Vasili Aksjonov (1932–2009) oli venäläinen kirjailija. Aksjonov sai venäläisen Booker-palkinnon vuonna 2004 ja hänet palkittiin myös ranskalaisella kunniamerkillä. Aksjonovilta ilmestyi kaikkiaan 20 teosta. Häneltä on suomennettu teokset Virkaveljet (1960), Matkalippu tähtiin (1961) sekä Krimin saari (1981).
Aksjonovin vanhemmat joutuivat 1937 vankileirille, ja hän itse kasvoi lastenkodissa. Hänen äitinsä vapautui leiriltä vuonna 1948 ja onnistui saamaan Vasilin luokseen itäsiperialaiseen Magadaniin. Karkotettuna he elivät köyhissä oloissa. Aksjonovin opiskelukausi osui yhteen stalinismin jälkeisen niin sanotun suojasään kanssa. Hän valmistui lääkäriksi Leningradin lääketieteellisestä
korkeakoulusta.
Aksjonov luettiin kuusikymmenlukulaisten ryhmään eli kirjailijoihin, joiden ura alkoi suojasään vuosina. Nikita Hruštšovin syrjäyttämisen jälkeisenä pysähtyneisyyden aikana Aksjonovin teoksia ei enää julkaistu Neuvostoliitossa. Aksjonov joutui
mielipiteidensä takia lähtemään 1980 maanpakoon Yhdysvaltoihin. Tuolloin KGB:n agentit löysivät käsikirjoituksen hänen nuoruuttaan ja Stalinin ajan sortoa kuvanneesta teoksesta.
Aksjonov opetti Venäjän kirjallisuutta George Masonin yliopistossa Fairfaxissa Virginiassa. Hänellä oli asunto myös Ranskassa Biarritzissa. Neuvostoliiton hajottua Aksjonov alkoi jälleen vierailla Venäjällä. Hän muutti vaimonsa Maya Zmeulin kanssa Moskovaan vuonna 2004.
Aksjonovin viimeinen, vuonna 2007 ilmestynyt romaani arvosteli kirjoitusajankohdan Venäjää. Toisin kuin Aleksandr Solženitsyn ja monet muut kansallismieliset toisinajattelijat, Aksjonov kannatti kansanvaltaa ja vastusti vapauden rajoittamista. Hän oli PEN-klubin jäsen.
Romaanissa Krimin saari (1981) oletetaan pieni poikkeus todelliseen maantietoon ja
historiaan. Kirjassa Krim on saari eikä niemi ja siellä
säilyi pieni pala vanhaa keisarikuntaa kuten Hongkong Kiinan kyljessä.
