Alastair Reynolds: Muistoissa sininen Maa
Like 2012 - Risingin tietokannassa
Like jatkaa tehokasta käännöstyötään tieteiskirjallisuuden parissa. Alastair Reynoldsin uutuus Muistoissa sininen Maa käynnistää kirjailijan uuden kolmeosaisen sarjan. Kirja käsittelee sadanviidenkymmenen vuoden päässä olevaa utopistista tulevaisuutta, jossa Afrikka on noussut johtavaan asemaan teknologian saralla.
Kaikkien viimeaikaisten teknologisten dystopioiden jälkeen Reynoldsin tällä kertaa esittelemä utopia on piristävä. Teknologian kehityksen kautta maailmasta on tullut parempi paikka: ihmiskunta on ratkaissut mm. ylikansoituksen, ilmaston lämpenemisen ja AIDSin. Koska sodat tuntuvan olevan taakse jäänyttä elämää, on ihminen alkanut levittäytyä ympäri aurinkokuntaa.
Tarinan keskipisteenä ovat Geoffrey ja Sunday, vaikutusvaltaisen ja menestyvän taloussuvun perijät. Kumpikaan ei ole varsinaisesti kiintynyt perintöönsä, vaan he haluaisivat elää ilman suvun tuomia rasitteita. Sisarusten isoäidin ja suvun matriarkan Eunicen kuollessa he sinkoutuvat keskelle suvun salaisuuksia. Isoäidin jälkeensä jättämän tallelokeron sisällön takia sisarukset ajautuvat seuraamaan johtolankojen ketjua.
Muistoissa sininen Maa on lukemistani Reynoldsin kirjoista mahdollisesti maanläheisin. Kirjassa esiintyvä teknologia on toki kehittynyttä, mutta sen perusolemus ei eroa paljoa nykyisistä sovelluksista. Kirjan ainoa heikohko kohta on sen hahmot. Päähenkilösisarukset eivät juuri eroa toisistaan, ja osa taustahahmoista tuntuu enemmän lavasteilta kuin ihmisiltä. Lisäksi kirjan pahikset ovat turhankin karikatyyrisiä. Tarinaan upotettuna nämä seikat eivät kuitenkaan häiritse, mikäli niitä ei mieti turhan tarkasti.
Kuten Reynoldsin kirjoissa aikaisemminkin, hienoin yksityiskohta on jälleen ympäristö. Tarinaa kuljetetaan halki omaperäisten puitteiden: päähahmot kulkevat eri puolilla aurinkokuntaa ja esimerkiksi laskeutuvat merenpinnan alle. Ympäristö on kuvailtu hyvin ja saa lukijan toivomaan, että paikoissa olisi voitu olla pidempäänkin.
Muistoissa sininen Maa on erityisen hyvä scifikirja. Se sopii myös lukijalle, joka ei ole aikaisemmin perehtynyt Reynoldsin tuotantoon. Kirja eroaa tyyliltään Reynoldsin aikaisemmasta tuotannosta, mutta tällä kertaa kaavan rikkominen on onnistunut.
Keskustele kirjasta Lukusalissa.