Aura Ijäs: Miron - yläkerran huone
Sarjakuvayhteisö Seitti - Kirjan kotisivut
Miron - yläkerran huone on sarjakuvapiirtäjä Aura Ijäksen kolmas sarjakuva-albumi ja se on alunperin ilmestynyt verkkosarjakuvana. Aura Ijäs on monille tuttu Narulla-sarjakuvasta, joka ilmestyi ensin Anime-lehdessä ja sitten Japan Pop -lehdessä. Miron - yläkerran huone sijoittuu samaan maailmaan Narulla-sarjan kanssa. Ijäs on toiminut myös kuvittajana sekä hänen kuvituksiaan sekä sarjakuvaraporttejaan voi lukea hänen kotisivuiltaan.
Miron - yläkerran huone kertoo itsenäisen tarinan yhdestä Narulla-sarjakuvan henkilöistä, kuolemattomasta Mironista, joka saapuu pieneen Honkakylään ja sotkeutuu siellä omaa uteliaisuuttaan Sininen hiiri -majatalon omistajan ympärillä leijuvaan mysteeriin. Majatalossa nimittäin kummittelee ja sen yläkerrassa on arvoituksellinen lukittu huone.
Sarjakuvan muistuttaa syrjäseutujen Suomea, jossa tosin yliluonnolliset tapahtumat ovat hyväksyttyjä ja jopa osa arkea. Honkakylän karikatyyrimaiset asukkaat levittelevät ilkeitä juoruja majatalonpitäjä Aili Santalasta ja tämän epämääräisessä onnettomuudessa kuolleesta aviomiehestä. Samalla Ailin tytär Emmi yrittää sitkeästi saada selville, mitä majatalon yläkerrassa olevassa suljetussa huoneessa on ja saakin lopulta Miron kaverikseen tutkimusretkelleen. Tähän kun vielä lisätään lähistöllä alati hiipivä susi, niin mystinen soppa on valmis.
Aura Ijäs piirtää japanilaisesta mangasta vaikutteita ottavaa sarjakuvaa taitavasti. Piirrosjälki on hyvin pelkistettyä, mutta ilo silmälle. Ympäristö kuvataan suurpiirteisesti. Tämä lähestymistapa toimii hyvin mysteeritarinassa, jossa tarinankuljetuksen pääpaino on pitkälti henkilöiden välisessä dialogissa ja satunnaisissa pohdiskeluissa. Samalla vähän epämääräiseksi jäävä ympäristön kuvaus tekee tarinasta jossain määrin unenomaisen.
Toimintaa tarinassa on hyvin vähän, mutta silti sarjakuva on valitun piirrostyylinsä ja ruutujakonsa ansiosta nopealukuinen, eikä tarinankuljetus jämähdä missään kohdassa. Se, että sarjakuva on alun alkaen julkaistu verkossa, näkyy muutamissa luvuissa pienenä aiemman kertauksena. Tämäkään ei missään vaiheessa häiritse lukukokemusta, sillä tarinan jännitys pysyy hyvin yllä ja juonen arvoituksia annostellaan juuri sopivalla kauhalla, jotta lukijan mielenkiinto pysyy yllä loppuun asti.
Henkilöitä tarinassa on paljon, mutta keskeiset henkilöt ovat riittävän mielenkiintoisia arvoituksellisesta Mironista tomeraan Emmiin. Ainoastaan Narulla-sarjakuvaa lukemattomalle Miron jää taustaltaan ehkä turhankin arvoitukselliseksi, joten hahmon pieni esittely ei olisi ollut pahasta. Tässä kohtaa fiksumpi lukija tosin voi käydä tutustumassa Narulla-sarjan verkkosivuihin, jossa Mironkin esitellään. Aura Ijäksen taidolla piirtämää sarjakuvaa voi suositella kaikille spefisarjakuvista ja -tarinoista kiinnostuneille. Eikä mangaihottumasta kärsivienkään kannata ylenkatsoa Mironin seikkailuita.