Iltasatu minulle

Tässä tulos kun lopetin kirjoittamisen. Taas yksi erittäin henkilökohtainen ja sekava kirjoitelma lisää. Juonta hieman avatakseni päätin tiivistää elämäni ensimmäiset viisi vuotta muutamalle riville. Faktaa on enemmän kuin fiktiota.     Iltasatu minulle   Metsän vapinassa muuttolintuja pakoon juosta vieraita ihmisiä kun loppui voima mutta kukat kukki aina mustia koiria omistajansa kanssa haudassa kärpässientä ja lääkehiiltä nurkan surkea mollamaija olkihattu kallellaan kissaa yritti leikkiä keittiön lattialla palikkatorni oli katon korkuinen uimalasit jäi keinun viereen puhaltaa kynttilöitä sohvan takana piilossa joulupukkia metsäpolulla sinisiä linnun munia rajamailla hauen päitä ja vettä mustaa sekä vesikirppuja lapsuusmuistoja postiluukun raosta kurkistaa kymmenen vuotta turhaa aikaa kerro vielä se iltasatu missä loppuratkaisu oli prinsessan murha ja lopullinen ero pyydä katsomaan revontulia nukkuessasi pöydän ääressä saunahalon vei saunatonttu ikkunan heijastuksessa kaksi minää takkatulessa aivotärähdys autoon päin juoksin ja pyörryin ei uskonut kukaan kun kerroin hirvellä ratsastin ja metsässä oli peikkoja unohdettuja asioita sammal peittona

Varsin hauska ja yksityiskohtainen runo. Jäin miettimään erityisesti kohtaa "rajamailla hauen päitä ja vettä mustaa sekä vesikirppuja". Kaikenlaista kummaa ja hämärää sitä on itsellekin lapsuudessa tapahtunut, mutta ei mitään, mihin liittyisi hauen päitä. :smile:

Omalaatuinen runo, joka minun piti lukea pari kertaa että sen ymmärsin. Tämän tapaiseen en törmää ihan joka päivä, mutta se on vaan merkki siitä kuinka hyvin sen kirjoitit. Mielenkiintoista luettavaa.

Tämä oli hyvä. Kerronta etenee huomattavan tajunnanvirtana jopa runoksi, mikä kiehtoo lukijaa. Iltasadun mainitseminen runossa (odotin tätä, koska se oli otsikkossa) toimii taitekohtana, ja sen jälkeen runossa alkaa jo miettiä, mikä tosiaan on faktaa ja mikä fiktiota, mitä kertoja on todellisuudessa kokenut ja mitä kenties toivonut, pelännyt, unelmoinut tai muuten nähnyt mielikuvituksensa silmin. Iltasadun maininta jo otsikossa saa lukijan lukemaan tämän vähän lapsen näkökulmasta, ja lapsilla todellisuuden rajanveto usein onkin hankalaa: monet irrationaalisetkin pelot voivat tuntua tosilta ja kauheilta. Lapsen maailma myös helposti tulee aikuisten puolelta ohitetuksi, jolloin ei tiedä, miten mielikuvat myöhemmin nuoruudessa ja aikuisuudessa esittäytyvät.   Välähdyksenomaiset näyt ja voimakkaat ilmaisut tekevät tästä myös voimakkaan tekstin. Prinsessan murha, huh.   Kyllä, tämä oli kiinnostava runo, kiitos tästä.