Samuli Paulaharju (1875–1944) oli kansakoulunopettaja, kirjailija ja itseoppinut kansanperinteen kerääjä. Paulaharju oli myös merkittävä suomalainen valokuvaaja.
Paulaharju oli käsityönopettajana Oulun kuurojen koulussa, ja hän työskenteli myös Oulun museon hoitajana. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1901. Opettajansa innoittamana Paulaharju alkoi kesäisin tehdä kansanperinteen keruumatkoja. Paulaharju muutti 1904 Ouluun, missä hän asui kuolemaansa saakka.
Paulaharju tapasi ihmisiä, haastatteli heitä ja kirjoitti muistiin tuhansia sivuja vanhojen kertomuksia entisistä tavoista, taioista ja tapahtumista yli neljänkymmenen vuoden aikana. Paulaharju otti myös keruumatkoillaan runsaasti valokuvia, ja hän piirsi taidokkaasti kohteita ja vanhoja esineitä. Matkat hän teki vuodesta toiseen pääosin jalan – satoja, jopa tuhat kilometriä kesässä.
Samuli Paulaharjun ensimmäinen vaimo oli Kreeta-Liisa Isokorpi, ja tästä avioliitosta syntyi viisi lasta. Kreeta-Liisa kuoli 1913. Samulin toinen vaimo Jenny Paulaharju (vuodesta 1919) oli myös opettajana samassa kuurojen koulussa. Tämä avioliitto oli lapseton. Samuli ja Jenny matkustivat usein yhdessä keräten kansanperinnettä. Talvisin Samuli Paulaharju työsti kesäisten keruumatkojensa tuloksia julkaistavaksi. Aikalaisten kertoman mukaan tämäkin työvaihe toteutettiin äärimmäisen pikkutarkasti.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on runsaat Paulaharjun kokoamat kokoelmat, joista on hyödynnetty julkisuudessa vain osaa. Elämänsä aikana Paulaharju julkaisi kymmeniä teoksia ja satoja lehtijuttuja, ja hän oli Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1943. Paulaharju joutui jossain määrin kärsimään ja muutamien henkilöiden taholta tuntemaan alemmuudentunnetta akateemisen loppututkinnon suorittaneiden ammattitutkijoiden seurassa. Jälkimaailma on kääntänyt arvostukset. Sekä Paulaharjun kuvaileva että suoremmin kansatieteellinen tuotanto nauttii suurta arvostusta.
Tunturien yöpuolta (1934) on kaunokirjallisin perustein kulttikirjan maineessa, Teoksessa sekoitetaan omaperäisesti tarinaperinteeseen yleismaailmallisen kauhukertomuksen aineksia.
Linkkejä
Tunturien yöpuolta. Oulun kaupunginkirjasto.
Lähde: Wikipedia.
