilman julistetta), ja Mad Max 2:sta jokin kuva, jossa näkyisi myös karjakoira (riippumatta, onko juuri sellaista julistetta edes olemassa), on ollut yhtenä haaveena... Mutta Max on nyt kyllä taas niin kiusallisen ajankohtainen ilmiö, ettei olisi ikään kuin tyylikästä. Liian tätä päivää, öh. :lol:

Mad Max: Fury Road tuli katsottua ja muistin virkistämiseksi katsoin ensiksi Asfalttisoturin (ties kuinka monennen kerran, mutta viime kerrasta oli kyllä jo aikaa). Upeaa, mielipuolista ja vauhdikasta menoa. Yllätyksekseni pidin uudesta enemmän. Turboruuvia oli siinä väännetty astetta tiukemmalle, maailma oli monipuolisempi ja se oli paljon näyttävempi visuaalisesti, myös ääniraita oli hieno. Fury Roadin visuaalisesta ilmeestä tuli muuten mieleen Rage pelin kallioiset autiomaarotkot.   Asfalttisoturissa näkyi 80-lukulaisuus negatiivisesti. Paikoitellen tuli b-elokuvan fiilikset (nykyelokuviin verrattuna). Silloin se oli jotain uutta ja erikoista, ja nyt sitä efektiä ei enää ollut.   Uudemmassa eniten jäivät harmittamaan vain ihan pikkujutut. Kuten se, että alkupuolella parissa tappelussa nopeutus näkyi pahasti. Ja vedentuhlaus, missä arvokasta nestettä laskettiin autiomaan hiekkaan kolmesta isosta putkesta kun jakelun olisi voinut tehdä fiksustikin. Mutta toisaalta se saattoi olla suunniteltu juttu, missä ihmiset pidetään epätoivoisina, eli noinkin pieni yksityiskohta sai miettimään tuon maailman yhteiskuntajärjestystä pitkään. Juonessa oli tietysti pieniä aukkoja, mutta ne eivät valtavasti haitanneet kun oli muuten vauhdikasta menoa. Joka paikassa näkyi pieniä hauskoja ja hulluja yksityiskohtia, mitä katsellessa voi vain nautiskella tekijöiden luovuudesta hymy huulilla. Periaatteessa aivot narikkaan leffa, mutta pohdittavaakin löytyi, jos sitä halusi. Elokuvaelämyksenä kerrassaan mainio irtautuminen nykymaailmasta.

No mutta, leffahan kokosi komeat kuusi Oscar pystiä, jokohan saisi viimeinkin aikaiseksi hommata BluRay:n kotiinkin! Valkokankaallahan leffa toimi oivasti. =)

[quote="Rasimus" post=34547]Maailma nimittäin tuntuu nyt vähän isommalta ja omaa historiaansa sisältävämmältä kuin Asfalttisoturin yksinkertainen bensaleiri/roistokopla -asetelma. Olkoonkin niin, että (kuten Fiktiivi totesi) postapokalyptisellä maailmalla sinänsä ei ole koskaan ollut niin kauheasti tekemistä koko leffasarjan kanssa - enemmänkin kyse on omasta fantasiamaailmastaan.[/quote]   En muista Asfalttisoturia kovin tarkasti, mutta siinä ainakin öljyn niukkuus oli keskeinen juonielementti ja ammuksetkin olivat kortilla. Siinä elettiin selvästi suuren mullistuksen jälkeistä aikaa ja taisteltiin vanhan maailman viimeisistä resursseista. Vähintäänkin se oli selkeästi postapokalyptista fantasiaa :) Fury Roadissä sen sijaan ei bensasta sen paremmin kuin patruunoistakaan näytä olevan pulaa (ainakin siihen malliin niitä tuhlataan), vaan kallisarvoisin resurssi on veden ohella hyvä geeniperimä. Vrt. perusfantsu, jossa vain jalosukuiset voivat pelastaa maailman. Myös veri oli resurssi, mutta sekin on vampyyrifiktiosta tuttua.   Muox: Kannatan muuten Hiltusen & Virolaisen foliohattuteoriaa, tekee leffasta paljon loogisemman :grin:

[quote="Fiktiivi"]En muista Asfalttisoturia kovin tarkasti, mutta siinä ainakin öljyn niukkuus oli keskeinen juonielementti ja ammuksetkin olivat kortilla. Siinä elettiin selvästi suuren mullistuksen jälkeistä aikaa ja taisteltiin vanhan maailman viimeisistä resursseista. Vähintäänkin se oli selkeästi postapokalyptista fantasiaa :)[/quote]   Oljytaistelu oli lähinnä macguffini, eli juoniväline. Jos elokuvassa olisi oikeasti yritetty kuvata maailmaa öljypulassa, roistot olisivat viettäneet vähemmän aikaa ajaen pillurallia ympäri piiritettyä leiriä. Tarinakehyshän oli suora kopio länkkäreistä ja intiaanien piirittämistä uudisasukkaista.   Mutta kun [url="http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/RuleOfCool"]Rule of Cool[/url] toimii paljon paremmin jos sitä ei yritetä sijoittaa realistiseen spekulaatioon ydintuhon jälkeisen yhteiskunnan kehityksestä sosiaalipsykologian pohjalta...   Toistaalta jos madmaxilaiset maailmat eivät kuitenkaan ole "oikeata" postapokalyptista kuvastoa, niin mikäköhän olisi?     [quote="Hourglasseyes"]No mutta, leffahan kokosi komeat kuusi Oscar pystiä[/quote]   Jämä-Oscareita... Puvustuksesta ja sen sellaisesta. Parhaan leffan pysti jäi saamatta. Odotetusti, mutta melkein epäreilusti.

Itse asiassa Asfalttisoturissa ei muistaakseni ole mitään suoranaisesti ydintuhoon tai säteilyvaaraan viittaavaa. Nyt kun [url=https://www.youtube.com/watch?v=9n29c-q3_8Q]tarkistin[/url], ainakin intro kertoo vain epämääräisesti sodasta ja kuvamateriaalissakaan ei näy mitään selvästi ydinräjähdykseksi tunnistettavaa.   Fury roadin alussa sen sijaan viitataan ydinsotaan ja Max syö Falloutin mieleen tuovan kaksipäisen mutanttiliskon. Tämähän on sikäli jännää, että Asfalttisoturin ensi-illan aikoihin ydinsodan uhka oli selvästi nykypäivää vakavampi. Näkisin että Fury roadin osalta tämä kertoo siitä että vaikutteet kiertävät kehää: Falloutit vaikuttavat nykyään Mad Max -elokuviin yhtä paljon kuin aikanaan Mad Maxit Falloutteihin.   Miksei Asfalttisoturissa sitten viitattu ydinsotaan, vaikka aihe oli 80-luvulla ajankohtainen? Voi toki olla, että siihen ei katsottu tarpeelliseksi viitata eksplisiittisesti. Toisaalta voi olla, että Miller ei halunnut nimetä tuhon syyksi teknologiaa, vaan ihmismielen pimeät puolet. Asfalttisoturin maailma on vihamielinen pääasiassa siksi, että yhteiskunta on romahtanut. Toki erämaa on aika karu paikka, mutta se on normaali erämaa. Fury roadin maailma puolestaan on luonnollista aavikkoa vaarallisempi ilman asukkaitaankin.

Olen lukenut jostakin, että Roger Zelaznyn 1969 ilmestynyt Damnation Alley kirja olisi ollut tärkeimpiä esikuvia alkuperäiselle Mad Max elokuvalle. ([i]Suomennettu Kujanjuoksu nimellä[/i]) Siinä ydintuho oli mainittu jo paljon selvemmin. Myös eräs toinenkin 60-luvun lopulla julkaistu tarina, eli Harlan Ellisonin "A Boy and His Dog" on mielestäni aika keskeinen vaikuttaja postapokalyptisiin leffoihin ja vielä sitäkin enemmän juuri fallout-peleihin jne. Novellista ehdittiin tekemään leffakin muutamia vuosia ennen Mad Maxia, mutta on jäänyt jostakin syystä paljon pienemmän piirin tietoisuuteen..

Ekassa leffassa ei (muistaakseni) viitattu edes sotaan, vain yleisesti jengirikollisuuden kasvuun ja yhteiskuntarakenteiden natinaan. Asfalttisoturissa tosiaan mainittiin vain tuhoisa sota. Thunderdomessa sitten oli jo säteilevää vettä, Conan-leffoista napattua miljöötä jne. Niin se maailma kehittyi elokuva elokuvalta fantasian suuntaan.   A Boy and His Dog... Ei todellakaan synny mielleyhtymää Mad Maxiin ja koiraan :grin: Leffaversio oli muuten täyttä fallouttia aina hämyjä vaultdwellereitä myöten. Eikä se mikään paska ollut, enintään paikoin vähän laahaava eikä järin "vaikuttava", joten ymmärrän hyvin miksi se on pikkuhiljaa hiipunut elokuvahistoriaan.

Muistin viimein katsoa tuon Netflixistä – ja minulla nyt on vielä sellainen 5:4 toimistomonitorikin eikä mikään nykyajan laajakuva. Oikeasti hyvin samanlainen fiilis kuin ennen vanhaan telkkarista tulleita elokuvia katsoessa toki, mutta visuaalinen efekti ei täten ollut päällekäypä.   Toki se taisi jotenkin näkyä, että tämäkin leffa on kuvattu 3D:nä ja siitä litistetty. Muutenkin (kuten noista aiemmista linkeistä voitte todeta) jännä tuotanto, suurin osa trikeistä kun on ihan ehtaa kamaa ja aitoa ajoa, mutta maisemat sen sijaan ovat pitkälti CGI-luomuksia ja yhdistelmiä. Yökohtauksetkin on kuvattu kirkkaassa päivänvalossa.   Feral kid -teoria on ihan uskottava sen takia, että kyllähän tässä ollaan selvästi pitemmällä tulevaisuudessa kuin aikaisemmin. Sen takiahan tyypit eivät enää taistele bensasta, People's Eaterillä on se jalostamo. Ehkä rupeavat jossain vaiheessa jopa tekemään uusia autoja, mutta koska ihmisistä suurin osa on kuollut. käytettyä kamaa riittää vuosisadoiksi. En ole pelannut (vieläkään) Falloutteja, mutta kaverit ovat naureskelleet, miten siinä mukamas sodasta on jos satoja vuosia ja ihmiskunta on selvinnyt muttei kuitenkaan päässyt takaisin jaloilleen.   (Mad Max -maailmassa on tietysti hauska ajatella, että jossain Japanissa homma toimii edelleen normaalisti)   Joka tapauksessa: leffassa ei ole kovin monimutkainen juoni per se, mutta melkolailla rikas maailma (jota muuten on entisestään avattu jossain Vertigon sarjakuvissa). Kokonainen warboy-kulttuuri on syntynyt ja siihen pääsee sisään parissa tunnissa. Ohjaus toimii, käsikirjoituksessa ei ole ammottavia reikiä (jos hyväksyy tosiaan, että Max on sekaisin kuin seinäkello), leikkauskaan ei ole mennyt käteen ja ajoneuvo-osastolla on totta vie ollut hauskaa hitsipillin kanssa.   En edes pystyisi sydämestäni vihaamaan leffaa, jossa rekkaveturissa on kaksi remmiahdinta.   [spoiler] Mutta mikä on näiden aavikkotyyppien elintapa? Ihan epäselväksi jäi, mitä Vuvalinit syövät, muista ryhmistä ehkä voisi uskoa, että ostavat tai varastavat asioita muilta. Historiallisesti tasankoratsastajilla on kuitenkin yleensä ollut jotain karjaa tai riistaa itselläänkin. Ja jännää tietysti, että ne Furiosalle bensaa vastaan pääsyn myyneet tyypitkin seurasivat tätä niin raivoissaan, että ottivat omia tappioita, eivätkä vaan ammuskelleet kallioidensa suojista.   Ja se ajaminen 160 päivää yhteen suuntaan aavikolla – ensi loppuu vesi, sitten bensa, sitten ruoka ja jos noista jotenkin selvitään, Australia. Koko manner on "vain" tuhansia kilometrejä pitkä. Sen matkan [i]kävelee[/i] tuossa ajassa läpi. [/spoiler]

Tuli viimein tämäkin katsottua ja olihan leffa aivan tajuttoman kovaa tykitystä! Joskus ensimmäisen trailerin aikoihin ajattelin välinpitämättömästi, että taas vanhasta klassikosta tehdään turha uusversio nykypäivän teiniyleisölle. Mutta sitten sainkin seurata epäuskoisena leffan saamaa positiivista huomiota, joka ei ollut pelkästään ihan ok-tasoa vaan jopa suoraa ylistystä. Onnellisena voin todena, että uusi Mad Max ansaitsee ehdottomasti kaikki kehunsa (ja Oscarinsa), tässä on nimittäin toimintapaketti täydellisesti kasassa. Ei mitään muovista teinisontaa, vaan rankkaa ja komeaa rälläystä alusta loppuun. Aivokuoreni tärisee edelleen mielihyvästä ja mahtavien räjähdysten voimasta ja voisin katsoa leffan vaikka heti uudelleen. Huomenna taidan niin tehdäkin.   On se kummallista, että 70-vuotiaan George Millerin piti tulla näyttämään, miten hyvää ja kiinnostavaa toimintaa tehdään. Voisi varmaankin sanoa, että mies pääsi nyt ohjaamaan sen elokuvan, minkä alunperin halusikin, koska nyt käytössä oli kunnon budjetti ja ammattimainen tuotantoryhmä. Ei tarvinnut enää sulkea teitä ilman lupaa ja romuttaa omaa autoa. Vanhoissa Maxeissa taskurahoilla luotu maailma oli kämäisyydessään viehättävä, mutta onhan aika ajanut niistä vähän ohi, jopa kakkosesta, vaikka sekin on edelleen erinomainen leffa (kolmonen näytti toki isolta, mutta siinä oli sitten omat puutteensa). Kyllä tämä neljäs leffa vangitsee sen kuuman ja bensankatkuisen tunnelman parhaiten, vaikka kovimmat alkuperäisten fanit ovatkin toista mieltä.   Tekisi mieli sanoa muutakin, mutta en oikein tiedä, mistä lähtisin ajatuksiani purkamaan. Olen niin vahvasti elokuvan lumoissa edelleen, ettei esim. kritiikin muotoilusta tule nyt mitään. Ohuessa juonessa on aukkonsa ja epäloogisuutensa, mutta en jaksa vaivata sellaisilla päätäni. Fiilistelen mielummin rokkirekan ja sen keulassa keikkuvan kitarasankarin särösointujen tahdissa! Taidan tosiaan katsoa leffan vielä uudestaan, koska siinä on niin paljon hienoja yksityiskohtia, ettei kaikesta ehtinyt nauttia kunnolla ekalla kierroksella. Julmetun hieno ja intohimolla tehty leffa, ei siitä mihinkään pääse.