Kehä
Alkuteos ilmestynyt 2004. Suomentanut J. Pekka Mäkelä. Sidottu, kansipaperi.
Nebula-palkintoehdokas 2004, World Fantasy -palkintoehdokas 2005, Locus-palkintoehdokas 2005.
Urbaani fantasiaromaani Teksasista, aaveista ja täydellisistä pop-kappaleista
Joskus ihmistä vainotaan todella hyvästä syystä.
William ”Dead” Kennedyllä on ongelmia. Hän on 32-vuotias kaljuuntuva entinen punkkari ja yhä rakastunut ex-vaimoonsa. Hän on taas saanut potkut, hänen asuntonsa ilmastointi on rikki, radiosta ei koskaan tule hyvää musiikkia ja hänen 12-vuotias tyttärensä ei usko isänsä pystyvän huolehtimaan itsestään. Kun Willin serkku soittaa aamuyöllä pyytäen apua autotallissa kummittelevan kuolleen tytön karkottamisessa, homma haiskahtaa helpolta rahalta. Suvun ollessa kyseessä mikään ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista.
Erityisesti Willin kuolleet sukulaiset tuntuvat kaikki haluavan hänestä jotakin.
Kanadalais-amerikkalainen Sean Stewart (s. 1965) on tämän hetken arvostetuimpia modernin fantasian kirjoittajia, ja hänen suosionsa on kasavanut jokaisen teoksen myötä. Stewart kirjoittaa lumoavia, lempeän mustan huumorin sävyttämiä kertomuksia, joissa ainutlaatuinen maaginen realismi sekoittuu terävään arkitodellisuuden havainnointiin. Hänen tuotantonsa käsittää kahdeksan romaania, ja hän on voittanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, mm. arvostetun World Fantasy Awardin. Kehä on Stewartin ensimmäinen suomennettu romaani.
”Sean Stewartin urbaani fantasia on täydellinen yhdistelmä kirottua menneisyyttä ja vainottua nykyhetkeä, klassisia kauhutarinoita ja virkistävän tuoretta ilmaisua.” – Washington Post
Sean Stewart
Sean Stewart on syntynyt vuonna 1965 Teksasissa Yhdysvalloissa. Hän muutti vanhempiensa kanssa kolmivuotiaana Kanadaan vuonna 1968. Kesät Sean vietti isoäitinsä luona Teksasissa ja talvet pohjoisessa Edmontonissa.
Sean sai seitsemänvuotiaana lahjaksi J. R. R. Tolkienin Hobitin ja päätti, että hänestä tulee kirjailija. Sean Stewart opiskeli englannin kieltä Albertan yliopistossa. Hän kirjoitti koko opiskeluajan ja vielä myöhemminkin samalla kun teki sekalaisia töitä. Hän meni myös naimisiin nuoruuden rakastettunsa kanssa. Nykyisin Sean Stewart asuu Kaliforniassa vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa.
Kirja-arvioita
Stewartin rikas kieli, kutkuttavat henkilöhahmot, mukaansa nappaava tarina ja riemukas ideoiden ilotulitus tekevät Kehästä onnistuneen kirjan. Simppelissä tarinassa monet asiat osuvat kohdalleen ja lopputulos toimii lähes saumattomasti. Hyvää kaunokirjallista viihdettä, vaikka syvän filosofisia tasoja ei sisältäisikään.
En osaa sanoa, pidinkö tästä kirjasta vai en. Se oli erittäin koukuttava, mutta tavallaan myös erittäin epäselvä. Varsinaista juonta kirjassa ei ole, vaan siinä hypitään ajasta ja paikasta toiseen. Ennalta-arvattava se ei missään nimessä ole. Kirjoitustyyliltään se oli kuitenkin hyvä. Olisin toivonut kirjaan enemmän aaveita, niistähän koko kirja periaatteessa kertoo. Kirjan henkilöt oli erittäin hyvin kuvailtu. Will ei juurikaan ole tyypillinen päähenkilö, mikä varmasti teki hänestä niin mielenkiintoisen. Olisin toivonut enemmän Leetä kirjaan mukaan, mielestäni hän oli erittäin symppis henkilö. En oikein koskaan päässyt perille kaikista Willin sukulaisista ja sukulaisuussuhteista, mutta hyvin pysyi silti siinä vähäisessäkin juonessa mukana. Kirjan loppu jäi erittäin pahasti kesken. Moniin kysymyksiin jäi vastaus saamatta, mikä häiritsee itseäni hyvinkin paljon. En oikein ymmärtänyt, mistä kirjan nimikään tulee. Kirja on kyllä mielestäni ihan suositeltava sellaisille ihmisille, joita ei haittaa pieni aivotyöskentely kirjan lukemisen lomassa.
Tämä kirja on niitä ristiriitaisia teoksia joista ei oikein osaa muodostaa kunnollista mielipidettä. Ensinnäkin jos joku etsii täydellistä vastakohtaa kaikkivoiville sapelinkalistelija -päähenkilöille, niin Kehä on oikea opus. Will Kennedy on työtön, vaimon jättämä, tyttärensä säälimä kaljuuntuva surkimus, jonka elämä on mennyt pahan kerran ojaan. Willillä on kuitenkin yksi erikoiskyky: hän osaa nähdä kuolleita. Tarina alkaa, kun Willin serkku pyytää häntä häätämään autotallissaan olevan kuolleen tytön aaveen. Tästä alkaneen ketjureaktion johdosta Willin mielenterveyskin alkaa heiketä... Varsinaista juonta ei ole, sivujuonet poukkoilevat hivenen hajanaisesti edestakaisin, mutta tiivistä juonikulkua en Kehään suosittelisikaan. Parempi näin. Plussaa myös monipuoliset ja uskottavat hahmot.