Musteloitsu (Mustesydän-trilogia #2) - Cornelia Funke 7.96   197

Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentanut Marja Kyrö. Sidottu, kansipaperi.

Locus-palkintoehdokas (nuortenkirjat) 2006.

• Mustesydän-trilogia jatkuu
• Kirjan sankaritar Meggie päätyy keskelle lempikirjansa lumoavaa maailmaa

Vaikka seikkailusta on kulunut jo vuosi, Meggie ajattelee edelleen päivittäin Mustesydäntä, kirjaa, jonka hahmot heräsivät eloon ja muuttivat hänen elämänsä täydellisesti.

Meggie on kuullut äidiltään niin paljon Mustesydämen lumoavasta maailmasta, että hän haluaa itsekin sinne. Hän onnistuukin lukemaan itsensä muilta salaa sisälle kirjaan, mutta uusien henkilöiden myötä Mustesydämen tarina kuitenkin muuttuu, eikä onnellinen loppu olekaan enää itsestäänselvyys.

Cornelia Funken kirjoja on myyty yhteensä miljoonia kappaleita eri kielille käännettyinä. Edelliset suomennetut teokset, ilmeikkäät fantasiakirjat Mustesydän, Lohikäärmeellä ratsastaja ja Rosvoruhtinas ovat olleet ympäri maailman valtaisia myynti- ja arvostelumenestyksiä. Mustesydämestä ja Lohikäärmeellä ratsastajasta on molemmista tekeillä myös elokuva.




Arvosana kirjalle
Omassa kirjahyllyssäni


Kirja julkaistu marraskuu 2, 2006 (Otava)
Alkuperäinen nimi 'Tintenblut'
Käännetty englanniksi Inkspell
Tietoja muokattu syyskuu 7, 2022

Mustesydän-trilogia

Sarja sisältää 3 pääteosta ja yhteensä teoksia 3 kpl.

Mustesydän (Mustesydän-trilogia #1) 7.60   343
Musteloitsu (Mustesydän-trilogia #2) 7.96   197
Mustemaailma (Mustesydän-trilogia #3) 7.82   113

Kirja-arviot & arvosanat

zaza
Arvosanat 11
Kirja-arviot 10
Viestit 0
kesäkuu 12, 2014
10 / 10

Tämä kirja oli aivan fantastinen! Minusta on hyvä, että kirjassa ei ole minä-kertojaa, vaan asiat saa nähdä monen ihmisen näkökulmasta. Cornelia Funke on PARAS!<3

The Big Bad Wolf
Arvosanat 484
Kirja-arviot 79
Viestit 690
tammikuu 12, 2014
8 / 10

Kieli tästä tekee lukemisen arvoisen, kieli, hahmot ja koukuttavuus. Toki juonikin on ihan kelvollinen, mutta en liikaa ylistä. Mustesydän on aika erilainen, ei vain miljöönsä vuoksi. Niin riipaisevan aito Tomusormi, niin monenlaisia erilaisia rakkauksia. Tunteellinen tämä ainakin on. Pieni, hellä huumori siellä välillä, koristeellista, runollista kuvailua jokaiseen väliin. Fenoglion epätoivo ei vielä sykkinyt niin paljon kuin muistin mukaan kolmosessa, mutta lähelle päästiin. Tämä Musteloitsun Fenoglio on jokseenkin huvittava tapaus. Ensi alkuun hitusen liiankin ylpeä kirjoituksestaan, närkästynyt vanhus, lopulta vain katuva, vanha mies, jolla voisi mennä paremminkin. Kaunis hahmo. Närri. Mitäs siihen sanomaan. Samalla viivalla Rosvoruhtinaan kanssa. Rrrrrrrrrrrrakastan. Orfeuskin on mukava. Meinaan, eihän koiraihminen voi olla huono ihminen? ... Eihän? Varmaan hirttäisin herran, jos kohtelisi mun Shakespeareja huonosti. Murr. Darius on suloinen. Pikku pöllö. Olen aika varma, että jonain päivänä jostain syystä huomaan olevani Elinor. Kärttyinen, kiroileva kirjakeräilijä, joka asuu yksin Tämä osa on jännittävämpi. Kaveri sairastui viikoksi, joten Funke oli ainut ystäväni koulussa. (Ei ollut, vaikka välillä olisinkin niin tahtonut.) Koukutuin taas ihan kympillä. Ihana kirja. Voin vain kiitellä itseäni, kun luin tämän lapsena. Nostalgia lisää mahtavuutta, melkein nostaa täysiin pisteisiin mutta ei ihan.

Puolikuu
Arvosanat 191
Kirja-arviot 29
Viestit 586
elokuu 2, 2009
6 / 10

Raah, pitäisi selkeästi valita tarkemmin, mitkä kirjat lukee ja _ostaa_. Mustesydämestä ihan vielä tykkäsin, mutta olihan sekin jo jotenkin kuiva. Ompas tämäkin. Ideahan on kivan kiva, omaperäinen ja siisti. Haluaisin itsekin ehkä lukea itseni johonkin tarinanaan, joten siinä on onnistuttu. Hahmot nyt menettelevät, osa on jopa ihan hyviä (kuten Tomusormi ja Fenoglio), mutta eivät herätä juuri minkäänlaisia tunteita. Sama se, kuolevatko vaiko eivät. Lisäksi teksi on jotenkin kömpelöä ja siinä on yritetty olla liian hienoja. Rakkaus-höpötystä en voi sietää ja paritus Meggie ja Farid on paitsi epäuskottava, myös ankea. Plussaa voisi antaa omaperäisestä maailmasta, ennalta-arvamattomuudesta ja kauniista nimistä. Ja onhan tämä nyt sen verran kiinnostava, että vaikka onkin suht pitkä (<600 sivua), jaksaa sen lukea.

Jackalbury
Arvosanat 845
Kirja-arviot 179
Viestit 0
huhtikuu 8, 2007
10 / 10

Musteloitsu on yhtä hyvä ja jännittävä kuin edeltäjänsäkin. Musteloitsussa käsitellään taas syvällisempiä kirjoihin ja lukemiseen liittyviä asioita jännittävän seikkailullisen juonen ohessa. Bibliofiili sielussani nousi barrikadeille kun kirjoja taas kohdeltiin kaltoin tässä teoksessa. Musteloitsu tavallaan pohjustaa tarinaa ja tapahtumia sarjan kolmanteen osaan jossa ilmeisesti lopullisesti ratkaistaan Mustemaailman, Todellisen maailman ja varsinkin tarinan itsensä kohtalo. Fenoglio oli kirjassa yksi mielenkiintoisimpia hahmoja, samoin Tomusormi, jonka sielua ja menneisyyttä valotettiin enemmän. Kirja on hyvä ja jännittävä ja jättää jännittyneenä odottamaan trilogian päätösosaa. Suosittelen kaikille Mustesydämen lukeneille. Arvosana: 9-.

Eeva
Eeva
Arvosanat 73
Kirja-arviot 0
Viestit 0
maaliskuu 21, 2024
Antoi 9 / 10 arvosanan kirjalle
samuel
samuel
Arvosanat 842
Kirja-arviot 6
Viestit 1
heinäkuu 17, 2023
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
korppi
korppi
Arvosanat 25
Kirja-arviot 0
Viestit 3
huhtikuu 6, 2022
Antoi 9 / 10 arvosanan kirjalle
MARGO
MARGO
Arvosanat 356
Kirja-arviot 0
Viestit 0
syyskuu 14, 2019
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
wadjet
wadjet
Arvosanat 178
Kirja-arviot 0
Viestit 0
heinäkuu 31, 2019
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
Mystique
Mystique
Arvosanat 153
Kirja-arviot 0
Viestit 0
tammikuu 1, 2018
Antoi 6 / 10 arvosanan kirjalle