Cthulhu

Call of Cthulhu, D20 Call of Cthulhu, Trail of Cthulhu, Realms of Cthulhu, CthulhuTech.   Rakkaalla pelillä on monta nimeä. Näistä ensimmäisen Chaosium julkaisi vuonna 1981, kun Sandy Petersen otti ja teki Cthulhusta pelin, joka on tähän mennessä poikinut monia uusintapainoksia. D20 on taas Wizards of the Coastin vuonna 2001 julkaisema peli, jota pystyy hyödyntämään itse D&D peleissä sekä pelissä pystyy käyttämään D&D hahmoja. ToC on vuonna 2008 Pelgrane Pressin julkaisema versio, joka keskittyy enemmän mysteereihin ja vihjeiden selvittämiseen. Reality Blurs julkaisi vuonna 2009 Realms of Cthulhun, joka käyttää Savage Worlds pelisysteemiä. Viimeisin taas sekoittaa Cthulhu Mythosta ja scifiä yhteen käyttäen dice-pool systeemiä. CthulhuTech on Sandstrom Productionin julkaisu vuodelta 2007.   Itse olen pelannut ja peluuttanut vain Call of Cthulhua. Muihin en ole hirveästi tutustunut. CoC on myös yksi niistä peleistä, joita tuli pelattua lukioaikoina, joten D100 tuntuu minusta luontevammilta systeemiltä tämän pelaamiseen varsinkin kun säännöt olen oppinut ihan hyvin. Viimeisin yhden illan pelisessio tuli pidettyä viikonloppuna, jolloin testasin jo seuraavaan Ropeconiin suunnittelemaani peliä. Edellisen kerran Ropeconissa vetämäni Cthulhu kun veti hyvin väkeä ja minulla oli hauskaa.   Vaihtelevasti on tullut pelattua eri vuosikymmenien aikaan sijoittuvia pelejä, mutta tulevan conipelini ajattelin sijoittaa nykyhetkeen. En paljasta siitä sen enempää, koska se on vielä työvaiheessa ja vaatii monia eri testipelisessioita ennen kuin sitä Ropeconissa uskallan peluuttaa täysin tuntemattomille ihmisille.   Olen muuten tavannut itse Sandy Petersenin ja pelasin hänen vetämäänsä Cthulhua Traconissa 2012. Oli oikein hauska mies ja toivotti tervetulleeksi kyläänkin, jos hänen suunnalleen sattuu tulemaan, mutta en usko että ihan lähiaikoina sitä tulee Amerikkaan lähdettyä. :tongue:

Minäkin olen pelannut tuota Chaosiumin Cthulhua muutaman seikkailun ajan.   Sankarimme olivat 1920-luvun yksityisetsiviä jotka törmäsivät okkulttisiinkin juttuihin. Perinteisestä Cthultu-meiningistä poiketen sankarimme olivat melkoisen reippaita miehiä ja laittoivat kunnolla dynamiittipötköä palamaan ja ammuskelivat kaksipiippuisilla niin viimeisen päälle kun alkoi turhan outoa porukkaa tulla vastaan. Ranka työ kyllä ajoi yhden hahmon lopullisesti hullujenhuoneelle jo parin tehtävän jälkeen.

Tulin testanneeksi Trail of Cthulhua muutamaan otteeseen ja todellinen koetus oli, kun olin pelinjohtajana Ropeconissa. Ihan hyvin se meni, vaikka säännöt olivat hieman hukassa ja iltaa kohden rupesi väsyttämään aika paljon (varsinkin kun olin nukkunut huonosti). Vaikka alunperin minun piti pitää sama peli kahdesti, tein sitten sellaisen tempun, että vedin sen kolmannenkin kerran sunnuntaina. Se vasta raskasta olikin, joten taidan tästä lähin pitäytyä vain kahdessa pelikerrassa.   Yhden pelaajan tuntemuksia kyseisestä pelistä ja itse Trail of Cthulhusta pääsee lukemaan Guild of Redemundin [url=http://blog.guildredemund.net/2014/07/31/ropecon-2014-trail-of-cthulhu-or-how-i-stopped-avoiding-fear-and-immensely-dug-kenneth-hites-way-of-playing-cthulhu/]blogista[/url].