Estel

Pakkohan oli tämä kolmaskin osa lukea, sillä ensimmäinen osa sai himoitsemaan tarinan lopputulosta. Minulle ei jäänyt kuitenkaan paljon mitään käteen Requiemin lopusta, se loppui jotenkin äkkiä ja minulle jäi sellainen olo, että trilogian lopetus jäi vähän laimeaksi. Trilogian idea on kyllä hyvä, mutta en oikein pitänyt henkilöhahmoista, Alex oli ehkä ainoa hahmo josta todella saatoin pitää. Lisäksi kolmiodraamat ovat mielestäni masentavia.

Tähän kirjaan on ovelasti piilotettu sen todellinen idea. Lukija saa kirjasta irti hienon tarinan vain lukemalla kirjan sellaisena kuin se on ja uskomalla kaiken (kuten minä hölmö uskoin), mutta se onnistuu säväyttämään vielä tehokkaammin, jos lukija ymmärtää etsiä sen todellista sanomaa ja tulkita rohkeasti. Minulle kirja avautui vasta elokuvan myötä, mutta sitäkin voimakkaammin puistatuksen kanssa. Niin hienolta tuntui kokea sellainen oivallus. Miksei tällainen hyvin kirjoitettu tarina voisi olla jonain päivänä klassikko?

Olipa surullinen tarina. Pidin Kuolemasta tarinan kertojana, tämä kirja on oikea taideteos sanojen muodossa. En kuitenkaan mene vannomaan, että lukisin sen koskaan uudelleen.

Tämä oli oikein hauska kirja, pidin kovasti ideasta, jossa elämä konkretisoitiin käsitteenä ja elämälle oli annettu persoona. Mitään erityisen koskettavaa tässä ei ollut, (olen viime aikoina tavoitellut nyyhkykirjoja huonolla menestyksellä), huumoria kylläkin. Suosittelen kyllä ehdottomasti :)