Andrew Michael Hurley: Hylätty ranta
WSOY 2016 - Risingin tietokannassa
Andrew Michael Hurleyn Hylätty ranta on romaani, joka lienee mennyt viime vuoden julkaisuista monelta aktiiviseltakin kirjaseuraajalta ohitse. Kirjalle olisi varmasti kelvannut suurempi näkyvyys, sillä meriittejä Hylätyllä rannalla on. Se voitti Costa First Novel -palkinnon, joka myönnetään Isossa-Britanniassa vuoden parhaalle esikoisromaanille. Kirjan kanteen suosittelijaksi on eksynyt Stephen King. Lisäksi kirjasta on suunnitteilla elokuvakin.
Loney on Luoteis-Englannissa oleva kolkka, joka tuntuu olevan merkittävä vain harvoille ja valituille. Kirjan päähenkilöiden Tonton ja Hannyn katolilainen perhe uskoo, että paikallisen kappelin pyhällä vedellä on parantavia voimia. Perheen äiti toivoo, että paikalla tapahtuisi ihme ja Hannyn mykkyys parantuisi. Loney onkin täynnä erikoisia tapahtumia. Yliluonnollisia asioita tuntuu tapahtuvan kaikkialla ja yhteisön taustalla tuntuu olevan oikea salaisuuksien verkko.
Mikä kirjasta tekee hienon, on Loneyn tunnelma. Se on kauhuelementtien kliseekasa: synkkää ympäristöä, sortumassa olevia rakennuksia ja ihmisten ennakkoluuloja. Loney onnistuu kuitenkin yhdistämään kaikki elementit kerralla, ilman että se tuntuisi väkinäiseltä.
Rauhallinen kerronta tuo mieleen osittain muutamat Stephen Kingin tuoreista tuotoksista. Esimerkiksi Tervetuloa Joylandiin rakentuu hieman samalla tavalla. Hurleyn kerrontakin muistuttaa Kingiä. Kumpikin maalailee mielellään ympäristöä ja henkilöitä piilottaen kerronnan joukkoon yksityiskohtia, joista kirjan jännittynyt tunnelma rakentuu.
Ensisilmäyksellä toinen vertailukohta saattaisi olla H. P. Lovecraftin kauhutyyli, jossa kauhuntunne kasvaa tasaisesti ilman väliin sijoitettuja pienempiä säikäytyksiä. Tämä tunne kuitenkin katoaa, mitä pidemmälle kirjassa pääsee. Kirjan kauhu ei nimittäin ole varsinaisesti perinteistä kauhua. Kirjan kauhu tuntuu olevan sukua Jeff VanderMeerin Eteläraja-trilogialle, jossa kauhu tulee siitä, ettei lukija tiedä, mitä on tapahtumassa.
Hylätty ranta olisi kaivannut hieman jyrkempää editointia. Läpikäytyjen juonilankojen lisäksi tarjolla oli monia muitakin, jotka yksinkertaisesti jätettiin selittämättä tai hyödyntämättä. Lisäksi kirjan etenemistä voisi sanoa hitaaksi. Lukija tutustuu hahmoihin ja alkaa ymmärtämään näitä kyllä, mutta valtaosa tästä tutustumisesta tapahtuu liian passiivisesti.
Esikoisteokseksi Hylätty ranta on vaikuttava teos. Se on enemmän valtavirran puolella, mutta se ei estä kauhun ystäviä tutustumasta siihen. Vauhtiin päästessään se onnistuu kaappaamaan lukijan mukaansa. Kirjalla on suuria ansioita ympäristön rakentamisessa.