Palapelit ja muut älypulmat

Havaitsin, että ainakaan tällä foorumiversiolla ei ole keskustelua palapeleistä, vaikka "Elämä on ihanaa" - ja "Mitä ostit viimeksi" -ketjujen perusteella niiden harrastajia näkyykin täällä liikkuneen. Mites on, harrastavatko nykyiset risinglaiset palapelejä tai muunsorttisia pulmapelejä?   Minä olen ollut aina kiinnostunut äly- ja pulmapeleistä, vaikken niitä erityisesti olekaan harrastanut tai ainakaan aktiivisesti niiden ääreen hakeutunut. Olen myös varmaan aina jollain tasolla ollut kiinnostunut tavallistenkin palapelien [i]ideasta[/i], mutta en varsinaisesta kokoamisesta. Jotenkin on tuntunut, että palapelien kuvat ovat tylsiä ja/tai vaikeita. Lisäksi kun ensin on työstänyt sellaisen kauhealla vaivalla valmiiksi, sillä valmiilla tuotoksella ei voikaan tehdä mitään (ellei halua ei-niin-kauhean-styleä taulua seinälleen).   Nyt mielipiteeni ovat kuitenkin tehneet täyskäännöksen. Kaveri sai joululahjaksi ns. pakohuonepalapelin, johon oli siis tosiaan yritetty yhdistää tavallinen palapeli sekä pakohuonepeli. Näitä löytyy netistä [i]Escape Puzzlejen[/i] nimellä, kaikissa on 759 palaa eivätkä ole kalliita. Käytännössä pakohuonepeliosuutta kuvasti se, että ainakin tässä palapelissä oltiin jumissa rikkinäisessä sukellusveneessä, ja palapeliin muodostuvien aivopähkinöiden avulla piti ratkaista, miten sieltä voi päästä pois.   Selvitettiin kyseinen peli kaverin kanssa yhdessä. Pakohuoneosuus ei toiminut meidän makuumme kunnolla, mikä saattoi johtua joko siitä, että se oli oikeasti toteutukseltaan puolivillainen, tai sitten siitä, ettei vielä osattu ajatella tällaisten palapelien logiikalla (vaikka oikeista pakohuonepeleistä onkin kokemusta).   Kokonaisuutena se oli silti yllättävän kiehtova. Erityisesti se sai minut pohtimaan sitä, että ehkä en ollut vain vielä löytänyt omantyylisiäni palapelejä. Tässä sukellusvenepelissä oli ensinnäkin kiinnostava yksityiskohtainen kuva, johon vieläpä muodostui ennalta tuntemattomia (= boksin mallikuvasta pois jätettyjä) arvoitusosasia. Lisäksi palapelillä tehtiin vielä jotain sen jälkeen, kun se oli saatu valmiiksi. Tajusin, että ehkä juuri tällaisia elementtejä olenkin palapeleiltä kaivannut ja että sellaisia palapelejä on oikeasti olemassa!   Laitoin heti tilaukseen toisen Escape Puzzlen, jonka aiheena pitäisi olla vampyyrilinna. Muita saman sarjan pelejä ei näytäkään rantautuneen vielä Suomeen, vaikka netin mukaan niitä pitäisi olla jo useita erilaisia olemassa. Toivottavasti niitä alkaisi löytyä jostain, koska muutkin näyttävät kiinnostavilta.   Lisäksi uppouduin yleisestikin erikoisten palapelien skeneen ja havaitsin, että on olemassa ainakin sellainen suosittu merkki kuin [i]Wasgij[/i] (jonka sanaleikkiä eivät ole kaikki niiden kasaajatkaan selkeästi tajunneet, koska moni näyttää puhuvan "Wasjigista" :D). Näissä Wasgij-sarjan peleissä ideana on, että boksin kannessa olevassa kuvassa tapahtuu eri asioita tai näytetään vähän eri versio tapahtumista kuin mitä palapeli lopulta paljastaa. Esimerkiksi boksin kuvassa voivat näkyä harmoniset synttäribileet, mutta palapelin kuvasta käy ilmi, mitä yllättävää niissä seuraavalla hetkellä tapahtuu. En ehkä ole piirrostyylin suurin fani, mutta näissä on kuitenkin kaipaamanilaisia kivoja yksityiskohtia eikä kokoaminen ole (ainakaan yhden tähän mennessä kokoamani perusteella) lainkaan mahdotonta, vaikka palapelin kuva ei vastaakaan boksin kuvaa.   Muunkinlaisia palapelejä olen laittanut jo innostuksissani tilaukseen. Suurimmassa osassa ei ole lopulta mitään erityistä jekkua, vaan tutkiskelin netin palapelimyyntipaikkoja kunnes löysin tavallisiakin palapelejä mieleisilläni yksityiskohtaisilla ja värikkäillä kuvilla. Kaikissa taitaa olla 1000 palaa, paitsi noissa Escape Puzzleissa oli se 759. Olen pitänyt mielen avoinna kiinnostaville 500-palaisillekin, mutta ei ole tullut vastaan. Suurempiin en ole vielä ryhtymässä. Suunnitelmissa on, että kunhan on muutamia palapelejä plakkarissa niin niitä voi ryhtyä vaihtamaan uusiin palapeleihin esimerkiksi Facebookin palapelinvaihtoryhmissä, joissa näyttää olevan aktiivista käyttäjäkuntaa ja mielenkiintoisia vaihdokkitarjokkaita. Uusi harrastus, täältä tullaan! ^^   (Yksi syy palapeleihin satsaamiselle on myös se, että haluan vähentää ruutujen ääressä käytettyä aikaa. Palapelin kokoaminen illalla väsyttää moninverroin enemmän kuin valaistun ruudun tuijottelu, ja nukkumaan on tullut siksi mentyä aiemmin - paitsi silloin, kun on jäänyt häiritsemään pari puuttuvaa reunapalaa, joiden etsimiseen on [i]ehdottomasti[/i] pitänyt käyttää ylimääräinen puolituntinen. :D)

Kun olin yläasteella, niin joku sukulainen antoi lahjaksi muutamia 1000-2000 palan maisemapalapelejä, mutta sen jälkeen niitä ei ole tullut enää harrastettua. En edes tiennyt, että palapeleistä on kehitetty nykyisin myös jonkinlaisia pakohuoneversioitakin, mutta netissä on tullut joskus vastaan erilaisia 3D-palapelejä mitä olisi hauskaa kokeilla.   Erilaiset mekaaniset pulmapelit kiinnostavat kuitenkin enemmän kuin varsinaiset palapelit. Lapsuudenkodissani oli jonkin verran puisia pirunnyrkkejä ja ohuesta terästangosta taivutettuja klassisia pulmapelejä, mutta innostuin aiheesta kunnolla ehkä noin 15 vuotta sitten, kun veljeni toi kerran näytille Hanayaman cast puzzleja. https://www.universitygames.com/hanayama   Tykkään yleensä eniten vähän haasteellisemmista puzzleista, joten kokoelmastani löytyy pääasiassa 5-6 vaikeustason Hanayama-malleja ja niistäkin puuttuu enää vain Dial, Equa, Padlock, Hourglass, Infinity ja Trinity. Suurimpia suosikkejani ovat ehkä Chain ja Elk nimiset ja purkanut/kasannut ne jo kymmeniä kertoja. Enigma on ollut ehkä vaikein tähän mennessä. Olen suunnitellut hankkivani jossakin vaiheessa myös japanilaisia himitsu-bako taikalaatikoita, koska tykkään niiden ulkopinnoissa käytetyistä geometrisistä puuviilu-mosaiikeista.

Palapeleihin en ole koskaan innostunut, muunlaisiin pulmapähkinöihin kumminkin. Topologi kun olen koulutukseltani, pidän naarupujottelupulmapeleistä. Niissä siis on puinen runko, jonka rei-istä kulkee naruja, ja esimerkiksi rengas pitää saada irroitettua naruista. Olen hankkinut niitä joskus aikoinaan hyllyyni 5 kpl.   Suosikkini ovat kuitenkin matemaattiset pulmapähkinät, joita myös joskus keksin itse. Niissä tehtävänanto on ihan paperilla, ja ratkaisu on matemaattinen todistus. Joskus 20 vuotta sitten pääsin ihan kansainvälisiin koululaisten matematiikkaolympialaisiin ratkomaan tällaisia. Alla uusin hengentuotokseni.   Oletetaan, että meillä on setti n-dominoita. Jokaisessa n-dominossa on kaksi lukua, väliltä 0, . . . , n. Jokaiselle sellaiselle järjestämättömälle lukuparille on täsmälleen yksi domino, jossa on luvut i ja j. Huomaa, että myös dominot on setissä kaikilla i.   Dominoista yritetään tehdä vaakasuora jono d1, d2, . . . , dm siten, että kaikilla i dominon di oikeanpuoleinen luku on sama kuin dominon d(i+1) vasemmanpuoleinen luku. Millä n:n arvoilla jonoon voidaan käyttää kaikki setin dominot?   Huomaa, että dominon voi kääntää ympäri niin, että oikeanpuoleinen luku ja vasemmanpuoleinen luku vaihtavat paikkoja.

Tykästyin 1000 palan palapeleihin yläaste ikäisenä, kun vanhemmat siskot olivat muuttaneet opiskelemaan muualle ja sain vihdoinkin oman huoneen kotitalosta. Asuimme syrjässä maalla, joten harvemmin oli vaihtoehtona lähteä kylille kavereiden kanssa, ellei halunnut polkea fillarilla parikymmentä kilometriä heitä tapaamaan. Palapelit olivat mukavaa ajanviettoa. Hassu muistiyhtymä on, että tapasin virittää radion silloisen Rytmiradio Lahden kanavalle, kuuntelin Pertti Salovaaran Salodanger -lähetystä (joka viimeisten uutisen valossa on kuulemma tekemässä paluuta) ja kokosin siskoni jälkeen jättämiä palapelejä. Kun sitten itse läksin myöhemmin opiskelemaan niiden teko jäi, ennen kuin jokunen vuosi takaperin innostuin asiasta uudelleen ja niitä on alkanut taas kertyä vaatekaapin ylähyllylle. Ennen tuli tehtyä paljonkin maisema-aiheita, joissa oli rutkasti vettä ja taivasta, mutta nykyisin välttelen niitä. Olen koonnut enemmän Anne Stokes -tyylisiä fantasiapalapelejä ja joulun alla innostuin Jan Van Haasterenin kuvista, joissa on koomisia yksityiskohtia (ja ovat helppoja koota) . Olen myös harkinnut noita Wasgij palapelejä, mutta vielä en ole niitä kokeillut. Eräs ystäväni tykästyi myös noihin pakohuonepalapeleihin, oli kuulemma ollut hauska koota, joten nekin ovat harkintalistalla. Tällä hetkellä vain kyttään milloin silmiini sattuu seuraava mielenkiintoinen aihe.   PS. Suosittelen suuresti muuten palapelimaton käyttöä. On pelastanut itsellä monet kokoamiset!

Pikkutyttönä minä kokosin palapelejä aina isäni kanssa. Nykyään ostelemme silloin tällöin jotain 1000-1500 palan palapeliä siinä ajatuksessa että taas yritettäisiin, mutta ei enää ole pitkään aikaan tullut kokeiltua. Olen jotain taidepalapelejä kerännyt itseäni varten, mutta yksin en ole vielä ikinä koonnut. Sellainen palapelimatto olisi varmasti hyvä ostos, madaltaisi huomattavasti aloituskynnystä kotona. Niiden taidepalapelien lisäksi olisi läjä vuosi sitten sukulaisen kuolinpesästä pelastettuja jättipalapelejä...viimeksi kokosin palapeliä koulussa, kun meidän lukiossa joku (oletan oppilaskuntaa) pitää aina yhdellä pöydällä esillä palapeliä, joka vaihtuu aina kun edellinen on valmis. Nyt sitä ei ole vaihdettu aikoihin, kun on niin vaikea kuva :eek:   Muistan kun sain ensimmäisen 3D-palapelini, timantin muotoisen. Tein sitäkin yhdessä isäni kanssa, ja muistan miten se oli aivan käsittämättömän vaikea aluksi! Ne 3D-palapelit ovat vähän sellaisia, että kun logiikan hoksaa, ne kasaa hetkessä mutta sitä ennen voi tulla vaikeuksia. Mitenköhän menisi jos nyt yrittäisi?

Olen tykännyt pulmapeleistä ja palapelien kasaamisesta aina. Lapsuudessa niitä tuli kasattua jatkuvasti ja esimerkiksi 1000 palanen palapeli valmistui 1 tai 2 päivässä vaikeusasteesta riippuen. Kun ensimmäiset 3D palapelit tulivat sain sellaisen Eiffel tornin joululahjaksi ja seuraavana vuotena Missisippi jokilaivan. Suurin mielestäni 3000 palanen luminen alppimaisema, jossa taivaan ja lumen raja oli hyvin häilyväinen kesti viikon.   Noista narupulmapeleista pitää mainita Max Out, jonka pienen pyörittelyn jälkeen ratkasin. Olin hiukan pettynyt siitä miten helppo se lopulta oli, siihen nähen miten vaikeaksi semyyjä sitä kuvaili.   Lisäksi olen sitten puuseppänä väkertänyt noita pirunnyrkkejä joita on 6 kappaletta ja paloja 3-24 riippuen vähän mallista. Monesti olen haaveillut, että rupeaisin väkertämään japanilais? tyylistä Trick Box pulmalaatikkoa.

[quote=HourglassEyes]PS. Suosittelen suuresti muuten palapelimaton käyttöä. On pelastanut itsellä monet kokoamiset![/quote] Minulla on ruokapöytä, jonka päällä en koskaan syö tai tee juuri muutakaan, joten olen ottanut sen nyt pelkkään palapelikäyttöön. Hommasin kuitenkin tuollaisen palapelimaton jo heti harrastuksen alussa siltä varalta, että johonkin se palapeli pitäisi joskus pöydältä saada. Mietin myös, että saatan jossain kohtaa haluta koota useampaa palapeliä, jos vaikka kaverin kanssa aloitetaan isompi projekti (jota tehtäisiin vaikkapa parina peräkkäisenä viikonloppuna) ja haluan sen kesken ollessa kasailla jotain itseksenikin. Tässä tilanteessa toinen palapeli voisi olla pöydällä ja toinen matolla, ja maton saisi pöydällä olevan palapelin päälle.   No, otin maton kyllä käyttöön, mutta ei ole ollut vielä kertaakaan tarvetta rullata sen avulla palapeliä kasaan. Se on kuitenkin tasaisen mustana parempi alusta kuin pöytäliinani, joka on vähän kirjava ja siten palapeliä kasatessa turhan sekava, joten matto on käytössä kyllä mutta ei ihan siinä tarkoituksensa mukaisessa :D   Palapelien ostelu on vähän lähtenyt käsistä. Elämässä on nyt ylimääräistä stressinaihetta, ja olen purkanut sitä selailemalla netistä palapelisivustoja ja laittamalla tilaukseen milloin mitäkin kivannäköistä. Niitä siis tulee ostettua paljon nopeammin kuin koottua, eli en ole päässyt kokeilemaan mainostamani kaltaisia vaihtokauppoja vielä missään. Toivottavasti tämä tästä tasaantuu tai hukun kohta palapeleihin.

En ole malttanut koota palapelejä pitkään aikaan, vaikka se oli joskus suosikkipuuhaani. RedBubblesta saa nykyään palapelejä, pienin on 30 palaa ja isoin 1000. Joskus nuorempana unelmani oli joko tehdä itse joku 500-1000 palan palapeli tai teettää sellainen mieleisestäni kuvasta, ja nyt se olisi mahdollista. Jos en lopulta jaksaisikaan väsätä kuvaa itse, muiden artistien kuvissa on niin paljon valikoimaa, että sieltä löytynee takuulla jotain mieleistä.   Ongelmana on vain se, etten tiedä noiden palapelien laadusta mitään. Yleensä print on demand-palveluiden laatu ei ole samalla tasolla kuin normaalien ostotuotteiden, ja ainoa tapa saada selvyys olisi tilata sellainen ja katsoa... Palapelin kun pitäisi kestää myös uudelleen kokoaminen eivätkä palat saisi olla hankalia käsiteltäviä tai alkaa rispaantua.

Palapelien harrastajat -faceryhmässä kokeneet tekijät ovat tienneet kertoa, että [url=https://www.palapelix.fi/]Palapelix[/URL] valmistaa parhaimman laatuiset palapelit itse lähetetystä kuvasta. En ole vielä testannut, mutta olen painanut tuon korvan taakse, kun sitä on niin usein suositeltu.

Rupesin tässä miettimään, koska viimeksi olen kasannut palapeliä muuten kuin lapsen kanssa. Tosin eipä sillä liene väliä, kun poika kasaa jo 500 palaisia, joita olen kasannut itsekseni ja miehen kanssa myös. Seura vain muuttunut. :D   Pidän palapeleistä ja ajoittain olen niitä kasaillut suht paljonkin. Pienimmät on (aikuisena) olleet 500 ja isoimmat 1500 palaisia. Koska mies myös pitää palapeleistä, niitä on meillä paljon. Ennen lasta tehtiin palapelejä keittiön pöydällä ja laitettiin pöytäliina päälle, kun piti saada pöytä muuhun käyttöön. Lapsen kanssa se ei oikein toimi ja nykyisin meillä on palapelimatto. Sillä on kesken 1500 palainen palapeli. Meille kelpaa hyvin ihan tavalliset palapelit, ei tarvitse olla mitään erikoista jippoa. Kuvina on luontoa, rakennuksia (kuten linna tai Taj Mahal) ja sellaista. Susipalapelit on suosikkejani. Muutama 3D löytyy myös. Viimeksi ollaan kasattu 3D Tylypahkassa pikajunan veturi. Pari isompaa Tylypahka palapeliä on odottamassa että saadaan aikaiseksi.   Pulmapelit on myös ihan kivoja. Olen joskus osannut kasata rubikin kuution, mutta olen unohtanut miten muutama vaihe siinä menee eikä nykyisin onnistu. (Olen tosin onnistunut tekemään sen pienessä humalassa, joten varmaan sen jossain mielessä muista.)

Tein palapelejä jo lapsena, mutta sitten se jäi vuosiksi. Joskus 10-15 vuotta sitten yritin tehdä niitä taas, mutta kotona ei ollut kunnollista paikkaa niille, mutta kyllästyin siihen, kun suurin osa isommista peleistä oli liian vaikeita eli just niitä maisemia ja eläimiä.   Nyt koronan alettua, kun piti olla enempi kotona, niin innostuin palapeleistä uudestaan. Valikoima on kasvanut tosi paljon tässä tauon aikana eli löytyy mulle sopivan tasoisia kivoilla kuvilla, eri kokoluokissa on sopivasti vaihtoehtoja. Mitään tiettyä suosikkia merkeistä ei ole, mutta varsinkin Disney ja Jan van Haasterenin pelejä olen tehnyt useampia. Noita mainittuja Escapeja kokeilin myös muutamaa, mutta en osannut ratkaista niitä arvoituksia.