Kehrääjä: Vanhoja suomalaisia kauhunovelleja

Toimittanut Juri Nummelin. Kansi Alb. Gebhardin kuvasta J. T. Lindroos. Nidottu.

Sisältö: 

Juri Nummelin: Johdanto

Jaakko Juteini: Aaviit kirkossa (Kummituksia, tekijä 1819)

Fredrika Runeberg: Manalan neito (Teckningar och drömmar, Sederholm 1861; suom. teoksessa Kuvauksia ja unelmia, suom. Ilta, Edlund 1900)

Zacharias Topelius: Ikuinen ylioppilas (Helsingfors Tidningar 1845; suom. teoksessa Sumutarinoita, suom. Aatto S., Samuli S. ja Ilmari Jäämaa, WSOY 1911)

Matti Kurikka: Vironsusi. Inkeriläinen satu (Pilven hattaroita II, tekijä 1889)

Arvid Järnefelt: Kehrääjä (Hiljaisuudessa, Otava 1913)

Jalmari Kara: Kostaja (Unikko ja ohdake, Kirja 1913)

T. Syväkari: Jylhävirran haltiatar (Juttu-tupa 3/1925)

Unto Koskela: Muumion kaulanauha (Seura 6–7/ 1927)

Arvo Virtasalo: Kalaharin paholainen (Juttu-tupa 6/ 1927)

Knut Karmanne: Kylmäojan piru (Minä kerron... 11/1930)

Iisakki Evä: Bora-Boran valkeapää (Lukemista Kaikille 23/1934)

Uuno Kailas: Äiti (Novelleja, WSOY 1936)

Harry Etelä: Raunioiden salaisuus. Kauhumysterionovelli (Kylän Lehti 12/1938)

Eino Liekki: Professori Tähtiniemen hermoklinikka (Seikkailujen Maailma 2/1940)

Jaska Autero: Kostaja (Seikkailujen Maailma 6/1944)

Klaus Marno: Tohtori Martinon salaisuus (Salainen Salkku 5/1944)

Suomalaisella kauhukirjallisuudella on pitkä, mutta kapea historia. Tätä historiaa esittelee Juri Nummelinin kokoama Kehrääjä, joka sisältää kuusitoista kauhunovellia arkistojen kätköistä. Mukana on tunnettuja kirjailijoita, kuten teokselle nimen antanut Arvid Järnefelt, ja unohdettuja tai tyystin tuntemattomia kirjailijoita, kuten Matti Kurikka ja T. Syväkari. Tarinoissa tapaamme aaveita, muumioita, vampyyreita ja ihmissusia, mutta myös pelottavia ihmishirviöitä.

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen kirjallinen monitoimimies, jolle Kehrääjä on jo ties kuinka mones antologia.