Matka ilman paluuta

Alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Lea Karvonen. Sidottu ja nidottu laitos.

John Taylos oli pitkä urheilijatyyppi, jota olisi luullut kolmekymmentäkaksivuotiaaksi ellei olisi tiennyt että hän oli jo neljänkymmenenkahden. Hänen vaimonsa Virginia olisi hyvin käynyt kolmekymmenvuotiaasta. Hän oli hoikka ja tyylikäs, hänellä oli säteilevät siniset silmät ja olkapäille ulottuva vaalea tukka. Heissä molemmissa oli sitä ulkoilmaihmisen raikkautta minkä eteläkalifornialaiset saavat synnyinlahjakseen.

Tästä parista Mafia on päättänyt tehdä Valkoisen talon seuraavan valtiasparin. Presidentiksi pitää saada oma mies, joka voisi järjestää hankintasopimukset ja virat järjestön 'perheille', monille arvovaltaisille kummisedille. Ja koneisto alkaa jauhaa, koneisto, joka on vähintään yhtä tehokas ja rikas kuin poliittisten puolueiden valtakoneistot ja joka lisäksi käyttää häikäilemättömästi Mafian omia taistelukeinoja: kiristystä, lahjontaa, pahoinpitelyä, murhaa.

Yllättyneet puoluemiehet toteavat miten heidän oma ehdokkaansa häviää vaalien eri vaiheissa jokseenkin tuntemattomalle paikallispoliitikolle, Kalifornian nuorelle kuvernöörille. Vain aniharva kiinnittää huomiota siihen että Taylorin menestykseen liittyy kummastuttava rivi yhteensattumia, selvitämättä jääviä rikoksia, kuolemaa, valitsijamiesten äkillisiä mielenmuutoksia. Ja nämäkin harvat voidaan vaientaa.