Kannet: Henna Sakkara-Döring. Nidottu.
Hylängöt ovat paikkoja, joissa ihmiset eivät enää voi asua. Mutta kukaties siellä voi asua muita? Elli Lepän neljännessä runokokoelmassa Hylänkö mietitään eliöiden verkostoja, ekologisia muodonmuutoksia ja tuhoa. Jos muutosta ei voi estää, siitä voi ehkä löytää kauneutta ja iloa.
Elli Leppä on mytologialle ja tähtitieteelle perso farmakologi, jota kiinnostavat rihmastoisuus ja mikrobien monimuotoisuus. Hän harrastaa roolipelaamista, haltioitumisen hetkiä ja luonnontieteellistä ihmettelyä.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Tämä on minusta Elli Lepän toistaiseksi paras scifirunokokoelma. Osasin jo nimen ja takakansitekstin perusteella odottaa teokselta posthumanistista ihanuutta ja kauneutta, mitä se olikin hyvin pitkään. Kokoelman loppupuolella lukija kuitenkin saapuu Takaisinvaltaus-nimiseen osaan, joka räjäytti pankin vihreään loistoon ja mieleni täyteen kesäkukkaansa.
"kiitos että minä olen tilapäinen
kiitos etten jää pysyväksi, etteivät
viiltohaavat maan kudoksessa"
