Marjo

Luin tämän kahdessa päivässä. En meinannut malttaa välillä lopettaa. Kokoajan oli semmonen surullinen pohjavire ja jännitys, miten käykään.

Kirjan alku oli minulle sekava, yritin varmaan liikaa ymmärtää miten kaikki tapahtui. Olin jo luovuttaa koko lukemisen. Kuitenkin sitä mukaa kun luin, aloin ymmärtää ideaa. Loppua kohden koukutuin aina vain enemmän. Ja kyllä, sain minäkin kyyneleitä pidätellä viimeisillä sivuilla.

Monta kertaa meinasin lopettaa kirjan lukemisen, mutta aina jokin sai jatkamaan. Kirjassa on kuvailtu joitain asioita mun makuun liian tarksti, mutta sen sietää. Päähenkilö on yllättävän rauhallinen vaikka kokee yhtä sun muuta kauheutta. Vasta kirjan lopussa paljastui sen nerokkuus.

Ihana! Luin kirjan päivässä, sitä ei vain malttanut laskea käsistään. Päähenkilöt ovat helposti samaistuttavia ja inhimillisiä. Silmät kostui lopussa.

"Huumorilla pippuroitu tarina osuu suoraan sydämeen!" Tässäpä se tiivistettynä.