Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museo
Gummerus 2015 - Risingin tietokannassa
Jos 1900-luvun alun historia sähkövaloineen ja uuden maailman ihmeineen, romanttinen Manhattan ja villi, kokeileva nuoruus herättävät sinussa lukijana innostuksen väreitä, Alice Hoffmanin Ihmeellisten asioiden museo on kirja sinulle. Spekulatiiviseksi fiktioksi teosta sen sijaan on hiukan hankala luokitella, sillä tarinan ihmeet ja luonnonoikut on enimmäkseen kaikki mahdollista selittää biologialla ja silmänkääntötempuilla. Tyyliltään ja teemoiltaan Ihmeellisten asioiden museo sopii kuitenkin hyvin myös genreharrastajan lukulistalle.
Vuosisadan alun New York on hurja paikka varsinkin yhteiskunnan alemmille luokille: tehtaissa ommellaan takkeja sormet verille ja työolosuhteet muodostuvat pahimmillaan tappaviksi, sillä onnettomuuksia sattuu harvasa päivä. Juutalaistaustainen Eddie pyrkii pakoon köyhyysloukusta ja omasta menneisyydestään hakeutumalla valokuvaajan oppiin. Nuorelle maahanmuuttajamiehelle alkaa muodostua myös amerikkalainen identiteetti, mutta joiltain muistoilta ja kohtaamisilta on mahdoton välttyä, ja ne johdattavat hänet pian takaisin juutalaisyhteisön pariin.
Vähänkään varakkaammat - tai sellaiseksi itsensä kuvittelevat tai toivovat - viettävät vapaa-aikansa Brooklynin huvipuistoissa. Yksi näistä huvituksista on kirjan nimessäkin esiintyvä ihmeellisten asioiden museo, jossa raajarikot, kehitysvammaiset ja luonnonoikut esitellään "ihmeinä" maksua vastaan. Coralie on parikymppinen nuori nainen, jonka professoriksi itseään tituleeraava isä johtaa museota. Coralie on koko elämänsä valmistautunut ja valmistettu vain yhtä asiaa varten: merenneidoksi ja yleisön vetonaulaksi isänsä museoon. Aikuiseksi kasvaessaan ja suosionsa hiipuessa Coralie alkaa pikku hiljaa ymmärtää, ettei maailmassa kaikki olekaan niin kuin isä sanoo.
Kirjan tarinassa seurataan molempia päähenkilöitä nykyhetken ja takaumien kautta. Oman paikan etsintä kääntyy ennen pitkään hiukan naiiviksi rakkaustarinaksi, joka yhdistyy kiinnostavalla tavalla aikansa veriseen ihmisoikeustaisteluun. Kirjaa lukiessa erityisen kiinnostavaksi nouseekin New Yorkin historia: AY-liike nostaa päätään, työolosuhteiden puolesta käydään marsseja, ihmisoikeudet ja naisten asema puhuttavat. Vielä löytyy kuitenkin sorrettuja kaikkein huono-osaisimmista, niistä jotka tavalla tai toisella poikkeavat muista kehon tai kulttuurin muodossa.
Romanttisen ja väkivaltaisen New Yorkin kuvaamisessa Hoffman tekee hyvää työtä. Vaikka kaupunki on jo perusteellisesti läpikoluttu populaarikulttuurissa eikä kovin paljon uutta asiaa nouse esiin, fiilistely toimii silti. Keskeiseksi käänteeksi nostetaan shokeeraava Triangle Shirtwaist Factoryn tulipalo, jonka tuhon kuvaamisessa ei sanoja säästellä. Unenomaisen ja ajoittain myös hiukan laahaavan kerronnan keskellä väkivaltaiset kuolemat ja julmuus tuntuvat erityisen teräviltä ja herättäviltä. Nuorison itsensä etsiskelyssä unenomaisuus sen sijaan kostautuu jo unettavuutena. Kasvavan kaupungin kuvaus - New York on vielä pohjoisosistaan erämaata - ja kirjan sivuilla sykkivä elämä pelastavat kuitenkin paljon.