Alkuteos ilmestynyt 2018. Suomentanut Sanna Manninen. Päällys: Emmi Kyytsönen. Sidottu, kansipaperi.
Tähtivaeltaja-palkintoehdokas 2020.
Mitä jos ihmismieleen voisi astua sisään kuin rakennukseen?
Lapsuudenystävät löytävät keinon astua toistensa tietoisuuteen Peter Høegin väkevässä romaanissa.
Ystävänsä Simonin itsemurhayrityksen jälkeen Peter etsii klinikan, joka voisi auttaa Simonia. Klinikka on kehittänyt aivojen skannausmenetelmän, jolla tutkitaan ihmisten välistä syvää yhteyttä. Pian käy ilmi, että Peter ja klinikan johtaja Lisa ovat lapsuudenystäviä. Lisa ei vain muista sitä, sillä hän on menettänyt muistinsa onnettomuudessa.
Lisa pyytää Peterin tutkimusapulaisekseen osittain saadakseen kuulla lapsuudestaan. Päiväkodissa heillä on ollut maaginen keino päästä toisen ihmisen tietoisuuteen, ja nyt he jatkavat tutkimuksiaan paljon suuremmassa mittakaavassa. Neurotieteiden avulla voidaan vaikuttaa ihmismieleen ja lopulta koko ihmiskuntaan, mutta mikä on sen hinta? Mitä tapahtuu siellä missä viimeinen kertomus – kertomus meistä itsestämme – päättyy?
”Aivokuvannusmenetelmät ja lapsuusystävien kokemukset avaavat tien mielenfilosofiseen pohdintaan. Soljuvan syvällinen lukuromaani esittää suuria kysymyksiä tajunnasta, persoonasta ja toisen ihmisen ymmärtämisestä.” – Tähtivaeltaja-palkintoraati
Arvosana kirjalle
Peter Høeg
Peter Høeg (s. 1957 Kööpenhaminassa) on nykytanskalaisen kirjallisuuden suurin nimi. Paitsi kirjailija hän on myös kirjallisuuden maisteri, balettitanssija, miekkailija ja näyttelijä. Hänen kirjojaan on julkaistu monissa maissa.
Kuva: Tammi.
Keltainen kirjasto
Sarja sisältää 33 pääteosta ja yhteensä teoksia 80 kpl.
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
