Talvi ja siitä "selviytyminen"

Tämä aihe on miulle ihan käsittämätön. Miten niin talvesta selviytyminen? Miten selviätte ilman talvea? Minulle ainakin tulee paha mieli, kun ei ole kunnolla lunta. Tänä talvena ei ollut oikeita pakkasiakaan kuin pari viikkoa ja lunta parhaimmillaan joku 30 cm... Olisi saanut olla vaikka kaksi metriä, jos minulta kysytään. Ei se haittaa, jos pitää varata vähän lisää aika koulu- ja työmatkoihin tai tarpoa syvässä lumihangessa. Pidän kiireettömyydestä, ja kylmästäkin pääsee eroon, kunhan laittaa lisää vaatetta päälle. Kuumasta taas ei tule viileämpää, vaikka olisi alasti. Palelen mieluummin kuin tukahdun.   Talvi on hiljainen ja kaunis. Ulkona on pimeää ja vallitsee tyhjyys. Siitä tulee rauhallinen ja tyyni olo. Oma elämä tuntuu pieneltä ja kevyeltä, ja voisin kaivautua johonkin lumikinokseen nukkumaan. Mm, ja mikään ei voita raitista pakkasilmaa.

[quote=Rinja]Minä ennustan, että kylmiä säitä tulee vielä, koska tasapaino. Aina on sateisen loppukesän jälkeen tullut intiaanikesä ja aina on leudon lopputalven jälkeen tullut takatalvi, joten jo on maailmankirjat sekaisin jos se ei nytkin tule. Vähintäänkin luvassa on kolea kevät ja myöhään saapuva kesä tai muita vastaavia kompensaatioita.[/quote]   Todennäköisyyksien puitteissa olisin itsekin taipuvainen ajattelemaan myös noin, mutta Ilmatieteen laitoksen pitkät ennusteet (tai no ECMWF:n ennusteet) ennustelevat kokonaisvaltaisesti lauhaa kevättä. Mikä ei tietystikään sulje pois lyhyitä kylmiä jaksoja tai takatalven tuloa. Koska nuo ovat vain ennusteita, eivät lupauksia.   Vaikka en talvesta pidä yhtään, voisi silti olla edelleen edes hitusen pakkasta ja olla sellaista vielä jonkun aikaa. Nyt se vaan tarkoittaa sitä, että siitepölykausi on pidempi.   Talvi on siedettävä silloin kun on vähäsen pakkasta, -5 asteen hujakoilla, sen yli mentäessä minulta loppuu huumorintaju. Lunta ei tarvitsisi tulla kuin vähäsen, sen verran että kasvit ja metsän eläimet saavat suojan, kaupungissa lunta voisi tulla vielä vähemmän. Se ei ole kaunista se liikenteen saastuttama lumi. Lapsen ja teininä keskellä metsää asuessa suurta määrtä lunta alkoi vihata, koska se tiesi aikamoista työtä ja miettimistä, että onko kukaan aurannut teitä ja miten sitä pääsee esim. kouluun jne. Kaupungissa se on helpompaa, koska joku auraa ne tiet sun puolesta (jos auraa.... kyllä sitä viime alkuvuonna tuli useammin umpihangessa töihin taivallettua).   Pakko vielä vähän marmattaa siitä mikä risoo talvessa eniten: se kylmyys. Joo, voihan sitä laittaa vaatetta enemmän päälle, mutta kun ei aina ole ihan niin yksinkertaista. Joskus voin vetää vaikka kuinka paljon vaatetta päälle ja silti on kylmä (joskus palelen kesälläkin vaikka olisin ihan tarpeeksi asteita). Suosin kävelyä, joten jos toppaan itseni muodottomaksi, on varmaan alkuun lämmin (paitsi sormet, ne nyt jäätyy ihan aina), mutta jossain vaiheessa matkaa tulee liian tuskainen olo, että on jopa ihan huono olo, kun verenpaine ei osaa päättää, että mitä se tekisi. Vaikeaa tämä elämä joskus.... :tongue:

Talvi on ihan ok, vaikka olen enemmän kesäihminen. Pimeys ja kylmyys kyllä ovat masentavia pidemmän päälle, joten siksi soisinkin talven olevan vaikka puolet lyhempi.   Tykkään hirmuisesti lenkkeilystä, pyöräilystä sekä luonnossa samoamisesta, joten talvella ne jäävät vähemmälle. Olen melkoinen vilukissa, joten kovilla pakkasilla en miellläni mene ulos. Täällä Pohjois-Karjalassa talvella on välillä todella kylmä, joten joskus voi olla parikin viikkoa, etten mene ulos kun pakon edessä. Onneksi on kuntopyörä, ettei ihan pääse pulkistumaan talvella lenkkeilyn jäädessä vähemmälle! :wink:   Talvessa on oma tunnelmansa. Talviaamut ja alkuillat ovat mielettömän kauniita! Lumi ja kuura puiden oksilla kimmeltävät hiipuvassa auringonvalossa tähtien syttyessä sametinsiniselle taivaalle. Parasta ovat aurinkoiset pakkaspäivät kun taivas on kirkkaan sininen ja sataa pieniä kimmeltäviä lumihiutaleita. Erityisesti Kainuun perukoilla, missä ei oel ollenkaan katovaloja, talvinen tähtitaivas on kaunis!

Marraskuu on täällä taas. :|   Mäkin tykkään kyllä kovasti talvesta [i]ajatuksena[/i], lumi (jos sitä tähän maahan enää sataisi...) on aivan huikean kaunis asia, mutta käytännössä atopiaoireiluni pahenee jo heti syksyllä ja mitä kovemmat pakkaset, sitä pahempaa tuskaa on yrittää saada iho pysymään yhtään missään kunnossa. Myöskin kaamosmasennusoireeni ovat joka vuosi aivan järkyttävät, joten mun kohdallani todellakin "selviytyminen" on oikea sana kuvaamaan suhdettani talveen.   Tänä vuonna olen ottanut avukseni kirkasvalolampun, josta onneksi on ollut ainakin jossain määrin apua vireystilan ylläpidon kanssa. En ole yhtenäkään aiempana vuonna ollut marraskuussa ollenkaan hereillä päivisinkään, joten on ollut todella miellyttävä kokemus esimerkiksi pystyä keskittymään luennoilla vaikka ulkona on pilkkopimeää.