Narniera

huh. Luettuani ensimmäisen osan, tuli mieleen, ettei ole mitään kiirettä aloittaa toista jos aloitan koskaan. Mutta kuinkas sitten kävikään! Satuin lukemaan takakannen ja kirja oli pakko saada, sillä jostain kuitenkin kumpusi ikävä kirjan kirjavia henkilöhahmoja kohtaan, ja luin tämän hujauksessa ja jäin koukkuun! Kirja alkoi keskittyä enemmän juoneen, eikä pelkästään raa'alle väkivallan ja seksin sekoitukselle, mikä oli liikaa valloillaan ensimmäisessä osassa. Kirja herätti taas monenlaisia tunteita ja en ole ikinä itkenyt niin minkään kirjan kohdalla, kuin tämän loppuvaiheissa! Ehkä ensimmäinen osa ei niinkään iskenyt, mutta jokin tässä kirjassa herätti tunteen; "pakko saada lisää". On ihanaa heittäytyä kirjan historiallisiinkin maisemiin ja jännittää juonenkäänteiden poukkoillessa Skotlannin ja Ranskan kovin todentuntuisissa maisemissa.

Tämä kirja sai kyllä innostumaan lukemiseen, ja sen kyllä jaksoi loppuun asti ilman sen kummempaa kärsimystä, mutta ehkä se oli kuitenkin liian pitkä? Liikaa väkivaltaa ja seksiä. Jotenkin tuli tunne, että itse juoni jäi näiden kahden asian vuorottelussa (tai samanaikaisuudessaankin) varjoon, joten lyhempikin olisi riittänyt. Kirja sai todella ärsyyntymään, mutta myös nauramaan tai voimaan pahoin. Vaikka juuri ennen nukkumaan menoa sain tämän kirjan luetuksi, koin paremmaksi tehdä vielä jotain muuta ennen nukkumista, sillä jotenki kirja jätti ilkeän tunteen josta ei välttämättä halua nähdä unia. Jäi tämä nyt kuitenkin sen verran meileen, että saatan harkita jatko-osia.