EveMoon - kirjahylly

Lue lisää ...

Isossa osassa tässä kirjassa on Dionnen tytöistä tuttu Margot, ja oli virkistävää lukea välillä keski-ikäisen hahmon elämästä ja suhteista (tarinassa jonka tarkoitus ei ole masentaa). Margotin lisäksi kirjassa on liuta uusia näkökulmahenkilöitä, joiden runsaudesta huolimatta tarina on tasapainoinen ja etenee sujuvasti. Heidän elämänsä kietoutuvat yhteen vahvemmin kuin Dionnen tytöissä, mikä toisaalta sujuvoittaa kerrontaa, toisaalta pienentää tarinan fokusta, mikä tekee kirjan tyylistä vähän erilaisen. (Ei mielestäni huonomman tai paremman.) Itseäni myös viehätti miten Dionnen tytöissä maailma taustalla kuohui mutta se ei näkynyt kaikkien hahmojen elämässä samalla tavalla, jolloin joillakin oli aikaa keskittyä seurusteluun, vaikka toisia vietiin vankileirille. Salaisuuksia Delobriandissa kääntää tämän asetelman enemmänkin niin päin, että maailma on taas suhteellisen rauhallinen taustalla, mutta silti joidenkin hahmojen elämässä menneen sodan vaikutukset kulminoituvat äärimmäisillä tavoilla, vaikka toisten suurimmat ongelmat vaikuttavat arkisemmilta. Pidän myös siitä, ettei erilaisia hahmoja ja erilaisia elämäntilanteita aseteta minkäänlaiseen arvojärjestykseen, vaan kaikkien ongelmat tuntuvat yhtä todellisilta ja tärkeiltä.

Voisin suositella Fretannia-kirjoja esimerkiksi Shannon Halen ja Fransesca Lia Blockin faneille, koska pidän kaikissa näissä teoksissa siitä, että kaunis tarina pystyy näyttämään myös yhteiskunnan ja yksilöiden vaikeat puolet, tavalla joka on niin helposti sulatettava että isoista ja monimutkaisista asioista on helpompi saada ote.

Lue lisää ...

Tiyanin ja Cicin suhde oli alusta saakka kiinnostavin osa tarinaa, ja pidin erityisesti siitä, että heidän tilannettaan lähestyttiin pääasiassa arkipäivän kautta, siitä huolimatta, että heidän elämässään tapahtui isoja muutoksia ja maailman tulevaisuus oli niin epävarma. Pidän tarinoista, joissa eeppisten mittasuhteiden ja maailmanrakennuksen kautta peilataan yksilöitä, eikä toisinpäin, ja tämä kirja on juuri sitä. Väärinkäsitykset ja puhumattomuus olivat myös orgaaninen osa henkilöhahmojen suhteita heidän omien henkisten muuriensa vuoksi, ja tämä oli virkistävää, koska näitä elementtejä käytetään liian usein vain jotta juoni toimisi.

Suosittelen kirjaa lukijoille, jotka pitävät enemmän tunnepitoisista kuin toimintakeskeisistä seikkailuista, suhteista, joiden monimutkaisuus ja henkilöhahmojen virheet saavat näkyä, juonesta, jossa vaikutukset yksilöön nousevat maailmanlaajuisia vaikutuksia keskeisempään rooliin ja kirjoitustyylistä, joka antaa syyn tarinan viipyilevälle otteelle.

Ainoa häiritsevä asia kirjassa oli kirjoitusvirheiden määrä, joka ehkä korostui siksi, että tekstiä tulee tyylinsä vuoksi luettua hieman tavallista tarkemmin.