Jaragil

Bradburyn kirja pureutuu kirjallisuudenharrastajan kipeimpään kohtaan. Mitäpä jos kirjat olisivat kiellettyjä, ja niiden lukeminen olisi murhaan rinnastettava teko? Voisiko sellaisessa maailmassa oikeasti elää vai olisiko ihmiskunnan kohtalo vajota apaattiseen transsiin?
Mitä sellaisessa tilanteessa pitäisi tehdä... alistuako kenties etsimään sivistystään televisiosta? Tai ainahan on mahdollista ryhtyä lainsuojattomaksi.

Sankarit-kirjassa Sinisalo muuntelee Kalevalaa omiin tarpeisiinsa, ja nyt on sitten Salattujen elämien vuoro. Tarun elämä kuroutuu kirjan alussa pyörimään Lähiö-nimisen tv-sarjan ympärillä, ja vähitellen hän alkaa imeytyä yhä syvemmälle sarjan uumeniin eläen sen henkilöiden kautta omaa elämäänsä - joskus hyvinkin hämmästyttävin keinoin.
Onnistunut kirja Sinisalolta kaiken kaikkiaan. Salattuihin elämiin ym. vastaaviin saippuasarjoihin on helppo löytää yhtymäkohtia ja niiden bongaileminen tuottaa lukijallekin hauskoja oivalluksen hetkiä. Ja kun siihen viskataan sekaan vielä hieman uuskummaa nättiin pakettiin käärittynä, niin kyllähän sitä kelpaa jo lukea.