Arvostelu: Sari Peltoniemi: Taivazalan joutsen

Julkaissut / Kirja-arvostelut

Sari Peltoniemi: Taivazalan joutsen
Kuvittanut Laura Haapamäki

Tammi 2016 - Risingin tietokannassa

Avaimenkantaja-trilogian aloittava Taivazalan joutsen on tuotteliaan lasten- ja nuortenkirjailija Sari Peltoniemen nuoremmille lukijoille suunnattu fantasiateos. Kirjan keskeisiä henkilöitä ovat peruskoulua käyvä kaverikolmikko Miranda, Veera ja Olavi, ja tapahtumia seurataan pääosin Mirandan näkökulmasta. Sarja saa jatkoa jo maaliskuussa 2017, kun Allmaan vaskitsa ilmestyy. Kolmannen osan nimi on Vattenporin simpukka. Kansikuvien perusteella Veera ja Olavi pääsevät seuraavissa osissa paremmin ääneen.

Lapset asuvat rauhaisassa maalaiskylässä nimeltään Kielinen. Aiemmin ystävät ovat voineet leikkiä koulussa keskenään, mutta syyslukukauden aikana Olavia on ryhdytty kiusaamaan tyttöjen kanssa olemisesta. Asiat ovat muutenkin menneet huonompaan suuntaan koulussa. Rehtori on muuttunut aiempaankin hankalammaksi ja kaikki tuntuvat näkevät painajaisia. Samaan aikaan, kun kylässä tehdään havaintoja eksoottisista linnuista, yhteen autiotaloista muuttaa erikoinen, sinisiin pukeutuva nainen nimeltään Opri. Hän kertoo, että hankaluudet johtuvat toisesta paikasta, Taivazalasta, tulleesta pahuudesta, joka on kaapannut hänen poikansa. Miranda, Veera ja Olavi haluavat auttaa naista ja joutuvat samalla vaaralliseen seikkailuun.

Mirandan äiti on kuollut auto-onnettomuudessa vuosia aikaisemmin ja hän asuu kaksin isänsä kanssa. Tytön aistit ovat tarinan keskeisessä osassa. Hän haistaa erilaisia tuoksuja paremmin kuin muut ja joskus eri tuoksuilla on väritkin. Värit, yksityiskohdat ja tunnelmat eivät jää Mirandalta huomaamatta. Ei siis olekaan erikoista, että Miranda pitää suuresti piirtämisestä, vaikka ihmisen olemuksen saaminen paperille tuottaakin vaikeuksia. Hänen aisteistaan on paljon hyötyä ennen kuin kylää uhkaava pahuus on voitettu ja hän saa lopulta selityksen taidoilleen.

Taivazalan joutsen on suuritekstinen ja väljällä rivinvälillä painettu lastenkirja, jonka sivujen ilmettä keventää lisäksi Laura Haapamäen kuvitus. Teos soveltuukin siis hyvin jo jonkin verran lukeneelle, teoksen päähenkilöiden kanssa samanikäiselle, mutta ei vielä paljon fantasiaan tutustuneelle lukijalle. Enemmän lukenut varhaisteini tai aikuinen ei välttämättä saa teoksesta niin paljoa irti, sillä tarina koostuu melko perinteisistä teemoista ilman suurempia yllätyksiä.

Peltoniemen romaaneissa liikutaan usein suomalaisen mytologian parissa. Taivazalan joutsenessakin on mukana olentoja, joiden aikoinaan uskottiin olevan enemmän tai vähemmän todellisia. Teoksesta löytyvät niin tuulettaret kuin kuume-nimiset, pirun näköiset ilkiöt. Tunnettujen olentojen lisäksi tarinassa seikkailee myös taivaskissa. Fantasiaelementeistään huolimatta teoksen keskeisimpiä sanomia ovat ystävyyden voima ja rohkeus olla omanlaisensa. Vaikka poika pitäisikin tanssimisesta, ei se tee hänestä sen oudompaa kuin muista.


Aiheeseen liittyviä keskusteluja
Aloita uusi keskustelu (Ei rekisteröitymistä - Vieraat tervetulleita)
Takaisin ylös