Sormuksen ritarit
Alkuteos ilmestynyt 1954. Suomentaneet Kersti Juva ja Eila Pennanen. Runot suomentanut Panu Pekkanen. Päällys: Matti Louhi. Tarkistettu laitos 2002. Päällys: Sami Saramäki. Vuoden 2024 laitoksessa tarkistettu suomennos. Kannen kuvitus: J. R. R. Tolkien. Painostiedot Kontuwikissä.
Sormuksen ritarit aloittaa J. R. R. Tolkienin kolmiosaisen Taru Sormusten herrasta -saagan.
Musta ruhtinas Sauron on kerännyt itselleen Mahtisormukset, ja niiden avulla hän hallitsee kohta koko maailmaa. Sauronilta puuttuu enää Sormusten sormus, joka on päätynyt hobitti Bilbo Reppulin haltuun.
Konnussa, rauhallisessa Hobittilan kylässä, nuori Frodo Reppuli perii Sormuksen ja saa sen myötä vastuulleen suunnattoman suuren tehtävän. Hän jättää kodin taakseen ja lähtee vaaralliselle matkalle halki Keski-Maan, päämääränä Mustan ruhtinaan valtakunnan sydämessä sijaitseva Tuomiorotko. Vain siellä voidaan Sormus tuhota ja näin pelastaa kaikki kansat joutumasta Sauronin ikeeseen.
Taru Sormusten herrasta on yksi aikamme rakastetuimmista kirjoista. Sen huikaiseva tarina ja lumoava maailma ovat kiehtoneet lukijoita vuosikymmenestä toiseen. Suomentaja Kersti Juva on tarkistanut teoksen kiitetyn ja palkitun suomennoksen ja muovannut sen entistäkin sujuvammaksi.
"Ne, joilla on mielikuvitus sytytettäväksi, huomaavat joutuvansa täysin tarinan tempaamiksi, lähtevät mukaan rikkaalle seikkailuretkelle ja pahoittelevat, että tulossa on enää kaksi kirjaa lisää." – Oxford Times
"Tämä kirja on kuin salama kirkkaalta taivaalta. Upea, vaikuttava ja häpeämätön seikkailuromaani on yllättäen palannut keskuuteemme tässä teoksessa." – C. S. Lewis, Time & Tide
"Kerronnan ansiot ovat aineksen lähes nerokkaassa käytössä, uudelleenjärjestelyssä, jossa aito sadun tai myytin kertomisen tuntu on säilynyt." – Helsingin Sanomat
"En muista koska viimeksi olisin paneutunut johonkin satumaailmaan näin antaumuksella – väliin jännittäen, väliin mieli haikeana myötäeläen. Erikoiskiitoksen ansaitsevat suomentajat: he ovat onnistuneet välittämään Tolkienin hienovireisen ja vivahteikkaan kielen oivallisesti antaen hyvän esimerkin todella luovan kääntäjän merkityksestä." – Turun Sanomat
J. R. R. Tolkien
John Ronald Reuel Tolkien [-ki:n] (1892–1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Etelä-Afrikassa brittiläiseen perheeseen syntynyt Tolkien muutti jo kolmevuotiaana Englantiin ja varttui Birminghamin lähistöllä Sareholen myllyn tienoilla. Tämä rauhaisa lapsuudenmaisema näkyy hänen kirjojensa hobittien vehreissä asuinsijoissa. Elämäntyönsä Tolkien teki Oxfordissa anglosaksin sekä englannin kielen ja kirjallisuuden professorina 1925–59. Jo nuorena miehenä hän kuitenkin kiinnostui muinaisista taruista, muun muassa Kalevalasta, ja omien haltiakielten luomisesta. Tolkien halusi ryhtyä kirjoittamaan tarustoa, ja tästä ajatuksesta kehittyi vähitellen suuri tarukokoelma, Silmarillion, jota Tolkien hioi koko aikuisikänsä ajan.
Tolkien kertoi myös paljon satuja neljälle lapselleen ja näistä syntyi hänen esikoisromaaninsa Hobitti (1937), etsintäretki, jossa pienikokoinen hobitti Bilbo Reppuli, 13 kääpiötä ja velho Gandalf lähtevät vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin anastamaa kulta-aarretta. Tolkien kirjoitti kymmenen vuoden ajan seuraavaa romaaniaan, yli tuhatsivuista järkälettä Taru sormusten herrasta (1954–55). Romaani kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja siitä kuinka kaikista pienimmätkin voivat kyetä suuriin urotöihin. Tolkien yhdisti eeppiseen seikkailutarinaan aineksia Silmarillion-taruistaan. Tuloksena oli ainutlaatuinen teos, joka on säilyttänyt suosionsa lukijapolvelta toiselle ja poikinut kokonaisen kirjallisuuden lajityypin. Sormusten herraa on myyty arviolta 150 miljoonaa kappaletta ja Hobittia 100 miljoonaa.
Taru Sormusten herrasta
"Taru Sormusten herrasta on kaikenikäisten fantasiaklassikko, tarina joka on tulvillaan seikkailuja, jännitystä ja huumoria."
Sarja sisältää 3 pääteosta ja yhteensä teoksia 4 kpl.
Kirja-arvioita
Sormuksen ritarit sisältää kaksi ensimmäistä osaa kaikkien aikojen suosikkifantasiaromaanistani. Erityisesti ensimmäisellä osalla on erikoista lumovoimaa, sillä se poikkeaa sävyltään huomattavasti viidestä muusta osasta. Seikkailutarinana alkanut juoni muuttuu synkemmäksi ja syvemmäksi, ja Hobitti-teoksen tunnelmista siirrytään maailmaan, jonka suuruus ja kerroksisuus alkaa valottua.
Edelleen tyylissä vetoavat erityisesti luontokuvaus, runous - sanon näin siis lukijana, joka ei tavallisesti paljon runoista välitä - sekä luonteikas kerronta, joka taipuu niin kauniiseen surumielisyyteen kuin iloiseen veitikkamaisuuteen sekä kaikkeen siltä väliltä.
Sainpas sen luettua! Tämä kirja on ehkä ainoa joka on minussa herättänyt näin paljon ristiriitaisia tunteita. Välillä juoni eteni vauhdikkaasti ja oli helppoa päästä eteenpäin, mutta välillä taas oli aivan kuolettavan tylsää tekstiä ettei mitään rajaa. Vasta 200 sivun jälkeen alkoi tapahtua. Vaikeat, pitkät lauserakenteet ja varsinkin haltioiden käyttämä hienostunut kirjakieli rasittivat ja hankaloittivat lukemista. Välillä juuri lukemani meni ihan ohi. Tykkään kuitenkin juonesta ja kirjan maailmasta. Kyllä muutkin osat tulen lukemaan ... joskus. Nyt kiinnostaa nähdä leffaversio!
Taru sormusten herrasta elokuvat on hyviä, mutta nää kirjat on niin raskasluontoista luettavaa. Mua ei siis haittaa kirjan paksuus vaan sen kirjoitustyyli.
Kirja oli aivan ihana. Luin sen niin nopeasti kuin pystyin. Tietenkin olen suuri LotR-fani. Elokuvakin oli todella hyvä.
Tosi hyvä! Tämän voi aina lukea uudestaan ja uudesta. Aina löytyy uusia puolia. Aina tykkää. Ihailen Tolkienin mielikuvitusta suuresti
<3! Täysin napakymppi! Rakastan Tolkienin kirjoja yli kaiken! Erityisesti tätä sarjaa! Kunnioitan erityisesti Konnua ja Keski-Maata! Koko kirjassa vihasin/inhosin örkkejä! Mutta ilman niitä ei olisi ollut mitään jännitystä. Tämä sarja on erityisesti lukulistojeni huipulla! SUOSITTELEN TÄTÄ SARJAA KAIKILLE! <3<3<3<3<3<3<3<3.!!! En pitänyt hirveästi Boromirista mutta....Öhm...ei mithään ;)! SUOSITTELEN!
Aaaaaah! Jos sanoisin, että olen valtava LOTR fani, vähättelisin anteeksiantamattomasti. Tämä kirja on listojeni huipulla vilkuttelemassa muille, jotka yrittävät roikkua reunoilla. Ihalen Tolienin taitoa ja mielenkiintoa koko Keski-Maata kohtaan. Hän ei kirjoita siitä niinkuin se olisi satua, vaan tuntuu, että hän uskoi jokaiseen kirjoittamaansa sanaan. Ja saa lukijatkin uskomaan. Fantastista. Alku oli mukava. Bilbon juhlat, taustatietoa, sitten PAM. Sormuksen olemassaolo tulee julki ja Frodo häipyy rakkaasta repunpäästään vaaralliselle matkalle,vaikka tietää mahdollisesta kuoleman riskistä. Kaunista... Pidän hobiteista. Siinä vasta leppoisa ja mukava hahmo! Kaikkea muuta kuin seikkailunhaluisia veijareita. Mietin vain, mistä Tolkien on saanut näin loistavan idean... Joka tapauksessa tarina on loistava. LUKEKAA
Huhhuh että minulla kesti tämän lukemisessa. Olen nopea lukija eikä minulla yleensä ole suurempia ongelmia lähes minkään kirjan kanssa. Mutta tämä... Onnistuin vasta kolmannella yrttämällä. Täytyy kuitenkin sanoa, että oli sen arvoinen! Mielestäni Sormuksen ritarit on kieltämättä loistava kirja, mutta aivan suosikkeihini se ei yllä. Tolkienin teksti on aika raskasta ja jotenkin puuduttavaa lukea. Pääsin vauhtiin vasta noin 150:n sivun jälkeen. Olen kyllä iloinen että tartuin tähän, silä onhan koko Taru sormusten herrasta todellinen fantasiakirjallisuuden klassikko.
Omasta mielestäni vuosituhannen ykkös-fantasia-trilogia. Parempaa ei vain voi löytää. Tietysti melko vanhaa tekstiä, joten alku oli hieman tylsä, mutta kun pääsi vauhtiin, se oli siinä sitten. Turha enää edes yrittää päästä irti kirjasta, joka oli muuttunut huumeeksi. Loppujen lopuksi kävikin niin, että itse elin kirjan tunteissa. Minä itkin kun kirjan henkilöt itkivät, minä iloitsin kun kirjan henkilöt iloitsivat, ja minä ahdistuin kun kirjan henkilös ahdistuivat. Kaiken kaikkiaan upea kirja, kuten jatko-osansakin.
Ihanaa vanhanajan kerrontaa. Tolkien luo upean maailman ja kertoo monipuolisesti henkilöistä. Kirjassa on jännitystä ja huumoria juuri sopivasti!
Ihan kelvollinen fantasia, hahmot ja tapahtumapaikat on oikein mielenkiintoisia. Vikana vain se, että teksti on etenkin alkupuolella paikoittain todella tylsää, paikoittain teksti taas luistaa eteenpäin salamanvauhtia. Joka tapauksessa ihan hyvä kirja, ei nyt mikään loistava.
Olen lukenut Sormusten Ritarit koko trilogian käsittävästä yhteisniteestä aikaa sitten, mutta sanon, että kyllä tämä ihan kelvollista fantasiaa oli. Tolkienin teksti on ehkä hivenen raskaslukuista ja yksityiskohtiin se pysähtyy välillä aika pitkäksikin aikaa (kerran jossain Morian lähettyvillä taidettiin kuvailla maisemaa melkein sivun verran!), mutta sainhan minä sen ekan osan luettua. En anna neljää tähteä, se voisi antaa väärän kuvan. Mutta onhan kolmonenkin ihan kelvollinen.