Marraskuu on näin marraskuussa luettuna ajankohtaan sopiva kauhuromaani, joka heti alussa resonoi kahden klassikon, Ursula K. Le Guinin Jotka Omelasista poistuvat ja Shirley Jacksonin The Lotteryn kanssa. Se on silti omanlaisensa kertomus Heuveltin kädenjäljellä.
Lock Havenin pikkukylän metsään päättyvän kadun kaikki asukkaat ovat menestyneitä, terveitä ja onnellisia, paitsi marraskuisin. Marraskuussa on annettava uhri, jotta onni jatkuisi. Ei mikään helppo homma, syyllisyys vaivaa, mutta onnesta ei haluttaisi luopuakaan. Sata vuotta on menty tällä lailla.
Välillä pelottavaksikin yltyvä teos on kuin ikuista marraskuuta, sillä teos on hidastempoinen. Onnen kuukausia ei juuri kuvata. Silti tarina piti huomiota yllä. Ja tietysti Heuveltilla oli tarinan loppuun oma twistinsä.
