Alkuun hieman harmittelin ettei tullut mentyä viikonloppuna 3D näytökseen, kun oli tilaisuus, mutta tulin lopulta siihen tulokseen ettei uudet ulottuvuudet olisi loppujen lopuksi tuoneet leffalle paljoakaan lisää särmää, kun pääasiallisesti vain jännää kuinka päähenkilön lopulta käy. (En siis ole lukenut kirjaa. Vielä.) Pähkinänkuoressa juonihan on seuraava, pieni joukko tutkijoita on Marsissa, kun äkillinen myrsky pakottaa retkueen evakuoimaan planeetan nopeasti ja toiminnan aikana Damonin hahmo, Mark Watney, joutuu onnettomuuteen jonka johdosta hänen oletetaan kuolleen. Watney herää hylätyllä planeetalla ja laskee yhteen tosiasiat; hänellä ei ole yhteyttä Maahan eikä ystäviinsä poistuneella aluksella, kukaan ei tiedä, että hän on hengissä, saatikka tulossa pelastamaan häntä eivätkä ruokavarannot riitä lähellekään seuraavaksi määritetyn tutkimusmatkan ajankohtaan. Watney kuitenkin päättää ettei aio kuolla vielä ja alkaa soveltamaan niitä tietoja ja taitoja mitä hänellä on selvitäkseen karuissa olosuhteissa.
Yksin Marsissa, kaksiulotteisena versiona, joka oli visuaalisesti näyttävä kolmannetta ulottuvuudettakin.
Aloin miettiä, miten yksin jätetty astronautti selviytyy henkisesti siitä, että on ainoa planeetallaan... Uho ja tunne koko planeetan hallinnasta auttaa tietysti jonkin aikaa, mutta miten moni astronautti rupeaisi kotouttamaan itseään vieraalle taivaankappaleelle, jos asia ei alun perin ollut lennon tavoitteena. Henkiinjäämisvietti lienee useimmissa meistä kuitenkin niin suuri, että kekseliäisyyttä käytetään, oljenkorsiin tartutaan ja pelastukseen uskotaan. Ja toki ihmiset ennenkin matkustivat tuntemattomaan, vailla paluun mahdollisuutta, asettualseen määränpäähänsä pysyvästi. Tuskin varhaiset Telluksen vaeltajat tiesivät määränpäästään luotettavasti edes sitä, mitä Marsiin matkaajat silloin, kun ensimmäisten lentojen aika on.
Sain kaverilta pari ilmaislippua tähän leffaan, jota ei välttämättä olisi tullut muuten mentyä katsomaan. Ja mikä menetys se olisikaan ollut, oli minun mielestäni varsin hyvä elokuva.
Päädyttiin 3D-näytökseen, kun 2D-näytöstä ei mennyt sopivaan aikaan. Mitenkään erikoisen paljoa se 3D ei tuonut leffaan, mutta maisemakuvat sen kautta olivat upeita. Muuten ulkokohtauksissa oli välillä se tuntu, että ne oli tehty nukeilla...
Pidin leffassa erityisesti siitä, että siinä ei ollut liikaa draamaa vaan angstin sijaan asioita laitettiin tapahtumaan. Elokuva eteni myös hurjalla tahdilla (ja alkoi heti, ei mitään liirum laarum alkua), joten 2,5h tuntia tuntui jopa lyhyeltä ajalta. Ja Matt Damon oli parempi kuin odotin.
Perustetaanpa kunnon ketjut näistä uusista leffoista, niin syntyy vähän keskusteluakin...
Mulla on leffa listalla, mutta en osaa ihan päättää, haluanko lukea kirjan ensin kuitenkin. Tämä leffa menisi nimittäin myöhemminkin hyvänä lentokone-elokuvana, tai ainakin arvelen näin. Ovatko leffan tähän mennessä katsoneet olleet kiinnostuneita myös kirjasta?
Mun itse asiassa piti lukea kirja ennen elokuvan katsomista, mutten sitten saanut aikaiseksi. Kaveri, jolta sain liput leffaan, oli lukenut kirjan ja kertoi sen olleen varsin hyvä ja nopealukuinen. Minua kyllä kiinnostaa nyt lukea se kirja ja nähdä kuinka uskollinen leffa oli kirjalle.
Mä olen lukenut sen kirjan, mutta koska itselläkin on ilmaislippu, niin ajattelin leffankin katsoa. Kirjaa suosittelen ihan kaikille. Se on pohjimmiltaan kovaa scifiä eli täyttää scififanin kriteerit, toisaalta jos lukija ei tykkää scifistä, niin se on toiselta kantilta melko vitsikäs seikkailu/selviytymistarina, yhdessä viikonlopussa juettu juttu.
Kuuntelin kirjan viime vuonna äänikirjana ja tykkäsin 4,5/5 arvoisesti. Idea voi kuulostaa tylsältä kun jätkä hengailee yksin Marsissa, mutta en muista tylsiä kohtia. Imaisi mukaansa. Muita Mars-filmatisonteja (Red Planet ja vastaavat) kun muistelee niin yleensä luvassa on toinen toistaan typeriä hahmoja ja kohtauksia, joten tämä tulee luultavasti olemaan virkistävä poikkeus.
Kävin katsomassa leffan kaverin kanssa täysin suunnittelematta: kaverin vaan yksi päivä laittoi tekstarin, että huomenna menisi tämä leffa, ja hän haluaisi sen mennä katsomaan, lähdenkö mukaan. Kannatti lähteä, lopussa suurinpiirtein puristin penkin käsinojia, kun olin niin jännittynyt. Erittäin hyvin toteutettu elokuva, olin yllättynyt, että siinä sai myös nauraa välillä.
Tänään kiertelin kirjakaupassa ja näin kirjan komeilemassa hyllyllä. Samantien lähti tekstari äidille, että tuon haluan joululahjaksi. Jos elokuva oli jo noin hyvä, niin todennäköisesti kirja on parempi. Tai ainakin oman kokemukseni mukaan yleensä kirja on siihen perustuvaa elokuvaa parempi.
Sivustomme käyttää evästeitä takaaksemme parhaimman käyttökokemuksen.
