Hanna Kauppinen: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut

Myllylahti 2016 - Risingin tietokannassa

Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut on Hanna Kauppisen esikoisteos. Kauppinen on nuori kirjailija, joka täytti 18 vuotta kirjan julkaisemisviikolla. Teos kertoo rakkaudesta kirjoihin ja lukemisen yllättävistä vaaroista. Luettu kirja jättää aina merkin lukijaansa, mutta mitä kirja ottaa lukijaltaan? Teosta on helppoa verrata Walter Moersin Uinuvien kirjojen kaupunkiin ja Marcus Zusakin Kirjavarkaaseen, mutta se seisoo omilla vaikkakin hieman huojuvilla jaloillaan.

Päähenkilönä seurataan Mila-nimistä kotoaan karannutta nuorta, jolla on suuri salaisuus. Mila työskentelee pimeästi antikvariaateissa ja divareissa tienatakseen ruokarahaa. Hän jopa usein yöpyy myymälöissä kauppiaiden luvalla. Vähän ennen joulua kaupungissa avataan uusi kirjakauppa, josta liikkuu outoja huhuja. Mila lähetetään tutkimaan Tarinataivasta. Periltä hän löytää maagisen kaupan, joka tarjoaa jokaiselle tarkkaan valitsemalleen lukijalle yhden täydellisen kirjan, jonka jälkeen ei kaipaa enää muita. Tuon teoksen voi lukea vain kerran, mutta sekin kerta saattaa tuhota elämän, sillä lukija on saavuttanut onnellisuuden huipun.

J. K. Rowling, John Tiffany & Jack Thorne: Harry Potter ja kirottu lapsi

Tammi 2016 - Risingin tietokannassa

Harry Potter ja kirottu lapsi on Harry Potter -sarjan kahdeksas tarina, joka jatkaa suoraan siitä, mihin septologian viimeinen romaani Kuoleman varjelukset jäi. Merkittävin ero on siinä, että kyseessä on romaanin sijaan näytelmäkäsikirjoitus, jonka kirjoittamiseen osallistuivat J. K. Rowlingin lisäksi John Tiffany ja Jack Thorne. Hahmot puhuvat siis repliikeillä ja miljöön kuvaus on minimalistista. Lukukokemuksena näytelmä on kuitenkin hyvin samanlainen kuin jos kyseessä olisi romaani, sillä vaikka näytelmät eivät olisikaan tuttu kirjallisuuden laji, erilaiseen sivunäkymään tottumisen jälkeen teos on hyvin nopealukuinen.

Päähenkilöinä ovat Harry Potterin ja Draco Malfoyn pojat, Albus ja Scorpius. Mukana on myös joukko muita tuttuja hahmoja, joskin vanhempina kuin aikaisemmin. Kuoleman varjelusten lopussa Harry ja monet muut samaan aikaan Tylypahkassa opiskelleet ovat saattamassa omia lapsiaan koulujunaan ja tästä asetelmasta näytelmän tarina käynnistyy. Albus on Harryn ja Ginny Weaslyn toinen lapsi. Hän on lähdössä ensimmäistä kertaa kouluun ja hieman peloissaan esimerkiksi siitä, mihin tupaan hänet lajitellaan. Junassa hän tapaa Scorpiuksen, ja kuten Harry ystävystyi Ronin kanssa junamatkan aikana, tulee näistäkin kahdesta pojasta erottamattomat. Hermionen roolia edustaa hänen ja Ronin tytär Rose, mutta hän ei ole aivan niin merkittävässä roolissa.

Ruohometsän kansan luojana tunnettu Richard Adams menehtyi jouluaattona 24.12.2016. Kirjailija oli kuollessaan 96 vuoden kunnioitettavassa iässä. Asiasta kertoi Suomessa mm. Helsingin Sanomat.

Brian K. Vaughan ja Fiona Staples: Saga: Neljäs kirja

Like 2016 - Risingin tietokannassa

Saga jatkuu suomenkielisenäkin. Like on julkaissut kuluneen vuoden aikana sarjasta kolmannen ja neljännen kokoelman. Saga on viime vuosien menestynein länsimainen sarjakuva. Se voitti 2013 vuoden Hugo-palkinnon ja on kahminut Eisner-palkintoja vuosittain. Pelkästään kriitikoiden suosimaksi sarja ei ole jäänyt, mistä kertoo esimerkiksi se, että sarjan tuorein kokoelma oli Goodreads-kirjallisuuspalvelun "vuoden graphic novel" -äänestyksen finalisteja. Tämä kokoelma kattaa lehden numerot 19-24.

Sagan keskiössä on Romeo ja Julia -asetelmaa seuraavat rakastavaiset Alana ja Marko, jotka edustavat kahta eri lajia. Nämä laji ovat massiivisen sodan eri osapuolia. He ovat ihmeen kaupalla saaneet yhdessä lapsen ja ovat karkumatkalla molemmilta puolilta.

Risto Isomäki: Haudattu uhka

Tammi 2016 - Risingin tietokannassa

Ekologisen teeman käsittelystä ja Tom Clancy -tyylisestä trillerikirjallisuudesta tutun Risto Isomäen uusin on nimeltään Haudattu uhka. Se on itsenäinen jatko-osa Jumalan pikkusormi ja Litium 6 -romaaneille. Päähenkilönä toimii näistä kirjoista tuttu Lauri Nurmi, toiminta-agentti, joka tuntuu joutuvan ratkaisemaan jatkuvasti jättimäisiä ongelmia kuin James Bond ikään.

Kirjan juoni seurailee ajantasaisia pelkoja: terroristit suorittavat iskun Suomeen itsenäisyyspäivänä. Linnanjuhlien ruokiin on piilotettu ydinjätettä, minkä seurauksena suuri osa Suomen julkisuuden henkilöistä kuolee säteilymyrkytykseen. Samalla huomataan, että Olkiluotoon matkalla ollut ydinjätelähetys on kadonnut. Lastia jalostamalla terroristit voisivat vähimmilläänkin suorittaa lukuisia vastaavia iskuja tai sitten jopa paljon pahempaa.

Henri Joela & Ville Koskivirta: Tarinoita muinaisesta Pohjolasta

Ignis Fatuus 2014 - www.tarinoitapohjolasta.com

Ristin verinen varjo lepää muinaisen Suomenmaan yllä. Svealaiset kurottavat Kiesuksen kättä kohti itäisiä salojen heimoja kierojen hämäläisten avustuksella. Karjalaiset metsätöllien asukkaat panevat kuitenkin sisukkaasti kampoihin ja nimettömän partasuisen soturin johdolla puolustavat mantujaan ruotsalaisten kristittyjen ja itäisen Novgorodin ristitulessa.

Tämä on Henri Joelan ja Ville Koskivirran omakustannesarjakuvan lähtökohta. Paljon pidemmälle ei Tarinoita muinaisesta Pohjolasta -kokoelmassa päästäkään, sillä episodimaisesti ja löyhästi etenevä albumi vaikuttaa olevan vasta pohjustusta suuremmalle juonikuviolle ja tuleville tarinoille.

Salla Simukka: Sisarla – Seikkailu toisessa maailmassa
Kuvittanut Saku Heinänen

Tammi 2016 - Risingin tietokannassa

Sisarla on Salla Simukan ensimmäinen lastenromaani, moderni satu, joka kulkee klassikoiden jalanjäljissä. Teoksen alussa on lainaukset Lewis Carrollin Liisan seikkailuista ihmemaassa, F. H. Burnettin Salaisesta puutarhasta ja H. C. Andersenin Lumikuningattaresta. Sisarla on kunnianosoitus näille saduille, sillä teoksesta löytyy tyttö, joka putoaa toiseen maailmaan, kuten Liisa, löytää Salamaisuuksien puutarhan ja kohtaa kuningattaren lumisessa linnassaan. Sisarlassa Simukan kieli pääsee leikittelemään ja lumoamaan lukijansa.  

Sisarlan päähenkilö on 11-vuotias, yksinäinen Aliisa. Kerronta alkaa 20. joulukuuta ja lunta on satanut jo monta kuukautta niin, että matalimmat talot alkavat olla hautautuneet kokonaan hankeen. Pakkanen on kiristynyt  jatkuvasti ja kylmyys on mennyt myös ihmisten sisälle. Aliisa on kuitenkin ainoa, joka huomaa, että hymyjen lisäksi myös ihmisten varjot ovat kadonneet, mutta nuoren ikänsä vuoksi häntä ei oteta vakavasti. Kun Aliisa näkee sudenkorennon keskellä talvea, käynnistyy tarina, jossa on unenomaista taikaa.

Stephen Baxter & Terry Pratchett: Pitkä utopia

Karisto 2016 - Risingin tietokannassa

Edesmenneen Terry Pratchettin ideoima ja yhteistyössä Stephen Baxterin kanssa kirjoitettu Pitkä maa -sarja on edennyt suomennoksissa jo toiseksi viimeiseen osaan. Suomentajana toimii edelleen Pratchettin tasaisen varmaksi hovikääntäjäksi vakiintunut Mika Kivimäki ja julkaisijana Karisto. Tätä pitkäjänteistä työtä Pratchettin saattamiseksi suomen kielelle voi pitää jo kulttuuritekona, erityisesti aikana jona kustantamot tiputtelevat tuottamatonta kirjallisuutta armotta pois listoiltaan.

Pitkä maa ei toki missään vaiheessa ole ollut Kiekkomaailman veroista ylivertaista verbaalista ilotulitusta ja tuhlailevaa ideajuhlaa, mutta ei tällaista perinnetietoista scifiäkään liikaa käännetä. Stephen Baxter ja Terry Pratchett ovat molemmat pitkän linjan kirjailijoita, mikä näkyy suvereenina varmuutena. Vaikka sarja paikoin kärsiikin luonnosmaisuudesta ja levottomasti loikkivasta kerronnasta, peruspilarit ovat vahvasti pystyssä. Juttu soljuu eteenpäin luontevasti eikä töksähdä kömpelöihin lauserakenteisiin tai toisteiseen kieleen. Taidokkuus välittyy myös suomeksi, mistä kunnia kuuluu kääntäjä Kivimäelle, joka ei taaskaan ole tyytynyt niihin helpoimpiin lyhyen lauseen käännösratkaisuihin.

Sari Peltoniemi: Taivazalan joutsen
Kuvittanut Laura Haapamäki

Tammi 2016 - Risingin tietokannassa

Avaimenkantaja-trilogian aloittava Taivazalan joutsen on tuotteliaan lasten- ja nuortenkirjailija Sari Peltoniemen nuoremmille lukijoille suunnattu fantasiateos. Kirjan keskeisiä henkilöitä ovat peruskoulua käyvä kaverikolmikko Miranda, Veera ja Olavi, ja tapahtumia seurataan pääosin Mirandan näkökulmasta. Sarja saa jatkoa jo maaliskuussa 2017, kun Allmaan vaskitsa ilmestyy. Kolmannen osan nimi on Vattenporin simpukka. Kansikuvien perusteella Veera ja Olavi pääsevät seuraavissa osissa paremmin ääneen.

Lapset asuvat rauhaisassa maalaiskylässä nimeltään Kielinen. Aiemmin ystävät ovat voineet leikkiä koulussa keskenään, mutta syyslukukauden aikana Olavia on ryhdytty kiusaamaan tyttöjen kanssa olemisesta. Asiat ovat muutenkin menneet huonompaan suuntaan koulussa. Rehtori on muuttunut aiempaankin hankalammaksi ja kaikki tuntuvat näkevät painajaisia. Samaan aikaan, kun kylässä tehdään havaintoja eksoottisista linnuista, yhteen autiotaloista muuttaa erikoinen, sinisiin pukeutuva nainen nimeltään Opri. Hän kertoo, että hankaluudet johtuvat toisesta paikasta, Taivazalasta, tulleesta pahuudesta, joka on kaapannut hänen poikansa. Miranda, Veera ja Olavi haluavat auttaa naista ja joutuvat samalla vaaralliseen seikkailuun.

Katharine McGee: Tuhat kerrosta: Pudotus

Otava 2016 - Risingin tietokannassa

Nopeasti alkuperäisen ilmestymisensä jälkeen suomennettu Katharine McGeen Tuhat kerrosta on kuvaus 2100-luvun alun nuorison elämästä Manhattanille rakennetussa neljä kilometriä korkeassa, tuhat kerroksisessa Tornissa. Torni on käytännössä pystysuuntaan rakennettu kaupunki, sillä sieltä löytyvät kaikki välttämättömyydet: kouluja ja sairaaloita, ravintoloita ja kauppoja, puistoja ja harrasteareenoita, eikä sieltä yleensä tarvitse poistua.

Kirjailija on haastatteluissa kertonut olleensa pettynyt useiden nuorten dystopioiden esittämään tulevaisuudenkuvaan, niinpä hän päätti kertoa toisenlaisesta maailmasta. Aivan täysin hän ei kuitenkaan ole onnistunut välttämään dystopioista tuttuja elementtejä, vaikka hänen kuvittelemansa tulevaisuus onkin hieman valoisampi kuin mitä monissa muissa kirjoissa on nähty.

Teos esittelee viisi nuorta, joiden näkökulmien välillä kerronta vaihtelee. Kokonaisuus paljastaa pala palalta millaista on elää maailman korkeimmassa rakennuksessa, jonka kerrosluku määrittelee sosiaalisen statuksen. Jokaisella ääneen pääsevällä hahmolla on jokin iso salaisuus, mikä paljastuessaan voisi tuhota heidät. Teos alkaa prologilla siitä, kun vielä nimeämätön tyttö putoaa Tornin katolta ja asettaa lukijan ajatukset tulevaan: kuka nuorista hän on ja miksi tämä tapahtui. Varsinainen kerronta alkaa tapahtumista kaksi kuukautta aikaisemmin ja pohjustaa jokaisen hahmon taustoja.