Kuninkaan paluu
Alkuteos ilmestynyt 1955. Suomentanut Kersti Juva. Runot suomentanut Panu Pekkanen. Päällys: Matti Louhi. Tarkistettu laitos 2002. Päällys: Sami Saramäki. Vuoden 2024 laitoksessa tarkistettu suomennos. Kannen kuvitus: J. R. R. Tolkien. Painostiedot Kontuwikissä.
Kuninkaan paluu yhdistää J. R. R. Tolkienin kolmiosaisen Taru Sormusten herrasta -saagan aiempien osien Sormuksen ritarit ja Kaksi tornia langat suureen, mahtavaan finaaliin.
Sormuksen saattue on jakautunut osiin, mutta sen tehtävä jatkuu. Lännen kuninkaiden perilliseksi paljastunut Aragorn puolusti Rohanin ratsastajien kanssa Ämyrilinnaa epätoivoisesti Rautapihan joukkojen hyökkäykseltä. Örkkien kaappaamat Merri ja Pippin pakenivat Fangornin metsään ja tapasivat siellä entit.
Kuin ihmeen kaupalla Gandalf palasi ja päihitti pahuuteen kääntyneen Saruman-velhon. Sillä välin Sam ja Frodo jatkoivat matkaa kohti Mordoria tuhotakseen Sormuksen, oppaanaan Sméagol-Klonkku, joka himoitsee yhä »aarrettaan». Jättiläishämähäkki Lukitarin hyökättyä Sam luuli isäntänsä kuolleen, mutta Frodo onkin elossa – ja örkkien käsissä. Samaan aikaan Mustan ruhtinaan armeijat valmistautuvat lopulliseen yhteenottoon.
Taru Sormusten herrasta on yksi aikamme rakastetuimmista kirjoista. Sen huikaiseva tarina ja lumoava maailma ovat kiehtoneet lukijoita vuosikymmenestä toiseen. Suomentaja Kersti Juva on tarkistanut teoksen kiitetyn ja palkitun suomennoksen ja muovannut sen entistäkin sujuvammaksi.
"Kirjallisuuden omalaatuisinta satua (…) tulvillaan huimien seikkailujen jännitystä ja vertojaan hakevia sankaritekoja." – Eino Salmenperä, Satakunnan Kansa
"Upeasti kerrottu tarina, josta ei väriä, vauhtia eikä hurjia käänteitä puutu." – New Statesman
"Tarina soljuu loisteliaaseen tyyliin kohti päätepistettään – – poikkeuksellinen mielikuvituksen tuote." – The Times
"Tekijän hämmästyttävä kekseliäisyys jatkuu loppuun saakka ja vielä senkin jälkeen teoksen liitteissä." – The Guardian
J. R. R. Tolkien
John Ronald Reuel Tolkien [-ki:n] (1892–1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Etelä-Afrikassa brittiläiseen perheeseen syntynyt Tolkien muutti jo kolmevuotiaana Englantiin ja varttui Birminghamin lähistöllä Sareholen myllyn tienoilla. Tämä rauhaisa lapsuudenmaisema näkyy hänen kirjojensa hobittien vehreissä asuinsijoissa. Elämäntyönsä Tolkien teki Oxfordissa anglosaksin sekä englannin kielen ja kirjallisuuden professorina 1925–59. Jo nuorena miehenä hän kuitenkin kiinnostui muinaisista taruista, muun muassa Kalevalasta, ja omien haltiakielten luomisesta. Tolkien halusi ryhtyä kirjoittamaan tarustoa, ja tästä ajatuksesta kehittyi vähitellen suuri tarukokoelma, Silmarillion, jota Tolkien hioi koko aikuisikänsä ajan.
Tolkien kertoi myös paljon satuja neljälle lapselleen ja näistä syntyi hänen esikoisromaaninsa Hobitti (1937), etsintäretki, jossa pienikokoinen hobitti Bilbo Reppuli, 13 kääpiötä ja velho Gandalf lähtevät vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin anastamaa kulta-aarretta. Tolkien kirjoitti kymmenen vuoden ajan seuraavaa romaaniaan, yli tuhatsivuista järkälettä Taru sormusten herrasta (1954–55). Romaani kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja siitä kuinka kaikista pienimmätkin voivat kyetä suuriin urotöihin. Tolkien yhdisti eeppiseen seikkailutarinaan aineksia Silmarillion-taruistaan. Tuloksena oli ainutlaatuinen teos, joka on säilyttänyt suosionsa lukijapolvelta toiselle ja poikinut kokonaisen kirjallisuuden lajityypin. Sormusten herraa on myyty arviolta 150 miljoonaa kappaletta ja Hobittia 100 miljoonaa.
Taru Sormusten herrasta
"Taru Sormusten herrasta on kaikenikäisten fantasiaklassikko, tarina joka on tulvillaan seikkailuja, jännitystä ja huumoria."
Sarja sisältää 3 pääteosta ja yhteensä teoksia 4 kpl.
Kirja-arvioita
Ymmärrän Tolkienin arvon fantasiagenren uranuurtajana, vaikken itse kaikkein eniten hänen tekstiinsä osaakaan uppoutua. Jos on intohimoinen fantasiagenren suhteen niin nämä kirjat kannattaa kyllä lukea jossain vaiheessa ihan jo pelkästään sivistääkseen itseään.
Todella hyvä kirja!!! En olisi ikinä arvannut, että olisin lukenut kirjaa siihen uppoutuneena nimittäin aikaisemmissa kirjoissa minua on tylsistyttäneet pitkät paikkojenkuvaukset tai jokin muu, mutta nyt ne eivät haitanneet. Siihen voi olla parikin syytä. Ensimmäinen: olen kasvanut hieman siitä kun aloitin ekan osan lukemista. Silloin odotin jotain samanlaista kuin Potterit, mutta eihän Taru Sormusten Herrasta siihen voida verrata, kun ne ovat niin eri aikakaudelta ja kaikkea. Toinen: Nyt lainasin kirjastosta tämän, kun jos minun olisi helpompi lukea sitä pokkarina kuin sinä, joka meiltä löytyy omasta hyllystä (siinä on hirvittävän pieni fontti ja riviväliä ei melkein ollenkaan). Tämä on minun lempikirjani koko trilogiasta ja suosittelen koko sarjaa lämpimästi.
<3! Suosittelen! LUKEKAA!
