J. R. R. Tolkien
John Ronald Reuel Tolkien [-ki:n] (1892–1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Etelä-Afrikassa brittiläiseen perheeseen syntynyt Tolkien muutti jo kolmevuotiaana Englantiin ja varttui Birminghamin lähistöllä Sareholen myllyn tienoilla. Tämä rauhaisa lapsuudenmaisema näkyy hänen kirjojensa hobittien vehreissä asuinsijoissa. Elämäntyönsä Tolkien teki Oxfordissa anglosaksin sekä englannin kielen ja kirjallisuuden professorina 1925–59. Jo nuorena miehenä hän kuitenkin kiinnostui muinaisista taruista, muun muassa Kalevalasta, ja omien haltiakielten luomisesta. Tolkien halusi ryhtyä kirjoittamaan tarustoa, ja tästä ajatuksesta kehittyi vähitellen suuri tarukokoelma, Silmarillion, jota Tolkien hioi koko aikuisikänsä ajan.
Tolkien kertoi myös paljon satuja neljälle lapselleen ja näistä syntyi hänen esikoisromaaninsa Hobitti (1937), etsintäretki, jossa pienikokoinen hobitti Bilbo Reppuli, 13 kääpiötä ja velho Gandalf lähtevät vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin anastamaa kulta-aarretta. Tolkien kirjoitti kymmenen vuoden ajan seuraavaa romaaniaan, yli tuhatsivuista järkälettä Taru sormusten herrasta (1954–55). Romaani kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja siitä kuinka kaikista pienimmätkin voivat kyetä suuriin urotöihin. Tolkien yhdisti eeppiseen seikkailutarinaan aineksia Silmarillion-taruistaan. Tuloksena oli ainutlaatuinen teos, joka on säilyttänyt suosionsa lukijapolvelta toiselle ja poikinut kokonaisen kirjallisuuden lajityypin. Sormusten herraa on myyty arviolta 150 miljoonaa kappaletta ja Hobittia 100 miljoonaa.
Lue lisää ...
Tolkienin kuoleman jälkeen hänen poikansa Christopher toimitti Silmarillionin julkaisukuntoon. Tolkien itse piti tätä pääteoksenaan. Kirjailijaprofessorin laajasta kirjallisesta jäämistöstä on sittemmin julkaistu myös monia muita teoksia.
Tolkien opiskeli Oxfordin yliopistossa ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Hän perehtyi anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin. Tolkien oli innostunut Kalevalasta ja suomen kielestä. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehitellä kymriin ja suomeen perustuvaa omaa kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya. Hän alkoi kehitellä Kalevalan Kullervon tarinasta omaa kertomustaan. Kirjoittaessaan Tolkien loi aina ensin kielet ja nimet ja vasta sen jälkeen maailman ja tarinat.
Tolkien kihlautui Edith Brattiin kanssa vuonna 1914. Tolkien valmistui Oxfordista 1915, maailmansodan jo sytyttyä. Tolkien palveli viestiupseerina Ranskan rintamalla ja osallistui Sommen taisteluun. Myöhemmin Tolkien kirjoitti, ettei koskaan unohtaisi ”asemasodan eläimellistä kauhua”. Hän tuomitsi kaikki muut paitsi kotimaata puolustavat sodat mielettöminä. Hän sai kokea kaikkien läheisten ystäviensä kuoleman yhtä lukuun ottamatta. Vuonna 1916 Tolkien sairastui ampumahautakuumeeseen ja hänet kotiutettiin. Tolkien oli alkanut vuonna 1914 kirjoittaa tarinoita, joista tulisi tarusto Englannille. Toipuessaan kuumeesta Tolkien kirjoitti ensimmäisen Keski-Maa-aiheisen tarinansa, kertomuksen Gondolinin tuhosta.
Tolkien sai vuonna 1920 viran Leedsin yliopistosta. Vuodesta 1925 vuoteen 1959 Tolkien opetti Oxfordissa muinais- ja keskiajan englannin professorina. Oxfordin aikoihin liittyi kirjallinen seura nimeltä Inklings, jonka merkeissä Tolkien ja muutama muu kirjailija ja yliopistomies tapasivat kokoontua juomaan olutta ja puhumaan työn alla olevista teksteistään.
1930-luvun alussa Tolkien korjasi oppilaidensa kokeita, kun hän huomasi erään oppilaan jättäneen yhden vastauslomakkeensa sivun tyhjäksi. Tolkien kirjoitti paperille ”Kolossa maan sisässä asui hobitti” ja päätti keksiä selityksen sille, mikä hobitti oikeastaan oli.
Kun Hobitti julkaistiin ja se menestyi, kustantaja vaati jatko-osaa. Tolkien aloitti Sormusten herran kirjoittamisen. Tarinan juoni muotoutui lopullisesti vasta kirjoittamisen aikana. Teos alkaa satuna, mutta muuttuu pian eepokseksi. Tolkien työsti romaania vuoteen 1949 asti. Kirja julkaistiin 1954–55, kustannussyistä kolmessa osassa. Tolkien nousi kuuluisuuteen 1960-luvulla, kun Taru sormusten herrasta herätti vastakaikua amerikkalaisilla yliopistokampuksilla. Teoksen ihailijat alkoivat perustaa Tolkien-seuroja, joihin he kerääntyivät keskustelemaan kokemuksistaan Tolkienin teosten parissa.
Kirjailijana Tolkienia innoitti varhainen germaaninen kirjallisuus, joihin hän oli perehtynyt: Beowulf, Volsungasaaga, Edda ja Nibelungeinlaulu. Tolkien mainitsi myös Homeroksen, Sofokleen ja Kalevalan vaikutuksen teoksiinsa. Varhaisiin vaikutteisiin kuuluivat myös William Morrisin ja H. Rider Haggardin teokset sekä prerafaeliittien romanttis-keskiaikaiset maalaukset.
Vuonna 1972 Tolkienille annettiin Oxfordin yliopiston kunniatohtorin sekä brittiläisen imperiumin komentajan arvonimet.
Tolkienin suomentajana on ollut arvostettu englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjä Kersti Juva. Hän on saanut työstään useita palkintoja, muun muassa valtion suomentajapalkinnon Tolkienin käännöksiin liittyen.
Suomennetut teokset
Hobitti, eli, Sinne ja takaisin (1937)
Maamies ja lohikäärme (1949)
Taru sormusten herrasta (1954–55)
Tom Bombadilin seikkailut (1962)
Puu ja lehti (1964)
Seppä ja Satumaa (1967)
Bilbon viimeinen laulu (1974)
Kirjeitä Joulupukilta (1976)
Silmarillion (1977)
Keskeneräisten tarujen kirja (1980)
Kirjeet (1981)
Herra Bliss (1982)
Roverandom (1998)
Húrinin lasten tarina (2007)
Satujen valtakunta (2008)
Kullervon tarina (2015)
Gondolinin tuho (2018)
Tolkienin amerikkalaiskustantaja julkaisee lokakuussa The History of Middle-earth -sarjan kaikki osat kolmeksi kovakantiseksi yhteislaitokseksi koottuina. Markkinointitekstissä viitataan Amazonin sarjaan:
– Amazon Tolkien Spectacular: In 2021, Amazon is scheduled to launch a Tolkien streaming TV show to rival Game of Thrones. It is anticipated that the show will feature storytelling primarily from the Second Age of Tolkien’s world, which viewers can read about in this History of Middle-earth.Lokakuussa amerikkalaiskustantamo julkaisee vielä Taru sormusten herrasta -kirjat young adult -laitoksina. Näissä on sama tuttu teksti (ei ole muokattu paremmin nuorille sopiviksi), mutta ne sijoitetaan kirjakaupoissa nuortenosastolle, ja täysin uusi kansitaide vetoaa nuoriin lukijoihin:
– Tolkien is evergreen: With each passing year, readers are drawn to Tolkien all over again. We can see this as they buy the book from our backlist. The History of Middle-earth will round out fans’ knowledge of the world, and is sure to become a backlist treasure.
Formaatti on "trade paperback", suomeksi kai jättipokkari. Lainaus markkinointitekstistä:
– Tolkien’s Lord of the Rings trilogy with a new cover specially designed to introduce his story to younger readers
– Amazon Studios will be rebooting Tolkien’s world by releasing a streaming TV show to compete with Game of Thrones starting in 2021. A hugely expensive undertaking that is sure to be a hit, it will introduce Tolkien to a whole new generation of readers and fans.
– Tolkien’s classic fiction set in his invented Middle-earth is one of the most famous works of the twentieth century. It launched a whole genre of fantasy fiction and many tie-in properties and film and television, and it is consistently passed down from parent fans to their children.
[img ]http://3.bp.blogspot.com/-3018Io2JqsE/UokclssWtDI/AAAAAAAABL0/lnuuPrZiHEg/s1600/TSH4.png[/img]
Suomennos oli kesken eikä Louhi osannut kovin hyvin englantia (ja Kersti Juva taisi jossain kommentoida, ettei häneltä syystä tai toisesta kysytty neuvoa), joten kuvitus on ottanut reilusti vapauksia. Louhen osuutta suomalaisessa Tolkien-harrastuksesta ei pidä väheksyä, monet muistelevat näitä kansia lämmöllä, mutta toiset ovat kertoneet, että heiltä meni useita vuosia tarttua tämän näköiseen teokseen, vaikka sitä joku olisikin suositellut.
(ja sitten on tietysti tämä perunalepakko-osasto)
The Mind-Blowing Cover Art of Classic D&D
Erol Otusin tuotanto menee kyllä vielä astetta Louhea oudompiin sfääreihin, mutta jotain samaa ajan henkeä lie ollut ilmassa...
Hobitti eli Sinne ja takaisin on itsenäinen alkusoitto Tarulle Sormusten herrasta. J. R. R. Tolkien kuvitti teoksen itse, ja se julkaistaan nyt suomeksi ensimmäistä kertaa Tolkienin satumaisella alkuperäiskannella vuodelta 1937.En tiedä kirjan kokoa, mutta toivon sen olevan isoa formaattia. Vastaavaa, kuin Tove Janssonin kuvituksella varustetuissa Hobitin suomenkielisissä laitoksissa, joista myös löytyy kansipaperi. Olen katsellut näiden jyhkeää kokoa kateellisena kirjakaupoissa siitä lähtien, kun WSOY julkaisi ensimmäisen vuonna 2003. Kolme vuotta sitten ilmestyi uusi versio. Mutta en missään nimessä haluaisi omistaa sellaista. Minusta kun Janssonin Hobitti-kuvitus on järkyttävän huonoa. Muistan, kun nuorena näin ensi kertaa Klonkku-piirroksen, enkä ollut uskoa silmiäni.
Omistan Hobitin kovakantisena suomennoksena, jossa ei ole suojapäällystä, vaan kuva on laitettu suoraan kansiin. Kyseessä on kaikille tuttu "peruslaitos", jonka kansitaiteeksi on valittu Tolkienin maalaus Smaugista aarrekasan päällä, ja mukana on kirjailijan kuvitus. Kirja on mittasuhteiltaan pienempi kuin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana WSOY:n julkaisemat Tolkien-suomennokset, ja on hyllyssäni pari senttiä matalampi kuin Húrinin lasten tarina, Gondolinin tuho ja kolmessa osassa vuonna 2002 ilmestynyt Taru Sormusten herrasta. Näissä kaikissa on myös kansipaperi. Jos Hobitin suomennoksen uusi laitos ei ole vastaavaa kokoa kuin Janssonin kuvittamat versiot, niin silloin varmaan tätä vähän suurempaa formaattia. Kaipa uusi julkaisu on pakko hankkia ja luopua omistamastani versiosta.
Hobitin uuden laitoksen virallinen ilmestymispäivä on 20. marraskuuta.
Vaikka Christopher Tolkien kuoli, niin uuden materiaalin julkaisu J.R.R. Tolkienilta jatkuu. Hesari uutisoi tänään: Kokoelma Tolkienin ennennäkemättömiä esseitä ilmestyy ensi vuonna – Niissä käsitellään muun muassa sitä, millä Keski-Maan asukkailla oli parta.
Carl F. Hostetterin toimittama The Nature of Middle-earth näyttää olevan samantyylinen kirja kuin The History of Middle-earth -sarjassa ilmestyneet. Julkaisuaika on 24. kesäkuuta. THoMe-teoksia ei suomennettu, eikä varmasti tätäkään. Amerikkalaiskustantajan kirjakauppiaille suunnatussa markkinointitekstissä vedetään yhteys Amazonin tv-sarjaan:
PERFECT COMPANION TO TV SHOW: As the Amazon Studio streaming show will feature storylines set in the largely unrecorded Second Age, The Nature of Middle-earth is a revealing accompaniment that includes material that directly addresses Tolkien's ideas about that era of Middle-earth.Kansikuva:
Katselin kaupassa jälleen kerran kateellisena Tove Janssonin kuvittamaa Hobittia, josta löytyy kansipaperi ja joka on isoa formaattia. On kai pakko hyväksyä se, että suomennoksesta ei tulla koskaan julkaisemaan vastaavaa laitosta Tolkienin alkuperäiskuvituksella. Koska muumeista tuttu Jansson oli suomalainen, olettaa WSOY suomalaisten lukijoiden haluavan hänen piirroksensa kirjan hienompaan versioon. Tiedän, että monet rakastavat Janssonin Hobitti-kuvitusta, mutta minä en voi sietää sitä.
JussiTiedän, että monet rakastavat Janssonin Hobitti-kuvitusta, mutta minä en voi sietää sitä.Minulla on jostain syystä ollut aina vähän samat fiilikset. Siitä huolimatta, että pidän muuten paljon hänen kuvituksistaan sekä Muumikirjoista ja sarjakuvista. Melkein pidän Hobitti-kuvituksistakin - ainakin, jos ne olisivat jossain toisessa kirjassa! Mutta myönnettäköön, onhan Hobitti sen verran hassunhauska lastenkirja, että enemmän tai vähemmän lennokkaat kuvitukset tuntuivat omana aikanaan varmasti ihan järkeviltä... Sehän selittää sen ensimmäisen suomennoksenkin.
Kuvittajat ovat John Howe, Alan Lee ja Ted Nasmith. Voisikohan julkaisun taustalla olla Amazonin tv-sarja? Se tapahtuu Toisella ajalla, ja Keskeneräisten tarujen kirjasta löytyy kyseiselle aikakaudelle sijoittuvia tekstejä, esimerkiksi Númenorista kertovia. Taru sormusten herrasta -kirjoja ei ole koskaan julkaistu kuvitettuina suomennoksina, ja luulisi, että ne menevät tärkeysjärjestyksessä Keskeneräisten tarujen edelle.
Minustakin paras Hobitti-kuvittaja on Tolkien itse. Avarassa ja seesteisessä mutta salaperäisessä maailmassa seikkaileva pieni, lähes huomaamaton hobitti sopii paremmin kirjan henkeen kuin tavanomaiset fantasiaöljyvärimaalaukset (tai Janssoninkaan kuvitus). Siksi on kiinnostava uutinen, että Taru sormusten herrasta ollaan julkaisemassa tänä syksynä tekijänsä kuvittamana laitoksena. Kuvituksia on tosin vain 30, joten mitään täysin kuvitettua versiota ei kannata odottaa. Kiinnostaisi kyllä millainen olisi vaihtoehtotodellisuus, jossa Tolkien olisi jättänyt akateemiset hommat vähemmälle ja keskittynyt kuvittamaan teoksiaan.
edit: Ja siis kuvitettu laitos on tulossa englanniksi, mutta ehkä joskus suomeksikin?
Entäs Fiktiivin pohtima julkaisu suomeksi? Mahdollista, mutta kuvitetussa suomennoksessa taide on todennäköisemmin joltain tunnetulta Tolkien-taiteilijalta, kuten Alan Leeltä tai John Howelta. Luulisi, että kuvitettu suomennos joskus saadaan, koska kolme vuotta sitten sellainen ilmestyi Silmarillionista ja ensi syksynä on vuorossa Keskeneräisten tarujen kirja. Sormusten herra kuitenkin on Tolkienin tuotannon kruununjalokivi. Hobitti, Húrinin lasten tarina ja Gondolinin tuho ovat olleet ensijulkaisustaan lähtien kuvitettuja.
Sain muuten juuri loppuun Sormusten herran uusintakierroksen. Nuorena luin kirjan useasti, mutta nyt en edes muistanut, milloin edellinen kerta oli. Yli 15 vuotta sitten? Olin täysin unohtanut joitakin kohtia, ja muistin välillä paremmin elokuvien tapahtumat. Mutta se ei muuttunut, että Sormusten herra iski minuun yhä täysillä. Ei siitä mihinkään pääse, että TSH on suosikkikirjani. Koska tutustuihin siihen alakouluikäisenä ja Tolkienin kirjat olivat ensimmäinen tietoinen kokemukseni fantasiakirjallisuudesta, ei kai muuta vaihtoehtoa ole.
Täytyy sanoa, että kirjan lopetus oli erityisen onnistunut. – ellei suorastaan täydellinen. En olisi uskonut, millaisen tunnereaktion se sai minussa aikaan. George R.R. Martin on Sormusten herran fani, ja hän on lupaillut, että Tulen ja jään laulussa nähdään vastaava "katkeransuloinen" päätös tarinalle. Sitä odotellessa!
Seuraavaksi Tolkien-uusintakierroksellani ovat vuorossa Hobitti ja Silmarillion. Varmasti olisi ollut järkevintä aloittaa Hobitilla, koska se käynnistää TSH:ssa jatkuvan tarinan, mutta päädyin silti tähän järjestykseen. En ole muuten vieläkään lukenut Tarua Sormusten herrasta englanniksi, ja tämänkin uudelleenluvun otin suomeksi. Ehkä seuraavalla kerralla vihdoinkin alkukielellä...
WSOY todella yllätti seuraavalla Tolkien-julkaisullaan. En olisi ikinä uskonut, että syyskuussa ilmestynyt The Nature of Middle-earth tulee ensi toukokuussa suomeksi nimellä Kirjoituksia Keski-Maasta. Kääntäjä on tässäkin Jaakko Kankaapää. Teos sisältää J.R.R. Tolkienin myöhäisiä tekstejä, jotka jäivät Christopher Tolkienin toimittaman 12-osaisen The History of Middle-earth -sarjan ulkopuolelle, mutta on tyyliltään samanlainen kuin sarjan loppupään kirjat. Naturen toimitti Carl F. Hostetter, ja näiden pitäisi olla viimeiset Tolkienin julkaisemattomat tekstit. Teoksen luulisi kiinnostavan vain kaltaisiani Tolkien-fanaatikkoja, ja koska History-sarjaa ei suomennettu, en odottanut tällaisen "jämä"esseekokoelman päätyvän WSOY:n julkaisulistalle.
Olen erittäin tyytyväinen Naturen suomentamisesta. En ole lukenut sitä alkukielellä, koska ajattelin käydä aluksi lävitse The History of Middle-earthin loppuun asti, ja keväällä voinkin tarttua siihen käännöksenä. Mutta jotenkin luulisi, että WSOY:lle olisi kaupallisesti järkevämpää kääntää Beren and Lúthien vuodelta 2017, yksi kolmesta Keski-Maan ensiajan "suuresta tarinasta". Kaksi muuta on suomennettu: Húrinin lasten tarina sekä Gondolinin tuho. Ja ymmärtääkseni THoMe:n kolme viimeistä osaa, jotka myös koostuvat Tolkienin Sormusten herran valmistumisen jälkeen kirjoittamista teksteistä, ovat sisällöltään paljon merkittävämpiä kuin The Nature of Middle-earth. Tarkoitan teoksia Morgoth's Ring, The War of the Jewels ja The Peoples of Middle-earth. Itse haluaisin THoMe:n avanneen kaksiosaisen The Book of Lost Talesin suomentamista – ruotsinkielinen käännöskin on olemassa. Paras kadonneista taruista on jo julkaistu suomeksi osana Gondolinin tuhoa. Uskon TBoLT:n kiinnostavan suomeksi Tolkienia lukevia enemmän kuin Naturen, sillä Kadonneitten tarujen kirja on kaunokirjallisuutta.
The Nature of Middle-earthin suomenkielinen nimi Kirjoituksia Keski-Maasta on todella vaisu. Saman nimen voisi antaa usealle The History of Middle-earthin osalle.
Makuasioita, niinhän se on ja jokainen mielipide on varmuudella tässä sarjassa ainoana oikeassa. Itselle Tolkien edustaa edelleen fantasian/spefin terävintä kärkeä, eivätkä omaan makuun taas ponnettomat spefin nykyisten kärkinimien kirjat pääse lähellekään hänen kerrontansa ja sanavarastonsa, ilmaisunsa rikkautta. Nykyisin on muotia hakea pakotetusti kaikesta harmaan sävyjä jos ennen sitten kaikki oli mustavalkoista, näkisin kyllä että niitä riittää monessa vaikkapa TSH:n hahmossa, puhumattakaan Silmarillionista, Turin & Feanor ja monet muut tihkuvat ristiriitoja ja Tolkien nimenomaan nostaa ahneuden ja ylpeyden monen paperilla kunniakkaan hahmon lankeamisen ja lopulta julmien tai pahojen tekojen taustoiksi (vähäkääpiöt mm. hieno sivunosto uhreista suurten ja mahtavien jaloissa), mitä esim. örkkien ”rodullistamisesta” hysterisoituneet nykyöyhöttäjät eivät tietenkään välitäkään ajatella.
TSH:sta erityisesti Boromir-Faramir on hienon hieno sivujuoni, ja koko kirjan hienoin hetki on se, missä nimenomaan enemmän äitiinsä tuleva ja lempeämpi Faramir vastustaa Sormuksen kiusausta siinä missä perinteisessä mielessä miehisempi veli alfa-Boromir lankeaa heti ensikohtaamisessa -silti- inhimillistä heikkouttaan. Philippa Boynes/Boyens - Peter Jackson -akseli teki juuri tässä Faramirin hahmon väärinymmärtämisessä (ja monessa muussakin kohdassa) niin järkyttävän virheen, etteivät elokuvat kestä alkuunkaan kirjan rinnalla, jotta niitä viitsisi katsoa uudelleen.
Tolkienin kirjat kestävät uudelleenlukua rikkaan kielensä, runsaiden henkilöhahmojen ja juuri niiden harmaan sävyjen vuoksi, ne vain pitää hoksata näkyvän juurikin monessa ”hyvis-oletetussa” eikä etsiäkään niitä Sauron-Morgoth Oy:n laboratorioiden tuotteista. En tarkoita, ettei häntä saa ikinä jalustalta keikauttaa tai arvostella, haastan kuitenkin välttämään yksioikoista tuomitsemista Vihreä lanka - Hesari -linjoilla.
The inspiration for the upcoming original series on Prime Video.
• Striking new covers to tie in with THE RINGS OF POWER, the highly anticipated prequel TV series, beginning September 2022 on Amazon Prime
Kuten myös jenkkikustantamo:
Featuring key art from The Rings of Power streaming series—coming September 2022—this new media tie-in edition is perfect for new readers and collectors alike.
Tässä on vain ongelmana se, että Amazonin sarja ei pohjaudu Taru Sormusten herrasta -kirjoihin... Kuninkaan paluun lopun liitteitä on varmasti hyödynnetty Valtasormuksissa, mutta tärkeimpinä lähteinä ovat luullakseni Keskeneräisten tarujen kirja ja tietyt Silmarillionin osiot.
Kansitaidetta ei vielä paljastettu. Saa nähdä, tuleeko myös WSOY:ltä tänä vuonna uudet pokkaripainokset TSH-kirjoista Valtasormukset-sarjaan liittyvillä kansikuvilla.
Edellisessä viestissäni puhuin Amazon Prime Videon tv-sarjaan kansitaiteeltaan kytköksissä olevista Taru Sormusten herrasta -pokkareista, jotka julkaistaan englanninkielisessä maailmassa heinäkuussa. Minua huvittaa, kuinka esittelyteksteissä toistetaan termiä "Rings of Power", joka on Amazonin sarjan alkukielinen nimi. Näin yritetään luoda yhteys tv-sarjan ja TSH-kirjojen välille. Sormuksen ritarien takakansitekstissä sanotaan:
The dark, fearsome Ringwraiths are searching for a Hobbit. Frodo Baggins knows that they are seeking him and the Ring he bears—the Ring of Power that will enable the Dark Lord Sauron to destroy all that is good in Middle-earth.
Ja Kahden tornin:
Only Frodo and Sam are left to take the One Ring, ruler of the accursed Rings of Power, to be destroyed in Mordor, the dark realm where Sauron is supreme.
Vanity Fair julkaisi tällä viikolla paljon uutta tietoa Valtasormukset-sarjasta. Paljastettiin, mistä sen juonessa varsinaisesti on kyse sekä esiteltiin päähenkilöitä. Minulla meni näiden paljastusten takia kiinnostus tv-sarjaa kohtaan nollaan enkä aio katsoa sitä. En tarkista edes trailereita. Mutta joo, ei tämä ketju muutenkaan ole oikea paikka Amazonin tv-sarjasta keskusteluun.
Silmarillion julkaistaan syksyllä ensi kertaa kirjailijan itse kuvittamana. Ei siis suomeksi vaan alkukielisenä.
Loppuvuoden suomenkielinen Tolkien-tarjonta WSOY:ltä on selvillä. Luvassa on uusi painos Satujen valtakunnasta sekä uusi kovakantinen laitos Humphrey Carpenterin Tolkien-elämäkerrasta.
J. R. R. Tolkien: Elämäkerta julkaistaan tarkistettuna suomennoksena Tolkienin syntymän 130-vuotisjuhlan kunniaksi.
En muista, että Johanna Vainikaisen käännöksessä olisi joitain puutteita. Elämäkerta ilmestyi alun perin suomeksi Nemo-kustantamolta vuonna 1998. Yllätyin kovasti siitä, että WSOY:ltä ei ole tulossa kesällä tai syksyllä uusia laitoksia Taru Sormusten herrasta -kirjoista. Amazonin tv-sarjan alkaminen olisi ihanteellinen hetki esimerkiksi pokkareiden julkaisuun.
Luin alkuvuodesta suomentamattoman kirjan Beren and Lúthien. Nyt ymmärrän paremmin, miksi WSOY jätti tämän välistä kääntäessään kaksi muuta Tolkienin "suurta kertomusta", Húrinin lasten tarinan ja Gondolinin tuhon. Teoksessa on nimittäin pitkiä lainauksia runomuotoisesta Leithianin laulusta, jonka suomentaminen olisi varmasti haastavaa. Leithianin laulu jäi Tolkienilta keskeneräiseksi, mutta hänen valmiiksi saamansa osuudet on julkaistu The History of Middle-earth -sarjan kolmannessa osassa The Lays of Beleriand. En ole kyseistä teosta koskaan lukenut, joten minulle Beren and Lúthienista löytyvät lainaukset olivat uusi kokemus. Silmarillionissa on toki lyhyt näyte, joka kuvaa Finrodin ja Sauronin loitsutaistelua.
Pidin siitä, että Laulussa Berenin ja Lúthienin tarinaa kerrottiin yksityiskohtaisemmin/pidemmin kuin Silmarillionin tiiviissä versiossa. Erityisesti mieleen jäi se jakso, jossa käsiteltiin sankariparin saapumista Angbandin linnoitukseen. Ihan yllätyin siitä, miten upposin tarinaan runoa lukiessani. Tolkien onnistui kuvaamaan Morgothin linnakkeen todella helvetillisenä paikkana. Ehkä vielä innostun tarttumaan The Lays of Beleriandiin ja lukemaan kaiken Leithianin laulusta tarjolla olevan materiaalin.
Tämän on toimittanut Brian Sibley ja kuvittanut Alan Lee. Kirjaan on koottu kaikki toista aikaa käsittelevät Tolkienin tekstit. Lähteinä ovat Tarun Sormusten herrasta lopun liitteet, Silmarillionin osiot Akallabêth & Mahtisormukset ja kolmas aika, Keskeneräisten tarujen kirja, Tolkienin kirjeet sekä The History of Middle-earth -sarja. Äsken ilmestyneessä Kirjoituksia Keski-Maasta -teoksessa julkaistiin ensi kertaa vähän Númenor-materiaalia, ja sekin on mukana The Fall of Númenorissa.
Now, using ‘The Tale of Years’ in The Lord of the Rings as a starting point, Brian Sibley has assembled from the various published texts in a way that tells for the very first time in one volume the tale of the Second Age of Middle-earthKirjassa ei siis ole mitään uutta sisältöä, vaan kaikki on julkaistu aiemmin. Mutta koska THoMe-sarjaa ei suomennettu, olisi mahdollisessa käännöksessä uutta tekstiä vain suomeksi lukeville. Miten todennäköinen suomennos on? Olisin aiemmin sanonut, että sellaista tuskin on tulossa. Mutta suureksi yllätyksekseni Kirjoituksia Keski-Maasta käännettiin. Kun kerran tämä vain koville Tolkien-faneille tarkoitettu teos saatiin suomeksi, niin miksei myös suurelle yleisölle suunnattu uutuus? Ehkä Númenorin tuho ilmestyy WSOY:ltä ensi keväänä.
The Fall of Númenorin julkaisun ainoa syy on varmasti Amazon Prime Videon Valtasormukset-telkkasarja, joka sijoittuu toiselle ajalle. Amerikkalaiskustantaja mainostaa kirjaa näin:
MUST-HAVE CONTENT/FIRST TIME IN ONE VOLUME: With Prime’s The Rings of Power streaming series set during the Second Age of Middle-earth, now is the perfect time to release a single volume that contains all the Second Age storytelling as written by J.R.R. Tolkien, originally edited for publication by Christopher Tolkien, and now edited by Tolkien expert Brian Sibley into a never-before-seen single volume.TFoN:n pituudeksi on merkitty 352 sivua kovakantisena. Linkitetään näytteenä kolme Alan Leen mustavalkopiirrosta: ensimmäinen toinen ja kolmas.
Pitää vielä viimeisenä asiana kertoa, että Niukun lehti on julkaistu erillisenä e-kirjana ja äänikirjana.
Syksyllä 2022 Amazonin Prime Video -striimauspalvelussa alkanut Taru Sormusten herrasta: Mahtisormukset on kaikkien aikojen kallein tv-sarja, ja sen tapahtumat sijoittuvat juuri Keski-Maan toiselle ajalle. Tämä teos tarjoaa paljon lisätietoa myös sarjan katsojille.
En ole itse Amazonin tv-sarjaa katsonut (enkä aio koskaan katsoakaan), mutta sarjan alkaminen oli hyvä juttu, sillä se lisäsi kovasti ihmisten kiinnostusta Tolkienin kirjoihin. Amerikkalaiskustantamo kertoo:
PRIME VIDEO’S EPIC THE RINGS OF POWER SERIES has brought a new generation of fans to Tolkien’s works with a more than 100% increase in sales across the entire Tolkien backlist in calendar 2022. The Hobbit is one of the books (along with The Silmarillion) that popped the most in sales during the season one run of the series
Luen muuten parhaillaan John D. Rateliffin toimittamaa kirjaa A Brief History of the Hobbit, joka on erittäin kiinnostava. Teos sisältää Hobitin ensimmäisen käsikirjoitusversion, jossa on paikoin suuria eroja valmiiseen kirjaan. Mukana on myös Tolkienin yritys 1960-luvulta kirjoittaa Hobitti uudestaan Tarun Sormusten herrasta tyylillä, mutta tämä kokeilu loppui nopeasti. "A Brief History" -nimestä huolimatta tässä lyhennetyssä laitoksessa on lähes kuusisataa sivua pienellä fontilla.
- Risingshadow
- Keskustelut
- Lukusali
- J. R. R. Tolkien