Koneihminen

Koneihminen: Kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella. Toimittaneet Kai Mikkonen, Ilkka Mäyrä ja Timo Siivonen. Nidottu.

• Georges Canguilhem: Kone ja organismi.
• Hannu Eerikäinen: Mediakone terminaalikeho ja subjektin ylösnousemus: Interface ja interaktiivisuuden lupaus.
• Kimmo Ketola: Uskonto tiede ja informaatioaikakauden koneet: Gregory Batesonin kyberneettinen teoria uskonnosta.
• Mikko Keskinen: Verkon silmä ja korva: Kirjoitus ja puhe kasvokkain sähköpostikommunikaatiossa.
• Kai Mikkonen: Halun sähköiset virrat: Kertomus ja naisandroidi: Villiers de l'Isle-Adamin Tulevaisuuden Eevassa.
• Asko Kauppinen: Freudin nuket.
• Ilona Reiner: Ruumiin politiikkaa teräksistä romantiikkaa: Olavi Paavolainen Kolmannen valtakunnan vieraana.
• Timo Siivonen: Shokkiefektit ja panssaroidut tekstit: William Gibson ja teknoruumiin ruumiittomuus.
• Ilkka Mäyrä: Sähködemoni ja koneihminen: Matka hyvän ja pahan tuolle puolen.
• Raine Koskimaa: Vertigo – koneen partaalla.
• Markku Soikkeli: John Varley ja koneihmisen evoluutio.
• Leena Krohn: Virtuaalisuuden luonnollisuus.

”Laajat materiaaliset muutokset, joita kone on tuottanut fyysiseen ympäristöömme, ovat pitkällä tähtäimellä ehkä vähemmän tärkeitä kuin sen henkiset vaikutukset kulttuurillemme.” – Lewis Mumford

Koneidensa avulla ihminen voi sukeltaa ja olla veden alla kuin hai, lentää ilmojen halki haukan tavoin, nähdä atomien maailmaan kuin pienin itikka, tai maailmankaikkeuden järjestelmän kuten enkeli auringosta; hän voi nostaa mahtavia massoja, hän voi murskata kaupunkeja… Näin lumoutui jo Ralph Waldo Emerson 1800-luvulla koneiden tarjoamista mullistavista mahdollisuuksista ihmiselämälle. Nyt, vuosituhannen taitteessa, tietotekniikan huima muutosnopeus on muuttanut tekniikan itsestäänselvyydestä jälleen haasteeksi ajattelulle. Vuorovaikutuksemme työkalujemme ja viihdelaitteidemme kanssa saattaa ulottua syvemmälle kuin olemme aluksi valmiita myöntämään. Kenties ihmisen itseymmärryksessä on orastamassa tärkeä uusi ulottuvuus – oivallus olemisestamme koneihmisinä.

Koneihminen-antologia tarjoaa lukijalle syväluotauksia ihmisen ja koneen suhteeseen. Se tarttuu tämän suhteen kulttuurihistoriaan ja osoittaa sen ulottuvan muinaisuuteen. Toisaalta antologia erittelee koneihmisyyden nykypäivää ja tutustuttaa lukijan joukkoon keskeisimpiä teorioita ja fiktioita, joilla konesuhdettamme on analysoitu ja dramatisoitu. Perinteisen koneen ja ihmisen jyrkän vastakkainasettelun sijaan tässä kirjoituskokoelmassa kulttuuriamme lähestytään moniulotteisena kokonaisuutena, jossa konetta on mahdotonta selvärajaisesti erottaa ihmisestä.

Moniääninen ja monisärmäinen Koneihminen kartoittaa haaveita ja pelkoja, vuorovaikutusta ja jännitteitä teknologian ja kulttuurin, menneisyyden ja nykyisyyden, faktan ja fiktion rajoilla. Sen kirjoittajina on useiden eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita.