Juhannus

Stonehengen keikka ratkesi sillä, että tänään oli pakko tulla töihin ja huomenna samaten. Joku toinen vuosi sitten, eiköhän täällä Briteillä tule vielä pörrättyä.   Jos olisin osannut hoksata tuon mahdollisuuden hiukan aiemmin kuin edellisenä päivänä, sen suunnittelukin olisi ollut huomattavasti helpompaa. Todennäköisesti olisin päätynyt vuokraamaan auton kuten edelliselläkin kerralla kivikehillä käydessä - on ne nimittäin sen verran keskellä ei-mitään.   Lontoon suomalaisten fb-ryhmässä tuli linkkejä useisiin juhannustapahtumiin ihan pääkaupunkiseudulla, joten jotain ohjelmaa voi vielä järjestyä, kunhan viikonloppuna ei hirveästi sataisi. Täällä on sen verran paljon pohjoismaalaisia töissä ja opiskelemassa, että keskeiset bileet kuten vaput ja juhannukset juhlitaan aina jossain. :smile:

Tänä juhannuksena en ole menossa mökille vaan vietetään se urbaanisti Helsingissä. Ihan vaan oleskellaan, ja minä ainakin aion lukea kirjoja ja katsella rästiin jääneitä tv-sarjoja. Yhtenä päivänä on tarkoitus lautapelaillakin, täytyy vähän katsella millaista säätä on ennustettu, että ei menisi hyvät säät ihan pelkästään sisällä istumiseenkaan.

Minä puolestani pääsen juhannukseksi pois kaupungista ja olen siitä onnellinen edellisvuoden kaupunkijuhannuksen sijasta. Vielä on hämärän peitossa suuntaammeko siskon kanssa mökille vai teemmekö jotain muuta, mutta sauna on ainakin taattu tälle vuodelle! :grin:

Minulla kuluu juhannus varmaan hyvin samaan tapaan kuin viime vuonna. En oikein osaa mieltää juhannusta miksikään kummoiseksi juhlaksi. Omaan juhannukseen ei ole koskaan kuulunut, että erityisesti matkustaisin jonnekin juhannusta varten, joten ei tarvitse olla sen suurempaa ennakkosuunnitelmaa tai valmistautumista. Johtuu ehkä siitäkin.   Eräs ihminen mainitsi, ettei ennätä tällä viikolla tekemään yhtä asiaa, koska on on juhannusviikko. Itselleni aivan vieras ajatus, että juhannus vaikuttaisi jotenkin... usean päivän elämään. No toki, jos on vaikka kesäloma samaan aikaan juhannuksen kanssa, niin sitten viettää kesälomaa.   Yhden sikäläisen juhannuksen olen viettänyt Tallinnassa. En tajunnut, että siellä juhannuspäivä on oikeasti 24. päivä kesäkuuta, viikonpäivään katsomatta. Oli kaupungilla melkoisen hiljaista ja monet paikat kokonaan kiinni, ihan hauska reissu kyllä muutoin.

[quote=Hiistu] En oikein osaa mieltää juhannusta miksikään kummoiseksi juhlaksi.[/quote]   Mulle juhannus oli lapsuudessa tärkeä, järjestyksessä heti joulun ja synttärien jälkeen. Tähän liittyi pitkälti se, että olimme yleensä mummolassa (tai jos ei koko perhe, niin minä ainakin), sai valvoa pitkään ja hyvällä säällä nukkua serkkujen kanssa teltassa (jossa toki valvottiin vielä pidempään), syödä hyvin (mummon muurinpohjaletut!) ja puoliltaöin kierrettiin joenvartta katsomassa kokkoja. On muuten upean näköistä, kun juuri ja juuri hämärtyvässä kesäyössä palaa koko joenvarren matkalta kokkoja. :grin:   Koska juhannukseen liittyy paljon hyviä muistoja, haluaisin ainakin jotenkin juhlistaa sitä myös aikuisena, että se erottuisi muista viikonlopuista. Briteissä perjantai on vielä työpäivä, joten pitkää viikonloppua en saa, mutta yritän kyllä kehittää jotain pientä viikonlopuksi. Jos en jaksa lähteä mihinkään sosiaaliseen tapahtumaan, ehkä vain laitan itselleni jotain hyvää ruokaa ja käyn kävelyllä. Katsotaan.

Moni minunkin tuttuni on sanonut samaa, että eivät miellä juhannusta mitenkään erikoiseksi juhlaksi. Kun taas minulle se on aika tärkeä, johtunee varmaan aika pitkälti kanssa lapsuusmuistoista. Juhannus kun oli yksi niistä harvoista kesäviikonlopuista, kun vanhemmat eivät tehneet töitä. Oleskeltiin vaan ja me lapset saatiin syödä herkkuja ilman mitään rajoituksia. :D Minulle tulee aina jotenkin hvyä olo itselleni, kun mietin juhannusta, kyllä siihen vaan liittyy minullakin niin paljon hyviä muistoja.

Jännä miten lapsuudesta jääkin helposti mieleen yksinkertaiset asiat, kuten syötiin hyvin ja koko perhe oli koolla. Että ei se ihmeitä vaadi. :smile:

Silloin, kun Kauhavan lentäjien juhannus oli vielä olemassa, niin tuli oltua joka juhannus perheen kanssa siellä, tai ainakin mummolassa, koska ne lentonäytökset olivat pääasia koko touhussa. Oli se hienoa, kun Hornet lentää mummolan yli matalalta. Kun se viimeisen kerran oli Kauhavalla, minä jo lähdin rakentamaan uutta perinnettä itselleni kavereiden kanssa mökkielämää viettäessä.

Mulla on aikuisempana ollut kaksi perinnettä, joko perheen kanssa mökillä (muu perhe on siellä parasta aikaa, tai pikkuveljet lähtevät puolisoineen jahka pääsevät töistä) tai Iivarin kanssa Lapissa. Nyt olen toista vuotta putkeen juhannuksena ulkomailla ja yksin, osittain ilman erityistä päätöstä tehdä niin. Ehkä ensi juhannuksena pääsisi vaikka sinne mökille.

Linkki UV-säteilyvaroituksesta yhteisöviestimeen ja sitten voikin olla hyvällä omallatunnolla koneen tai kirjan ääressä.

Lapsuudesta muistan aika auvoiset Juhannukset.   Siellä sitä oltiin maalla, tarkemmin sanottuna mummolassa. Pappa oli tavannut hakea metsästä koivuja ja pistää niitä pystyyn asuintalon, ladon ja saunan ovien suuhun, ja grillikatoksen kulmille. Illalla grillattiin mun elämäni parhaimpia grillilihoja yöhön asti. Noin toistakymmentä henkeä suvusta ja tuttavista oli paikalla. Molemmat setäni litkivät sahtia jota kukaan muu ei pysty juomaan, ja toinen näistä innostui jossain vaiheessa sanomaan vuoden ensimmäiset pitkät lauseensa (hiljainen veikko selvänä nimittäin)...   Oli ne aikoja...     [quote="Thialfi"]Linkki UV-säteilyvaroituksesta yhteisöviestimeen ja sitten voikin olla hyvällä omallatunnolla koneen tai kirjan ääressä.[/quote]   Kas kun ei televisioon. Noi piipapiippiippuupaa-vaaratilanneilmoitukset kun jonkun pihalla nähty karhu... Perk...

Taitaa tulla aika yksinäinen juhannus tulossa, kun puolison kanssa menee työvuorot aivan ristiin. Molemmat ollaan vuorotyössä, niin yksi yhteinen vapaapäivä sattui juhannukselle. Se tosin käytetään tehokkaasti ja lähdetään savonlinnaan agilitykisoihin koirien kanssa.

Menen vielä huomenna töihin ja sitten voinkin valmistautua kahden viikon lomaan. Mitään erityistä juhannusohjelmaa ei ole luvassa, paitsi olutta ja makkaraa tulee tietysti nautittua. Vauhdikkaan työviikon jälkeen taidan vain rauhoittua omissa oloissani, koska olen nytkin aivan umpiväsynyt.

Ulkona tanssahtelevat sadepisarat, eivät kiivaasti mutta sen verran, etten taida viitsiä kauas lähteä. Rahoillekin olisi muuta käyttöä kuin istumapaikan lunastaminen niistä tansseista, joita ei - ilmaistanssien tavoin - järjestetä taivasalla. Huomenna aion edes yrittää talviturkin luovutusta veden haltijan märkään säilöön.

Punta on laskenut koko päivän sen verran railakkaasti, että pitää varmaan käyttää juhannus shoppailuun... Mitään muuta iloa tästä brexit-hommasta sitten olekaan.

No, ainakaan nyt ei sada... Pistetäänpä kaljapullo auki, kutikutoinen tonnikalasalaatti syliin, ja töllöä tuijottamaan. Jos olisi kirkas taivas, niin voisin lähteä vaikka pitkälle kävelylenkille nauttimaan täysin hiljentyneestä naapurustosta, mutta kun ei.       [quote="Dyn"]Punta on laskenut koko päivän sen verran railakkaasti ... Mitään muuta iloa tästä brexit-hommasta sitten olekaan[/quote]   Eikä ne vielä ole edes eronneet. Vasta äänestäneet, että pitäisi erota.

Mökiltä taas ollaan selvitty. Talviturkki heitetty. Ja vastalla saunottu. Jos en olisi astunut mökin rappusilla harhaan ja taittanut nilkkaani niin olisi ollut ihan jees. Onneksi ei murtunut. Nilkka on turvoksissa, mutta kävelemään pystyy nyt, eilen oli haastavampaa tuo liikkuminen. Juhannusvierainamme olivat kaksi oravanpoikasta jotka olisivat kyllä tulleet sisällekin. :heart: LOMA! :heart:

Talviturkki katosi mereen Allas Sea Poolin seudulla. (En kaipaa.) Tanssittajia ei ilmaantunut. (Kaipasin.) Mutta päädyin ME-naiseksi, sillä osallistuin Hula-hula -maailmanennätystempaukseen muiden tanssilähimmäisten tavoin. (Jokin onnistuu.) Penkkiurheilin. Ajattelin lähteä juhannuspäivän iltana toisiin tansseihin: olisinko päässyt tallom... pyörähtelemään tiuhemmin kuin aattona. Mutta odotin kutsua kuvauksiin sunnuntaipäiväksi - odotin, vaikkei sitä suorastaan luvattu. En halunnut näyttää väsyneeltä kameran edessä, siksi - ja rahaa säästääkseni - en lähtenyt eilen tansseihin. Mutta kutsua ei tullut. Koska kuvaustarvikkeet oli haalittu valmiiksi kassiin, kuuluttelin vielä ns. Naamakirjassa, löytyisikö toista kuvaajaa. Ei tärpännyt. Ja ulkona tuuli niin, ettei uimahyppykään houkutellut. Sain sentään muutaman oivan - kröhöm - kuvan poimittua, kerrassaan kolmin kameroin. Tuleehan niitä viikonloppuja, mutta kyllä minua harmittaa, kun juhannus lässähtää. Ja niin se tekee usein. Odotanko siis liikaa?

Hitto, oman elämän paikallaan junnaamisen tajuaa kun joutuu toistamaan tämän jussin kulun ihan vain copy-pastettamalla viime vuoden näkemyksen aiheesta. Eli:   No, ainakaan nyt ei sada... Pistetäänpä kaljapullo auki, kutikutoinen tonnikalasalaatti syliin, ja töllöä tuijottamaan. Jos olisi kirkas taivas, niin voisin lähteä vaikka pitkälle kävelylenkille nauttimaan täysin hiljentyneestä naapurustosta, mutta kun ei.   Sain ainoat grilliherkutkin ostamalla S-Marketin grillituotetiskiltä kylkipalasen, ja sitten sähkögrillillä Wilhelmiä lämmittämällä. Tuolla konstilla tosin ei saa autenttista noen, tuhkan ja hiekan makua suuhunsa.   Joku vuosi mä repäisen ja meen muun perheen mukana mökille saunomaan. Sääli vain, että saunaa lukuunottamatta en yhtään viihdy kyseisessä paikassa.

Tän vuoden juhannus meni lentokoneessa istuessa. No, lauantai-iltana lähdettiin kavereille grillaamaan, ja pikku jetlagissa se olikin ihan hyvä idea, niin ei tullut nukuttua unirytmiä aivan sekaisin. Ja ruoka oli hyvää. :heart: