Poropejin tarinat: (päivitystä)

POROPEJIN TARINAT: VIIDEN LÄÄNIN PELASTAJA 1. luku olipa kerran maa nimeltä Poropeji. Poropejissä asusti jos jonkinnäköistä porukkaa velhjoja ,Hiisijä, Hobitteja, örkkejä ja sun muita otuksia. Poropeji jakaantuu viideksi eri lääniksi. Ensimmäisen nimi on Möykkylä, nimi tulee siitä että siellä on paljon kumpuja. Toisen nimi taas on Örkkilä, mutta outoa kyllä siellä ei juurikaan asu Örkkejä. Kolmannen läänin nimi on Metropolita, Siellä asuu lievästi sanoen öh..paljon väkeä. Neljännen läänin nimi on Siunattu metsä, missä asuvat kaikki Poropejin kauneimmat luonnonkappaleet. Viidennen läänin nimi on Raban, siellä asuu eninmäkseen Hiisejä eli en suosittele siellä päin kulkemaan. No mutta tarinamme alkaa tuosta pahamaineisesta Rabanin pikku kylästä nimeltä Hiidespolis. Päähenkilömme on Hiiden poikanen, joka tulee saavuttamaan suuria tekoja vaikka varas onkin. Hiiden pojan nimi oli Haides, Haidesilla oli köyhä perhe ja paljon unelmia. Haides unelmoi voivansa olla sankari. Haidesilla oli päällä mustakaapu ,veren punaiset hanskat ja perinteiset köyhien perheiden sandaalit. Haidesilla oli mustat hiukset. tarina alkaa eräästä koettelevasta päivästä. Haides oli varastelemassa torilla, hän oli jo saanut ison saaliin mutta kokeili vielä yhtä torikauppiasta ennenkuin hän menisi kotiin, Mutta juuri kuin hän oli lähdössä niin hänet napattiin ja vietiin tyrmään. ”en voi olla täälä” Haides puhui itselleen. ”kyllä vain, täältä ei pääse pois et edes sinä Haides ” vanha mies sanoi varjoista. ”kuka olet ja miten tiedät nimeni?” Haides kysyi mieheltä. ”olen munkki maremad ja tunnen sinut paremmin kuin ketään” munkki vastasi. ”osaatko auttaa minut pois täältä?” Haides kysyi munkilta. ”varmasti” munkki sanoi ja irroitti kiven seinästä, minkä takana oli tunneli pois tyrmästä. ”vau tuo oli upeaa” Haides kehui ihaillen. ”mennänpäs nyt poika” munkki kehotti rauhallisella äänellä. Haides totteli ja lähti munkin kanssa kömpimään tunnelia pitkin. ”mihin tunneli johtaa munkki Maremad?” Haides kysyi munkilta. ”näet sitten poika” Maremad vastasi. Aikansa ryömittyään tunnelissa Haides huomasi olevansa siunatussa metsässä. ”vau” Haides totesi henkeään haukkoen. ”täälä meitä ei napata” Maremad sanoi Haidesille. Maremad ohjasi Haidesin Raban suuren vastarinta leiriin. Leirissä asusti kaikkia rotuja maailmalta, Kaikki kokoontuneet vain yhtä tarkoitusta varten, Raban suuren surmaamista. ”Tässä hän on itse Haides!” Maremad ylisti. Haides ei ymmärtänyt, mitä erikoista oli Hiiden pojassa jonka isä oli kuollut. Moni leirin asukas tuli kättelemään Haidesta nuotion ääressä, päälikkö kysyi häneltä ”oletko valmis kuulemaan miksi toimme sinut tänne?” päällikkö kysyi. ”Kyllä herra” haides epäröi.

Epäilen, että olet Roope? Olenko oikeassa? Minusta piti pienenä tulla etsivä tai salapoliisi, joten kun pyysit blogissani (kaksi kertaa), että lukisin fantasiatarinasi, päätin lukea sen. Et tosin jättänyt linkkiä siihen, mutta ei hätää. Taisin löytää itsekin ;)   Hienoa, että olet innostunut kirjoittamaan. Suosittelisin aluksi kiinnittämään huomiota kielioppiin ja kappalejakoon. Ne ovat kuitenkin asioita, jotka on helppo korjata jälkeenpäin.   Älä aloita kertomusta sanoilla "Olipa kerran". Tai jos aloitat, niiden jälkeen pitäisi tulla jotakin kerrassaan nerokasta. Toinen aloitus, jota ei kannata käyttää on "Jo muinaiset foinikialaiset".   Tarinasi on nopeatempoinen ja hakee vielä muotoaan. Koita pitää intoasi ja yllä ja jatka eteenpäin :) Yritä kirjoittaa paljon ja lukea vielä enemmän. Olet selkeästi nuori, ja vaikka fantasia kiinnostaakin, kannattaa kahlata läpi muutama pojille tarkoitettu seikkailuromaani. Nopeina esimerkkeinä ainakin Aarresaari ja Tom Saweyrin seikkailut / Huckleberry Finnin seikkailut. Niissä on tarinaa nokkelista pojista ja seikkailuista. Eivät ole fantasiaa, mutta niistä saa inspiraatiota ja motivaatiota, jos kirjoittaa poikatarinoita. Mustan myllyn mestari menisi tähän joukkoon fantasian puolelta, tosin se ei ole samalla tavalla nokkela.   Jatka kirjoittamista ja anna niitä myös lähipiirillesi luettavaksi. Oikeinkirjoituksen suhteen kannattaa hyödyntää äidinkielenopettajaa rohkeasti!

Oli aikainen aamu Velholan kylässä,kun kömpelö punakaapuinen velhomme Adaktus sai kirjeen ylivelhostosta: Arvoisa Adaktus olet velhojen historian häpeän pilkku, saat luvan tehdä jotain hyödyllistö voimillasi tai menetät ne. paperikuoren sisällä olevassa kirjeessä sanottiin. JATKUU