Walter M. Miller, Jr. (1922–1996) oli yhdysvaltalainen tieteiskirjailija. Hänellä on ollut tuntuva vaikutus tieteiskirjallisuuteen, vaikka hän julkaisi suhteellisen vähän.
Miller syntyi ja vietti lapsuutensa Floridassa. Opiskeltuaan Tennesseen ja Texasin yliopistoissa historiaa, antropologiaa ja tekniikkaa hän alkoi työskennellä insinöörinä. Toisen maailmansodan aikana hän toimi Yhdysvaltain ilmavoimissa radistina ja ampujana. Hän oli mukana Italiassa 53 pommituslennolla, joihin kuului Monte Cassinon benediktiiniläisluostarin tuhoaminen. Luostarin pommitus oli Millerille järkyttävä kokemus, joka vaikutti hänen myöhempään kirjaansa.
Sodan jälkeen Miller alkoi kirjoittaa, ja hän julkaisi ensimmäisen
novellinsa vuonna 1951. Millerin tuotanto koostuu suurelta osin novelleista, joista eräällä hän voitti Hugo-palkinnon 1955. Hän teki myös käsikirjoituksia televisioon.
Miller tunnetaan varsinaisesti kirjastaan Viimeinen kiitoshymni. Teos ilmestyi alun perin kolmena novellina vuosina 1955–57. Kertomukset liittyvät yhteen romaaniksi (1960), josta Miller sai Hugo-palkinnon 1961. Viimeinen kiitoshymni on eräs harvinaisista uskontoa käsittelevistä tieteisromaaneista. Teos havainnollistaa sanontaa, jonka mukaan ne jotka eivät tunne historiaa ovat tuomittuja toistamaan sitä.
Milleriltä on suomennettu myös hänen parhaaksi novellikseen sanottu ”Crucifixus etiam” (1953) kirjassa Huomispäivän maailmat. Miller käyttää vapahtajamyyttiä kuvatessaan epätoivoista vieraan planeetan uudisasukasta, joka ei pääse koskaan nauttimaan työnsä tuloksista itse. ”Toiset kylvävät, toiset niittävät.” ”Onko kukaan koskaan hankkinut itselleen vapahdusta?”
Miller lopetti kirjoittamisen uransa huipulla 36-vuotiaana. Miller kääntyi katoliseksi vuonna 1947, mutta koki epäilyn kausia ja halusi Viimeisen kiitoshymnin kirjoittamisella määritellä itsensä. Hän ei kuitenkaan pysynyt katolisena pitkään, mutta oli edelleen kiinnostunut uskonnoista. Hän muun muassa tutustui taolaiseen ja buddhalaiseen ajatteluun. Elämänsä loppuvuosina Miller kärsi masennuksesta ja hän teki lopulta itsemurhan vuonna 1996.
Lähteitä
Science fiction. Toimittaneet Juhani Hinkkanen ja Kai Ekholm. Kirjastopalvelu, 1990.
