Kalma

Lue lisää ...

Kirjan keskivaihe oli alkua ja loppua parempia - alku oli omaan makuun vähän sekavahko ja loppupäässä ylläreitä tuli jo ähkyyn asti. Sitten mietin, että miksi emme saaneet yhden päähahmon pov:ta lainkaan.

Mutta haluan luetella asioita joita tässä kirjassa tykkäsin: kuusikko ja heidän väliset kemiat (ja labran räjähdykset), Inejin ja Ninan välinen ystävyys, se miten Kazin musertavaa menneisyyttä paljastettiin lukijalle hitaasti, se miten Jesper kettuili Wylanille (aistin romanssin), Matthiaksen (pikainen) hahmokehitys. Se kohtaus jossa kuusikko löysi jotain vuorilta ja Ninan & Matthiaksen välinen keskustelu sen jälkeen. Tuo kohtaus oli omaan makuun hyvää draamaa, vaikka toki ennestään nähty, mutta pidin keskustelun suoruudesta. Muutenkin tämän kirjan vihollisista rakastavaisiksi tuntui hyvältä kun osapuolet olivat samalla tasolla toistensa kanssa.

Kieltämättä Korppien kehä on pätevästi koottu viihdepaketti, jonka hahmot ovat muistettavia.