Edustaa sitä hyvää Kingiä. Pidin laajasta henkilöhahmojen määrästä vaikkakin aina ne pari hahmoa erottuvat. Muistutti edellä mainitulla tavalla Kuvun alla-teoksesta. Omasta mielestäni kirja liikkui sysäyksittäin, hetkeen ei tapahtunut mitään, sitten tapahtui paljon, hetkeen ei mitään ja sillä vaihteilla kirjan loppuun.
Tarpeellista tavaraa
Tarpeellista tavaraa: Viimeinen tarina Castle Rockista. Alkuteos ilmestynyt 1991. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Kannen kuva: Heikki Kalliomaa. Sidottu, kansipaperi. 2. painos 1992.
Mitä seuraa, kun pikkukaupungin asukkaille annetaan tilaisuus saada se mitä he kaikkein eniten haluavat – sillä ehdolla että he luovuttavat pois osan inhimillisyyttään, kieltävät omantuntonsa ja lähimmäisenrakkautensa ja suostuvat pahan välikappaleiksi?
Monet Kingin lukijat tuntevat hyvin Castle Rockin kaupungin Mainessa. Siellä Poly Chalmers pitää ompeluliikettään ja seriffi Alan Pangbornin huolena on järjestyksen ja rauhan ylläpito. Mutta nyt King sanoo Castle Rockille lopulliset jäähyväiset – tämän kirjan jälkeen sitä ei enää ole.
Kaupunkiin on saapunut uusi asukas, salaperäinen herrasmies Leland Gaunt, joka avaa kaupan nimeltä Tarpeellista tavaraa. Sen ensimmäinen asiakas on 11-vuotias Brian Rusk, ja hän löytää kaupasta juuri sen mitä kaikkein eniten haluaa: Sandy Kaufaxin baseballkortin vuodelta -56.
Viikon loppuun mennessä Gauntin liiketoimet ovat päässeet hyvään vauhtiin, sillä hän pystyy täyttämään jokaisen hartaimman toiveen, olipa se sitten kaunis Tiffany-varjostin, ketunhäntä, heittovapa, Elviksen valokuva tai pieni hopeapallo, joka vie kauheat reumakivut Polly Chalmersin käsistä.
Eikä hintakaan tunnu kovin pahalta, ainakaan aluksi – vähän rahaa vain ja pikku kepponen jollekulle toiselle.
Mutta nämä kepposet eivät olekaan niin viattomia kuin päältä katsoen näyttää. Itse asiassa ne ovat aika ilkeitä, ja sen arvaa, miten ne vaikuttavat uhriinsa. Ja vähitellen niiden seuraukset kasaantuvat kuin lumivyöry, kunnes kaikki kaupungin asukkaat ovat toistensa kimpussa kuin kissat ja koirat.
Siinä vaiheessa Gaunt siirtyy myymään aivan tietynlaista tavaraa: aseita. Meno yltyy yhä hurjemmaksi, niin ettei poliisi tahdo perässä pysyä, mutta Leland Gaunt sen kuin hykertelee pitkäsormisia käsiään…
"Vanha kauhumestari huippuvedossa, tällä kertaa yhdessä paholaismaisen taikakalujen ja loitsujen kauppiaan kanssa, joka myy tavaroitaan Castle Rockin väelle." – Kirkus Reviews
Adlibris: Katso Adlibriksestä
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella. RISINGSHADOW-YHTEISÖLukijoiden ääni
Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
56arvosanaa
4kirja-arviota
Risingshadow
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Risingshadow
Lukijoiden arviot
4 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Jälleen yksi melkoinen mötkäle Kingin kynästä.. Eipä mitään, niihin on totuttu. Pieni suklaapuoti tribute..? Meh.. Ehkä ei aivan. Mutta kieltämättä alkuasetelmasta tuli vahvasti se mieleen, siksi haluan mainita. Mutta ei kuitenkaan aivan niin viatonta ole meininki sitten lopulta.. Joskin alussahan se siltä saattaa vaikuttaakin. Itse asiassa juuri sitä seikkaahan siinä korostetaankin. Tai tarkemmin sanottuna tämä tarinamme päähenkilö tahtoo asiakkailleen korostaa. Mutta kun kertomuksen arkkitehti on King, voimme arvata, että pikkuhiljaa homma muuttuu vähemmän viattomaksi.. tällä kertaa likaiseksi ja suorastaan sotaiseksi. En löytänyt tästä paljonkaan aidon kauhun elementtejä, mutta eihän se ollenkaan poikkeuksellista ole, mr. King kirjoittaa mitä tahtoo. Muuten tämä vaikuttaa tyyliltään oikein perus-Kingiltä. Yliluonnollisuutta toki on, se "korvatkoon" kauhuelementtien puuttumisen. Oikein hyvä tarina, mutta en pysty arvostamaan aivan herran parhaimpien tasolle.. siltikin oikein hyvä.
Jep...
Tarpeellista tavaraa oli loistava kirja, kun ensimmäisen kerran luin sen 19 vuotta sitten, 13 vuotiaana.
- Ja nyt luettuani sen uudestaan pysyn kannassani.
Jos King jonkin osaa, niin se on ihmismielen kuvaaminen.
Viimeisen sivun jälkeen on hyvä kysyä itseltään mikä on sinun Tarpeellinen tavarasi...? ;)
Tästä kirjasta puuttui mielestäni Kingille tyypillinen kauhu, muuten kirja oli erittäin hyvä. Juoni oli sopivan erikoinen, eikä kirjaa malttanut millään lopettaa kesken. Henkilöhahmoja oli ehkä hieman liikaa. Itse ainakin menin niissä usein sekaisin, mutta se ei haitannut lukunautintoa.