Elämän pienemmät ilot

Lämpimät kelit mahdollistivat viimeinkin sen, että lähipuutarhalle saapuivat parveketomaattien taimet. Eilen kävin hakemassa kymmenkunta tainta ja istutin ne aurinkoilsella parvekkeella. :heart:   ...Mutta onko noiden ampiaisten pakko tulla aina pilaamaan lämmöstä nauttimiseni??

Irlannissa ei ole niin lämmin kuin Suomessa (tasaista 15 astetta varjossa, tosin auringossa on kivan lämmin nyt kun se paistaa), mutta tänään on ollut tosi nätti päivä. Juhlistin sitä juomalla iltapäiväkahvit ulkona puistossa, erittäin piristävää!

Tänään palautettiin viimeiset kirjallisuuden työt koulussa (arvosanat annettu, voi siis lorvia viimeiset viikot). Kymppiä ei tullut, tuli 12. Ei mitään 4-10 tai edes 11. Tuli 12. Viereen oli kirjoitettu: "Yllätyitkö? Olipa virkistävää luettavaa"   Eli ei valittamista. Voinen lähteä hyvillä mielin lomia viettämään.

Sain vihdoinkin itselleni kivat kesähousut! Olen etsinyt sellaisia jo turhan monena kesänä tuloksetta, mutta vihdoinkin löytyi pöksyt, joissa kaikki natsasi kohdalleen. Hinta oli edullinen, malli mukava kesätuulessa hulmuavan väljä, materiaali luonnonkuitua eikä hiostavaa keinotekoista ja väri vaalea yksivärinen eikä joko musta tai sitten jokin hirveä värioksennuskuosi. Parasta oli, ettei tarvinnut lähteä lähikauppaa kauemmaksi niitä hakemaan. Tuntui tosi luksukselta kävellä ulkona helteessä vihdoinkin ihanan vilpoisat housut päällä. :smile:

Elämän pieniä iloja on Starbucksin jättikokoinen caramel latte niin saa tässä vielä vähän töitä tehtyä tälle päivälle.

[quote="Pisania" post=57231]Sain vihdoinkin itselleni kivat kesähousut![/quote] Ovatko housusi tällaiset vai kuvittelenko ihan väärin?   [spoiler][img ]https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/7/71/Princess_Jasmine_disney.png[/img][/spoiler]

No ei ihan. :lol: Ovat paljon tylsemmän näköiset kuin nuo (Jos oikeesti haluat tietää millaiset ne ovat, katso saksalaispuljun viime viikon mainoslehden sivu 16).

Ostin itselleni joku aika sitten mustan orvokin, jonka istutin isompaan kukkaruukkuun. Nyt se on tehnyt uusia kukkia ihan villinä. Tänä aamuna huomasin hämähäkin muuttaneen paikalle ja tehneen kukkien vierelle aivan täydellisen symmetrisen verkon. Sopii niin hienosti kokonaisuuteen, että aivan ilahduin. Taideteos!

Olisin oikeastaan halunnut sanoa tämän Elämä on ihanaa- ketjussa, mutta en kehtaa kommentoida oman viestin perään. Eikä asiani oikeastaan mikään maailmaamullistava ole, vaikka se minulle suuresti iloa tuottikin.   Sain eilen peruskoulun päätötodistuksen. Se ei pitänyt sisällään mitään ei-ennaltaodotettua. Todistuksen kyljessä tuli paitsi äidinkielenstipendi (sitäkin olin jo salaa odottanut) myös kemianstipendi. Kemianstipendi. En käsitä että minkä ihmeen takia mnulle moinen myönnettiin, mutta toisaalta, yhdentekeväähän se on. Kukapa nyt sanoisi ei käteiselle?   Mummi sanoi minulle näiden uutisten jälkeen että "älähän nyt ylpisty", äiti taas sanoi että "ylpisty ihmeessä, ei pidä vähätellä!" Suomalaishiiri kun olen, taidan uskoa täällä kerralla mummia. Varmaan joku erehdys tai ei viitsitty myöntää jollekulle kolmatta stipendiä tai jotain. Mitäs minä...heh.

^Onnittelut Adolfina, peruskoulun päättäminen on suuri etappi ja sitä on syytä juhlia! Koulu meni ilmeisesti hyvin kun sait kaksi stipendiäkin. Ylpistyä ei tarvitse, mutta iloita saa ja kannattaakin, olet sen ansainnut!

Olen tänään kokenut hassua kiitollisuudentunnetta:   Selailin Suomalaisen kirjakaupan mainoslehteä ja iski vain äkisti mieleen ajatus, kuinka kamalaa olisi, jos minun pitäisi työkseni kirjoittaa [i]Soturikissat[/i]-sarjaa. Koska niitä kirjoja on [i]paljon[/i] ja jatkuvasti ilmestyy lisää. Tiedän kyllä, että kirjailijanimen takana on oikeasti useampi kirjoittaja (ja etteivät he kirjoita pelkästään kissoista vaan myös karhujen ja koirien seikkailuja...), mutta olisi siinä silti hommaa, täytyisi jatkuvalla kiireellä olla keksimässä ja kirjoittamassa kissaklaanien uusia seikkailuja. Pitäisi muistaa, kuka kissa on mikäkin. Varmaan olisi seinät täynnä lappusia, jossa lukisi kissojen henkilötietoja, sitten semmoisia poliisisarjatyylisiä lankoja virittelisin kissakortista toiseen, kuka on kenenkin liittolainen ja vihollinen jne. Välillä täytyisi hakea inspiraatiota katselemalla youtubesta kissavideoita. … Kyllä on oma työni siihen verrattuna tavattoman ihanaa.   (Ei aavistustakaan, millaisia aikatauluja tai työtapoja kyseisillä kirjailijoilla oikeasti on. Hyvin mahdollisesti nauttivat työstään.)

Olisi ylipäätään kauheaa olla kirjailija, jonka pitää kirjoittaa, jotta saisi laskut maksettua. Stephen King ei varmasti joutuisi vararikkoon, vaikka kirjoittaisi hitaammin, mutta hän varmaan tekee duuniaan ihan rakkaudesta lajiin. Mutta tiettyyn hommaan palkattu liukuhihnakirjailija ei välttämättä koe aina yhtä suurta intohimoa työtään kohtaan. En toki tiedä, ovatko Soturikissat liukuhihnatavaraa vai oikeaa kirjallisuutta, kun en ole niitä lukenut.

Tänään ilahdutti, kun löysin siskolleni viisi osaa Alvineja Facebook kirpparilta :) Myöskin uus kestokahvimuki on piristäny kummasti päivää!

Olen nyt lukion startattua alkanut tajuta, miten spontaani osaan ollakaan. Kun valitsin ensimmäisen vuoden kursseja alustavasti, ajattelin, etten missään tapauksessa lue vieraita kieliä yhtään enempää kuin on pakko. Mutta kuinka ollakaan: kun sain koululta mainoksen, jossa mainostettiin ilmaista kiinan kielen verkkokurssia, arvatkaa kuka ilmoittautui pari päivää myöhemmin. Lähdin mukaan myös kaunokirjallisuus-, tapahtuma-, elokuva- ja ajattelu/yrittäjyyskursseille. Hyvin meni.   Mutta perustellakseni tätä toimintaa, voin julistaa täten, että olen tehnyt suunnitelman lukiossa selviämiseksi. Aion nakella listalleni kaikki mahdolliset tippaakaan kiinnostavt kurssit, jotta löydän helpoiten itselle sopivat suunnat. Olen sen verran sekava heppu, että hoidan tällaiset asiat mieluiten uhkapelillä. Kolmen (toivottavasti ei useamman) vuoden kuluttua nähdään, mitnkä juttujen kyydissä olen pysynyt loppuun asti.   P.S. Jos joku muu teistä on aloittanut juuri lukion tai käy sitä paraikaa muuten, niin osanottoni ja toivottavasti te tiedätte mitä tehdä elämällänne!

Vähän ennen joulua näin eräässä kaupassa kylpytakkeja, joista olisi saanut 30% alennusta. Takki olisi tarpeen mutta siinä kohtaa en pystynyt sitä ostamaan. Tänään päätin käydä kuikuilemassa olisiko niitä vielä jäljellä vaikka ale olikin jo mennyt ohi. Takki löytyi hyllystä (tai seinältä), mitään alennuslappusia ei ohessa roikkunut mutta silti kassalla hinnasta lähti pois 50% Hiukanko olin iloisesti yllätetty.   Toinen pikku ilon aihe on, että tällä viikolla pukkaa työkeikkaa varsin kiitettävästi, koska jengi on kipeänä. Kunpa vain pysyisin itse terveenä. Ei ihan kaikkein hehkein olo ole just nyt... *ristii sormensa*

Olen saanut haltuuni nimeltä mainitsemattomia reittejä pitkin oikean Erkki Tantun grafiikkavedoksen. Tanttu on suosikkikuvittajani (minut parhaiten tuntevat tietävät hyvin miksi) ja tämä on ensimmäinen työ häneltä minkä omistan. Olin tästä suuresti iloinen. Samalla sain myös Erkki Tanttu -kirjan. Aivan uskomattomia sattumia elämä täynnä. Kuten myös huoneeni seinät. Sinne on ilmestynyt nyttemmin uusia tauluja ja lisää on jonossa. Pitää siirtää hyllyjä paikoista x paikkoihin y että kaiken saa mahdutettua. Mutta en todellakaan valita!   Eikä siinä edes kaikki. Aamu sujui pitkästä aikaa mukavasti. Laitoin nimittäin nettiradion pyörimään (kaveri oli aamun vieraana). Kyllä piristi, pitäisi ottaa kai tavaksi. Sitä kun en ole ollenkaan aamuihminen.

Ostin vaatekauppakierroksen tuloksena nahka- ja villakangastakit. Kauppoja piti koluta useampi, mutta lopulta sopivan kokoiset ja hintaiset pukimet löytyivät. Olisin ostosreissun päätteeksi halunnut napata mukaan myös uuden Fingerpori-albumin, mutta kirjakaupan myyjän mukaan painos oli jo loppu. No tärkeintä on kuitenkin, että minulla on nyt arvolleni sopivat herrasmiehen vaatteet.   Edit: Luulin olleeni ostosketjussa, mutta näköjään kirjoitin viestin tänne. No kyllä tämä iloketjuunkin sopii (enkä sitä paitsi edes muista, miten viesti siirretään).

Kolmatta vuotta keskeneräisenä lojunut 1000 palan palapeli tuli vihdoinkin tehtyä valmiiksi. Olin epävarma, josko kaikki palat edes olisivat tallessa, kun peliä on siirrelty paikasta A paikkaan B ja syksyllä meni vielä muuttokuormassakin, mutta niin vain kaikki palat menivät paikoilleen. Kyllä palapelimatto on kätevä olla olemassa, jos kokoaminen viivästyy syistä tai toisista. Uskoisin kuitenkin, että kun aloitan seuraavan pelin kokoamisen, siinä ei tule ihan näin pitkää taukoa välillä. Odottamassa onkin jo pari uutta mallia!

Minäkin olen taas lukion alettua innostunut uudestaan palapeleistä. Oppilaskunnan hallitus (tai joku) pitää koulussa yhdellä pöydällä sellaista ns. yleistä palapeliä, jota voi kuka vain oppilas käydä tekemässä ja kun yksi peli valmistuu, pian ilmestyy jo uusi. Menen tekemään sitä usein itsekseni jos minulla on jostain syystä tyhjää aikaa tuntien välillä.

Maailmassa tapahtuu vielä iloisiakin asioita. Yle uutisoi, että uhanalaisilla [url=https://yle.fi/uutiset/3-10745825]kakapoilla on ollut ennätyksellisen hyvä lisääntymiskausi.[/url] Ihastuin näihin hupsuihin pulleroihin kun näin joskus Stephen Fryn dokkarisarjan[i] Last chance to see[/i], joten tieto lämmittää sydäntäni. [url=https://www.youtube.com/watch?v=Jlk9u8MIv7o]Tämä[/url] oli se kohtaus, joka varmasti aikoinaan synnytti monia uusia kakapofaneja. :lol:

Osallistuin yhdeksällä vitsillä Savon Sanomien kilpailuun, jossa etsittiin puujalkavitsejä Komediafestivaalin tarroihin. Kilpailussa valittiin tarroihin yhteensä neljä vitsiä, joista yksi oli minun! Vitsini oli myös Savon Sanomien asiasta kertovan uutisen otsikkona (ainoana neljästä.)   Voittajavitsini kuuluu seuraavasti:   "Äläkä saata meitä kiusaukseen", rukoilivat anjovikset.

Kävin viikonloppuna Tampere-talossa katsomassa Andy Warholin Posters-näyttelyn. Rakastan Warholia, hänen olemuksensa, elämäntyönsä, maineensa ja tyylinsä on uskomattoman omalaatuinen, tunnistettava ja hurmaava. Ostin Tampere-talolta upean mustan kangaskassin (olen tänä kesänä myös intoutunut käyttämään kangaskasseja jostain syystä) Warholin pärställä varustettuna. Rakastan sitä, Andy Warholilla on todella kauniit kasvonpiirteet ja ne platinablondit peruukit ovat aivan huikeita.   Lisäksi olen innostunut kuuntelemaan Elton Johnin musiikkia. Se soi nytkin kun tätä kirjoitan. Tosi tarttuvaa ja tyylikästä. Harvoin tulee vastaan mitään uutta artistia tai bändiä, josta innostuu, mutta ei se minullekaan mahdotonta näemmä ole.

Ylihuomenna alkavat Kirjamessut. Lippu on takataskussa (tai oikestaan puhelimessa) ja odottavasti rapistelen jo lompakkoani ja odotan antikvariaattien kokoontumisen tuoksua! :lol:

Joululahjahankinnat saavat minut aina vähän epätoivoiseksi mutta tänään kävi ainakin yhden lahjan suhteen mielettömän hyvä mäihä. Etsin netistä mistä saisi edullisimmin sellaisen olkahihnallisen muumipussukan ja hintahaarukka oli n. 18-20€. Erinäisten vaiheiden jälkeen päädyin käymään paikallisessa S-marketissa, koska muistin että siellä on hyllyllinen muumituotteita. Pussukoita oli kolme jäljellä ja hinta hyllyn reunassa näytti kymppiä. Sen verran edullinen että luovuin värivaatimuksistani (ajattelin mustavalkoista mutta oli tämä ainoa paikalla ollut vaihtoehtokin tarpeeksi kiva). Kassalla hinnasta putosi vielä 4€. Olin hihkua ääneen ja talsin kotiin suu lievästi hevosenkengällä.

Kävin tänään testaamassa Kankaanpään uimahallin, joka avattiin tällä viikolla melkein kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen. Uiminen oli mukavaa ja saunassa oli mieluisat löylyt. Viimeksi kävin tuolla yhdeksän vuotta sitten, jolloin olin armeijassa ja suoritin hallissa uimataitotestin. En ole siis ollut hallin vakioasiakas, mutta tästä eteenpäin tuolla voisi käydä useamminkin, mikäli kaverin kyydityspalvelu vain toimii.