Suureksi iloksemme uusi kustantamo, Kirjava, julkaisee tänä syksynä George R. R. Martinin loistavan fantasiasarjan Tulen ja jään laulu avausosan Valtaistuinpeli. Kirjastossa on asiasta jo kovasti keskusteltukin, mutta mielestämme oli vielä aihetta tutustua lähemmin henkilöihin Kirjavan takana ja itse kustantamoon. Jan ja Satu suostuivatkin kesän lopulla ystävällisesti pieneen haastatteluun.
Jan Hlinovsky, 28 vuotta, toivottavasti kohta diplomi-insinööri. Harrastan lukemista, lautapelejä (erityisesti go:ta) ja tanssimista.
Satu Hlinovsky, 29-vuotias, viittä vaille maisteri (engl. fil.). Harrastuksiin kuuluvat ainakin lukeminen, kielet, musiikki – niin kuunteleminen kuin soittaminenkin – lauta- ja korttipelien pelaaminen, partio, ratsastus…
Mitä mieltä olette internetistä, esimerkiksi tällaisten fani-yhteisöjen luomisessa kuin Risingshadow tai eri kirjailijoiden fanien kokoontumispaikkana?
J: Internet on loistava tiedonetsimis- ja kommunikointiväline – on hienoa, että myös maantieteellisesti etäällä toisistaan sijaitsevat samanmieliset ihmiset voivat sen avulla vaihtaa mielipiteitä. Minä käyn päivittäin Babek Nabelissa ja Suomen Go-wikissä (harrastan tällaista hauskaa lautapeliä), ja usein tulee käytyä tietysti myös Risingshadowssa, Martinin fanifoorumilla, joskus myös Konnussa...
S: En vietä netissä yhtä paljon aikaa kuin mieheni, mutta ajoittain on kiva käydä lukemassa muiden mielipiteitä kirjoista, kirjailijoista tai vaikkapa käännöskysymyksistä, ja ehkä jopa vaihtaa ajatuksia. Siihen Risingshadow on ihan mainio foorumi.
Mitkä ovat teidän linkkinne top 5?
Janin linkit top 5:
1. Babek Nabel http://leban.lasipalatsi.net
2. Internet Speculative Fiction Database http://isfdb.tamu.edu/
3. Suomenkielisen SF:n bibliografia http://kotisivu.mtv3.fi/jussiv/sf/bib/index.html
4. Irregular webcomic http://www.dangermouse.net/cgi-bin/comic.pl?comic=97
5. http://www.kirjava.com (paranevat koko ajan, aina kun jaksan päivittää niitä)
Sadun linkit:
1. www.google.com – jokapäiväinen työkalu
2. One look Dictionary http://www.onelook.com/
3. www.georgerrmartin.com
4. Diana Wynne Jones Archive http://suberic.net/dwj/list/date1.html
5. Suomen ratsastajainliitto http://www.ratsastus.fi
Milloin ja miten kiinnostuit fantasia/scifikirjallisuudesta? Muistatko mihin kirjaan ensimmäiseksi ihastuit?
S: Olen aina ollut toivoton lukutoukka. Seitsemänvuotiaana löysin isäni hyllystä kirjan Taru sormusten herrasta; se oli ensimmäinen lukemani fantasiakirja, mutta todellinen ihastus oli pari vuotta myöhemmin kohdattu Diana Wynne Jonesin Noidan veli. Scifipuolella ensimmäinen taisi olla lahjaksi saatu Brian Earnshaw´n Petoveto 5 ja Mestarismieli joskus kahdeksan ikävuoden kieppeillä, mutta koukkuun jäin vuoden-pari myöhemmin Kiril Bulytševin Alissa avaruudessa -kirjan myötä.
J: Taisi minullakin Sormusten herra olla ensimmäisiä fantasiakirjoja, joskus ehkä kymmenvuotiaana - ihastuin siihen heti. Scifipuolella kolahti Linnunradan käsikirja liftareille, pari vuotta myöhemmin.
Mikä fantasiassa/scifissä kiehtoo ja mistä et pidä? Onko sellaista?
S: Kummankin rajattomat mahdollisuudet. Etukäteen ei koskaan voi olla varma, mitä tarinoista saattaa löytyä. Seuraavalla sivulla odottaa useinkin jotakin uutta ja ihmeellistä. Olen scifin ja fantasian suhteen lähes kaikkiruokainen, tosin kyberpunkista en erityisemmin välitä.
J: Mielikuvitukselliset visiot ja mukaansatempaavat tarinat kiehtovat minua. Juoni on minulle ehkäpä tärkeintä kirjassa. Tietysti tunnelma ja hahmot ovat tärkeitä, mutta yleensä juoni on se, joka ratkaisee, pidänkö jostain kirjasta vai en. Laadukas viihde saattaa jonkun mielestä kuulostaa oksymoronilta, mutta minusta sitä esiintyy silloin tällöin fantasiassa ja scifissä, ja minä pidän siitä. Tietysti huonosti tehtyä kirjallisuutta löytyy scifin ja fantasian alalta vähintään siinä missä muualtakin, ja joskus törmää kirjoissa myös sellaisiin arvomaailmoihin joista on vaikea pitää (jotkut Heinleinin kirjat tulevat mieleen).
Kuka viimeksi lukemistasi scifi/fantasiakirjailijoista on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen ja miksi?
S: Bujold lukemattomine juonenkäänteineen ja värikkäine henkilöhahmoineen.
J: G.R.R. Martin. Olen lukenut viime aikoina paljon hänen scifinovellejaan, ja osa niistä on todella vaikuttavia. Hyvin erilaisia kuin Tulen ja jään laulu, mutta yhtä hyviä.
Nimeä kolme teosta, jotka ottaisit mukaasi autiolle saarelle (sarjan saat laskea yhdeksi teokseksi).
J: BujoldinVorkosigan-sarja (monta teosta, mutta kun sarjat kerran sallitaan... )
Martin: A Song of Ice and Fire -sarja (sisältäen tietysti tähän asti kirjoitetut julkaisemattomatkin osat)
Cordwainer Smith: Rediscovery of Man (kootut novellit, kaikki yhdessä niteessä)
S: Olettaen, että Janin kirjat ovat jo saarella
Marillier: Sevenwaters Trilogy (vasta ensimmäinen osa luettu)
D.W. Jones: Chrestomanci-sarja (nämä voi aina lukea uudelleen)
Peaken Ghormenghast, jos sen vaikka ehtisi sitten vihdoinkin lukea
Kuinka kauan mietitte tätä ajatusta oman kustantamon perustamisesta? Mistä ja milloin se lähti?
S: Pari kolme vuotta. Ajatus syntyi halusta päästä kääntämään juuri niitä kirjoja, joista eniten pidän ja jotka minusta ansaitsisivat tulla laajemmin esitellyksi suomenkieliselle yleisölle.
Työllistättekö muita jo tässä vaiheessa vai oletteko kahden ja onko teillä ”leipätyö” Kirjavan lisäksi?
J: Emme oikeastaan työllistä kuin Sadun. Minulla on leipätyö assistenttina TKK:lla. Meidän toimintamme on ainakin aluksi aika pienimuotoista, ehkä lähempänä perinteistä fandom-toimintaa kuin ”oikeaa kirjabisnestä”… toiset tekevät lehtiä tai ylläpitävät keskustelupalstoja ja järjestävät tapaamisia, me käännämme kirjoja. Tietysti tästä pitäisi tulla sen verran rahaakin, että voimme jatkaa toimintaamme.
Törmäsittekö ”fantasiahan on lastenkirjallisuutta” –asenteeseen – tuntuiko joskus, ettei teitä otettu sen tähden vakavasti?
S: Emme ole vielä törmänneet tähän ongelmaan.
J: Toistaiseksi tästä projektista on ollut puhetta lähinnä sf-piireissä ja kirja-alan ammattilaisten kanssa, mutta saamme varmaan tutustua tähänkin asenteeseen sitten, kun kirja on ulkona ja tarjolla suurelle yleisölle.
Onko scifi kärsinyt fantasian suosiosta vai päinvastoin? Miksi Suomessa tunnutaan lukevan yhä vähemmän scifiä ja yhä enemmän fantasiaa? Voiko fantasian suosio jatkua?
J: Scifi kärsii ehkä jonkinlaisesta kuivan ja/tai lapsellisen kirjallisuuden maineesta, mutta minusta se ei kärsi fantasian suosion vuoksi. Fantasiaa luetaan paljon enemmän kuin scifiä myös angloamerikkalaisessa maailmassa, ja tämä heijastuu varmasti Suomenkin kirjatarjontaan. Fantasian romanttisuus vetoaa moniin ihmisiin – taikuus, ritarit, lohikäärmeet ja yksisarviset kiehtovat ilmeisesti useampia lukijoita kuin kaukaiset tähdet tai tulevaisuuden yhteiskuntavisiot. Scifiä kirjoitetaan paljon myös novellimuodossa, ja jostain syystä novellit eivät tunnu kiinnostavan lukijoita läheskään niin paljon kuin romaanit.
S: Ei scifi varsinaisesti ole fantasian takia kärsinyt. Osa syystä lienee siinä ketjureaktiossa, että fantasiaa käännetään ja julkaistaan paljon enemmän, joten sitä luetaan enemmän, joten sitä julkaistaan... Tai sitten siinä, että tytöt/naiset, jotka tunnetusti lukevat enemmän, lukevat paljon enemmän fantasiaa kuin scifiä... tai... hankala kysymys. Fantasia ei myöskään vanhene samalla tavalla kuin osa scifistä. Fantasian suosiossa epäilemättä tapahtuu pientä aaltoliikettä, mutta en usko sen katoavan mihinkään.
Miten tulitte hankkineeksi juuri a Song of Ice and Fire -sarjan oikeudet? Miksi valitsitte juuri sen ensimmäiseksi julkaistavaksi kirjaksenne?
J: Kaikki alkoi siitä, kun Satu oli sairaana ja ostin hänelle ajankuluksi A Game of Thronesin…
S: …Enkä ollut puolivälissäkään, kun sanoin, että ”tämän minä haluan kääntää”.
J: Sain sitten tuoda jatko-osatkin heti perään. Minä luin kirjat Sadun jälkeen, ja pidin niistä myös kovasti. Vähän myöhemmin aloimme tosissamme harkita oman kustantamon perustamista –
S: – ja ensimmäiseksi kirjaksi valitsimme tämän järkäleen. Oikeudet hankittiin Martinia Pohjoismaissa edustavan tanskalaisen agentin kautta.
Satu: Mitä muita kirjoja olet kääntänyt aiemmin?
Weis & Hickmanin Mustamiekka-trilogian kaikki neljä osaa ja Elaine Cunninghamin Hopeavarjot.
Onko kääntäminen ollut vaikeaa ja mikä siinä on erityisesti takunnut tai jos helppoa, mikä?
S: Kääntäminen on ylipäänsä yhtä aikaa kivaa ja raskasta. Tämän kokoluokan mammuttikirjan kääntämisessä joutuvat koville niin kääntäjän pää kuin istumalihaksetkin – saman kirjan parissa kun tulee puurrettua melkeinpä vuoden verran.
Sekä kinkkisintä ja kiehtovinta käännettävää on ehdottomasti nimistö. Paikannimet, kuvitteelliset kasvi- ja eläinlajit, henkilönnimet, arvonimet, jne. aiheuttavat huomattavasti päänvaivaa, mutta on tavattoman palkitsevaa keksiä hyvin toimiva nimikäännös.
Oletteko tehneet jo tunnusteluja muista kirjoista?
S: Olemme tehneet alustavia tunnusteluja erään toisen kirjailijan kirjoista, mutta koska mitään ei ole vielä sovittu, kerromme tästä lisää sitten myöhemmin.
Kertokaa jotain Tulen ja Jään laulun juonesta ja ympäristöstä paljastamatta mitään kovin pahasti…
J: Tarina sijoittuu maailmaan, jossa kesät ja talvet kestävät useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Pitkä kesä on päättymässä, kun kuningas Robert Baratheon saapuu pohjoiseen Talvelaan (Winterfell) tapaamaan vanhaa ystäväänsä Eddard Starkia, joka aikoinaan auttoi häntä suistamaan edellisen kuninkaan valtaistuimelta.
Starkit ovat eläneet omissa oloissaan pohjoisilla läänityksillään, mutta nyt heidät sotketaan mukaan hovin juonitteluihin. Samaan aikaan edellisen kuninkaan perilliset ovat meren takana maanpaossa: Prinssi Viserys suunnittelee paluuta isänsä valtaistuimelle ja kauppaa siskoaan vaimoksi paikalliselle sotapäällikölle saadakseen rahaa ja sotilaallista tukea suunnitelmilleen.
Kirjan maailma muistuttaa keskiaikaista Eurooppaa ritareineen ja turnajaisineen; erityisesti Englannin historia (esim. Ruusujen sota) on antanut kirjailijalle vaikutteita. Tapahtumien pääpaino on sukujen välisellä valtataistelulla, kirjassa on paljon juonittelua ja monimutkaisia ihmissuhteita. Kirjassa ei ole yksittäistä päähenkilöä, vaan tapahtumia tarkastellaan vuorotellen usean henkilön näkökulmasta.
Martinin kerronta on usein yksityiskohtaista ja realistisen oloista, esim. väkivaltaa ei juuri kaunistella. Kirjan maailmassa on myös taikuutta ja yliluonnollisia asioita, mutta ne ovat hyvin harvinaisia, joskin niiden määrä kasvaa sarjan edetessä.
Oletteko olleet yhteydessä Martiniin asian tiimoilta? Onko teillä sisäpiiritietoa sarjan jatkosta?
S: Olemme tavanneet Martinin kahdesti ulkomaisissa coneissa. Hän on hyvin ystävällinen ja keskustelee mielellään lukijoidensa kanssa. Puhuimme myös jonkin verran käännöskysymyksistä, ja keskustelua on jatkettu sähköpostitse. Tällä hetkellä Martin on tosin niin kiireinen, että vastaukset saattavat joskus viipyä pitkäänkin.
J: Neljännen osan ilmestymisajankohtaa ei tiedä kukaan, koska sen kirjoittaminen on vielä kesken. Arvelut liikkuvat tällä hetkellä kai jossain ensi kevään tienoilla. Osia on tarkoitus olla lopulta kuusi, tämä on ollut virallinen arvio nyt melko pitkään. Enää Martin ei tosin vanno, ettei niitä missään nimessä tule enempää, mutta sanoo tosissaan yrittävänsä pitää määrän tuossa kuudessa.
Joko teillä on Valtaistuinpelin julkaisupäivä selvillä? Entä jakelukanavat, painopaikka, painosmäärä? Millaista mainostusta on suunnitteilla, aiotteko osallistua esim. kirjamessuille?
J: Tarkka julkaisupäivä ei ole vielä selvillä, teemme parhaillaan lopullista vertailua painopaikkojen välillä. Painosmäärä on aluksi kaksi tuhatta. Kirjaa saa todennäköisesti useimmista kirjakaupoista ja myös postitse kotisivuiltamme. Emme varmaankaan osallistu kirjamessuille tänä vuonna, koska on hyvin mahdollista, että kirja tulee painosta vasta hieman Helsingin kirjamessujen jälkeen. Mainoksia on suunniteltu laitettavaksi lähinnä alan lehtiin.
Kuka tekee kansikuvan? Joko siitä kohta saadaan esimakua?
J: Kansikuva on tilattu Petri Hiltuselta. Pääsemme itse tutustumaan siihen lähipäivinä, ehkäpä kuva päätyy jossain vaiheessa kotisivullemmekin.
Nyt on vielä mahdollisuus häpeämättä mainostaa miksi juuri Valtaistuinpeli on se kirja, jota varten pitäisi tänä syksynä säästää rahat tai kirjoittaa joulupukille?
J: Valtaistuinpeli on avausosa yhdelle tämän hetken parhaista fantasiasarjoista. Siinä on mielenkiintoisia henkilöhahmoja sekä kiehtova ja sopivan yllätyksellinen juoni. Ainoat syyt miksi joku ehkä ei haluaisi hankkia tätä kirjaa luettavaksi ovat se, että sarja on vielä kesken, tai sitten se, jos ei halua lukea kohtauksia, jotka herättävät lukijassa voimakkaita tunteita – Martin ei sääli lukijaa eikä kirjan henkilöitä, vaan on hahmoilleen toisinaan suorastaan julma. Me emme kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat pitäneet tästä kirjasta, se on ollut mm. usean lukijaäänestyksen kärjessä Internetissä. Eli jos haluatte nähdä, mitä maailmalla pidetään fantasian parhaimmistona, niin hankkikaa tämä kirja tai vihjaiskaa joulupukille tai kirjastotädille asiasta. Samalla tuette tällaisten kirjojen julkaisemista jatkossakin.
Kiitokset, Jan ja Satu! Myös haastattelun laatija häpeilemättä suosittaa Tulen ja Jään laulun hankkimista jokaiselle fantasiasta pitävälle.
-Sini-