'Valtio' on jälleen erilainen kirja Pratchettilta. Kyseessä on vaihtoehtoinen 1800-luvun maailma brittiläisine imperiumeineen ja muineen. Lisäksi mukana kulkee joukko vainajien henkiä ja polynesialaisia jumaluuksia.
Tulivuorenpurkaus aiheuttaa tsunamin joka tuhoaa saaria Polynesiassa, nuoren Maun koko kylä katoaa Valtio-nimiseltä saarelta. Saarelle haaksirikkoutuu englantilainen aatelisneito Ermintrude/Daphne, josta on tietämättään tullut Britannian prinsessa kuninkaallisen perheen kuoltua venäläiseen influenssaan. Valtioon saapuu lisää haaksirikkoisia ja jossain väijyvät myös kapinalliset merimiehet ja kannibaalit.
Kirja oli hauska, oivaltava ja ajatuksia herättävä, kuten mestari Pratchettin kirjat yleensäkin. Huumori tosin tuntui jäävän hieman sivummalle ja kirjan yhteiskunnallinen/filosofinen aihe, kulttuurien kohtaamiseen liittyvä tematiikka ja filosofia, tunkeutui enemmän pintaan kuin muissa Pratchettin teoksissa. Pratchett asetti hauskasti vastakkain viktoriaanisen yläluokan jäykän etiketin ja polynesialaisten maalaisjärjen. Kirjan herkullisin hahmo ehdottomasti oli Ermintruden isoäiti. Pratchett onnistui myös yllättämään lopussa omalla vaihtoehtohistoriallaan teoksen maailman virallisen historian sijaan.
'Valtio' ei ole Pratchettin kirkkainta tuotantoa ja siitä saa sen vaikutelman, että kyseessä on vain eräänlainen välityö 'Kiekkomaailma'-kirjojen ohessa. Mutta silti kirja on hauska, koukuttava ja mielenkiintoinen. Suosittelen Pratchett-faneille ja niille, jotka eivät vielä ole hänen mestarilliseen tuotantoonsa tutustuneet.
Arvosana: 8.