Sarah J. Maas

Luinwen: siitä on vaikea saada tietoa, ollaanko jotain sarjaa suomentamassa. En ollut esimerkiksi nähnyt ainuttakaan uutista siitä, että Jalava on hankkinut Joe Abercrombien Särkynyt meri -trilogian käännösoikeudet, ennen kuin Vain puoliksi kuningas lävähti ennakkotietoihin viime marraskuussa. Ja jos Maasia ruvetaan suomentamaan, niin todennäköisesti kyseessä olisi naisen suositumpi sarja: Moonlordin mainitsema Throne of Glass. Tämä kun on kääntymässä tv-sarjaksikin.

Throne of Glassiin liittyen... Näin pari päivää sitten kaupassa myynnissä sarjan uusimman eli viidennen osan Empire of Storms. Huomasin, että kirjan (brittikustantajan versio) takakanteen oli lisätty näkyvä varoitus:

Contains mature content. Not suitable for younger readers.

En ole koskaan elämässäni tällaista tekstiä nähnyt. Teoksen kansikuva edustaa kuitenkin perinteistä young adult -tyyliä, jonka luulisi houkuttelevan nuoria lukijoita. En sitten tiedä, miten järkyttävää sisältöä romaanista löytyy, että siitä pitää oikein erikseen ilmoittaa. Raiskauksia? Eihän Nälkäpeleissäkään varoiteltu lukijaa lapsien tappamisesta. Ehkä Empire of Stormsissa on ainoastaan rajua seksiä. Sinänsä ei ole mitenkään erikoista, että YA-fantasiakirja sisältää seksikohtauksen. Esimerkkinä voi antaa vaikka Kristin Cashoren Syntymälahjan.

Ehkä kyseessä on vain markkinointikikka. Tai sitten nuortenkirjojen sisältövaroituksista tulee uusi trendi englanninkielisessä maailmassa. Onhan Suomenkin medioissa uutisoitu amerikkalaisten käsittämättömästä "trigger warning" -ilmiöstä.

Throne of Glassin suomentaminen alkaa. Ensimmäinen kirja ilmestyy Gummerukselta kovakantisena heinäkuussa nimellä Lasipalatsi . Kääntäjä on Sarianna Silvonen. Seuraava osa Keskiyön kruunu on luvassa alkuvuodesta 2018.

Endovierin synkillä, törkyisillä suolakaivoksilla suorittaa elinkautis­rangais­­­tustaan 18-vuotias tyttö. Celaena Sardothien on nuoresta iästään ja hämäävän viehättävästä ulkomuodostaan huolimatta pelätty, pahamaineinen salamurhaaja. Celaena teki kuitenkin yhden kohtalokkaan virheen: jäi kiinni.

Nuori kapteeni Westfall tarjoaa epätoivoiselle Celaenalle vapautta suuren uhrauksen hinnalla. Celaenan täytyy edustaa kruununprinssi Doriania kilpailussa, jossa hän mittelee taistelutaitojaan maan etevimpiä varkaita, salamurhaajia ja muita ammattitappajia vastaan. Vain voittamalla Celaena voi lunastaa vapautensa ja saada selville kohtalonsa. Mutta sulaako hänen jäinen sydämensä?

Throne of Glass – Lasipalatsi on Sarah J. Maasin huiman, eeppisen fantasia­sarjan ensimmäinen osa.

Minua häiritsee kovasti se, että suomennoksen kansikuvassa lukee isoin kirjaimin "Throne of Glass". Kustantamo varmasti uskoo hyödyntävänsä alkuperäisnimen brändiarvoa ja lisäävänsä näin myyntiä. Ja voihan luulo pitääkin paikkansa. Basam Books toimi täysin samoin James Dashnerin Maze Runnerin kanssa, ja Dragonlance jätettiin suomentamatta jo 90-luvun alussa. Siis kirjojen kansissa, tekstissä puhuttiin kyllä Lohikäärmepeitsistä.

Mutta äidinkielenopettajan poikana (ja nykyään myös veljenä) toivon, että kirjojen/sarjojen nimet suomennettaisiin aina. Pelkäsin etukäteen, että Jalava jättää alkuperäisnimen käyttöön Brandon Sandersonin Usvasyntyisen suomennoksissa, mutta onneksi Viimeisen valtakunnnan kansikuvassa ei ole mitään mainintaa Mistbornista. Tältäkin termiltä löytyisi brändiarvoa, mutta Jalavalla oli rohkeutta kääntää se kunnolla suomeksi. Ja olisihan se kauheaa pidellä käsissä Tulen ja jään laulu -suomennoksia, joiden etukansiin olisi kirjoitettu isolla "Game of Thrones"...

Meni vähän ohi ketjun aiheesta, joka on Maasin A Court of Thorns and Roses -sarja...

Lasipalatsin pitäisi ilmestyä kymmenen päivän päästä. Gummerus on laatinut kirjatrailerin:

Nettikirjakaupat, kuten Adlibris , toimittavat jo Lasipalatsin.

Gummerus haastatteli kirjailijaa. Keskustelu Sarah J. Maasin kanssa löytyy klikkaamalle "Lue lisää" -kohtaa.

Jos Throne of Glass myy hyvin, niin voihan olla, että myös A Court of Thorns and Roses -sarja suomennetaan. Mutta vaikea uskoa, että Gummerus rupeaisi julkaisemaan rinnakkain kahta saagaa samalta kirjailijalta.

EDIT: Throne of Glassin kolmas osa Tulen perillinen ilmestyy suomeksi heinäkuussa 2018.

Totta. Ajattelin vain sitä, että Gummerus tuskin rupeaa suomentamaan toista sarjaa Maasilta, ennen kuin kaikki seitsemän Throne of Glass -kirjaa on käännetty. Mutta ainahan toinen kustantamo voi tarttua ACoTR:iin. Esimerkkinä voi antaa Joe Abercrombien, jonka Ensimmäistä lakia suomentaa Kirjava, ja Särkynyttä merta Jalava.

Saa nähdä, miten nopea ToG:n käännöstahti lopulta on. Ilmestyykö neljäs osa Gummerukselta jo ensi vuoden lopulla? Ja jääkö sarjaan kuuluva tarinakokoelma The Assassin's Blade suomentamatta?

Gummerus julkisti tänään virallisen tiedotteen Lasipalatsin ilmestymisestä.

Throne of Glass – Lasipalatsi on yllätyksellinen YA-fantasia Game of Thronesin poliittisesta juonittelusta ja Nälkäpelin armottomasta kilpailusta nauttineille lukijoille. Veret seisauttavan toiminnan lisäksi hersyvää huumoria ja kipinöivää romantiikkaa huokuva Lasipalatsi vie eeppiselle matkalle ainutlaatuiseen maailmaan, jossa taikuus on laitonta ja kuolemanvaara arkipäivää.

Tarkoitetaanko tuolla Game of Thrones -viittauksella tv-sarjaa? Martinin kirjasarjan nimi kun on Tulen ja jään laulu.

Ehkä ketjusta pitäisi tehdä yleinen Sarah J. Maas -aihe, vaikka otsikon perusteella tässä kästellään vain A Court of Thorns and Roses -sarjaa...

Sivun oikean reunan "Top uutuudet" -listauksessa Tulen perillinen on ykkössijalla 4,41 tähden keskiarvolla. Risingin käyttäjät selvästi tykkäävät sarjasta. Huomasin, että Tulen perillinen on edellisiä kirjoja merkittävästi pidempi: sivumäärä suomennoksessa on 624. Näköjään sarjan myynti on ollut Gummerukselle riittävän hyvää, sillä Throne of Glassin neljäs osa Varjojen kuningatar on luvassa alkuvuodesta 2019. Jännää, että kirjat ovat tarjolla vain kovakantisina. Pokkaripainoksista ei ole mitään tietoa.

Ilmeisesti Gummerus ei aio suomentaa novellikokoelmaa The Assassin's Blade, joka kertoo Celaenan seikkailuista ennen Lasipalatsia. Englanniksi ToG:n seitsemäs eli viimeinen osa Kingdom of Ash julkaistaan lokakuussa. Kaikki Maasin kirjat ovat tähän asti olleet young adultia, mutta ensi vuoden syksyllä häneltä ilmestyy ensimmäinen aikuisten romaani Crescent City. Tämä avaa sarjan, joka sijoittuu uuteen maailmaan. Maasin kirjoja on muuten myyty maailmanlaajuisesti yli seitsemän miljoonaa kappaletta.


Sain eilen loppuun Lasipalatsin, jonka voitin vuosi sitten nettiarvonnasta. Annoin tietokannassa kolme tähteä – jos pystyisisi tarkempaan arvioon, niin kolme plus. En kuulu kirjan kohdeyleisöön, ja siinä keskityttiin makuuni liikaa romantiikkaan. Mutta melko myönteinen kuva romaanista kuitenkin jäi, ja aion lukea myös seuraavan osan. Henkilönkuvaus ja hahmojen sanailu oli suht. toimivaa, ja se vähä, mitä fantasiamaailmasta sekä sen historiasta kerrottiin, oli ihan kiinnostavaa. Juonipuolella jäi parannettavaa. Eniten ihmetyttivät irrallisilta vaikuttavat kohtaukset, joissa kuvattiin salamurhaaja-päähenkilön innostusta vaatteisiin ja karkkeihin. Lisätty kustannustoimittajan vaatimuksesta, koska teinitytytöt tykkäävät aihepiiristä? Sain Lasipalatsista sellaisen tuntuman, että kyseessä on vasta johdanto, ja jatkossa on luvassa parempaa. Voin olla täysin väärässä... Erityisesti odotan Erilean maailman ja historian tarkempaa kuvailua, ja tarinan muuttumista eeppisemmäksi. Koko kilpailu Kuninkaan Miekan pestistä tuntui olevan mukana puhtaasti Nälkäpelin takia, eikä se jaksanut innostaa. Jatkossa jotain kiinnostavampaa!

Maasin kirjassa pidin siitä, että se oli rehellistä "korkeafantasiaa", joka sijoittuu selkeään fantasiamaailmaan. Esimerkiksi Cassandra Claren Varjojen kaupungit on maapallolla tapahtuvaa urbaanifantasiaa. Victoria Aveyardin Punaista kuningatarta mainostettiin takakannessa fantasiaksi, mutta nopeasti selvisi, että ollaankin tulevaisuuden dystooppisessa Pohjois-Amerikassa. En ihmettele, jos jatko-osissa taikuuskin on selitetty tieteellisesti (en lukenut Hopea-sarjaa eteenpäin). Lasipalatsin maailmassa elää haltioita, jotka vaikuttivat perinteiseltä tolkienilaiselta mallilta. Ja meinasin hurrata ääneen siinä kohdassa, kun kerrottiin mustasta ruhtinaasta, joka kukistettiin taikamiekalla tuhat vuotta sitten. Mutta ei Lasipalatsi mitenkään parjännyt oikeasti laadukkaalle eeppiselle nuortenfantasialle. Viime vuosina olen pitänyt paljon enemmän Leigh Bardugon, Kristin Cashoren sekä Garth Nixin tuotannosta. Oli Maasin kirja mielestäni parempi kuin Siri Pettersenin Odininlapsi, jonka jatko-osia en jaksanut lukea.

Lasipalatsin suomennos oli minusta hyvä. Ainoa häirinnyt asia oli epäjohdonmukaisuus paikannimien kanssa. Osa oli suomennettu (esim. Kallolahti, Valkohammasvuoret & Tammisalon metsä). Mutta sitten Riftholdin kaupungista, jossa lähes koko kirja tapahtui, käytettiin englanninkielistä nimeä. Sama juttu Bellhavenin kaupungin kanssa. Ja ehkä joku olisi kääntänyt Chaol Westfallin sukunimen. Mutta tämä on turhaa nillitystä, sillä tosiaan pidin suomennoksesta. Ja kyllähän Tulen ja jään laulussakin on jotain jätetty kääntämättä, esimerkiksi Greyjoy.


EDIT: Huomasin, että ennakkotietojen mukaan Kingdom of Ashin pituus on kovakantisena 992 sivua! Tähän mennessä sarjan pisin on ollut Empire of Storms 704-sivuisena.

Sain juuri luetuksi loppuun Keskiyön kruunun. Kaikki mitä edellisessä viestissä toivoin, totetutui. Kirja oli edeltäjäänsä selvästi parempi, ja annoin sille kolme ja puoli tähteä tietokannassa. Neljää ei vielä uskaltanut. Lasipalatsi tosiaan oli vain johdanto varsinaiselle tarinalle, joka alkoi tässä kakkososassa. Mukana oli yllättävän rajuja kohtauksia, ja päähenkilöiden kohtaloista todella välitti. Maailmasta ja sen historiasta opittiin valtavasti uutta, ja Erilea osoitautui kiinnostavaksi paikasti. Nythän tämä tuntui jo täysveriseltä eeppiseltä fantasialta! Paljon asioita paljastettiin, mutta toisaalta mysteerejä jäi reilusti auki. Kirjan juoni oli paljon kiinnostavampi kuin edellisessä osassa.

En aio seuraavaksi lukea Maasilta Tulen perillistä vaan The Assassin's Blade -kokoelman. Se julkaistiin alkukielellä ennen Tulen perillistä, eikä Gummerus ainakaan heti ole sitä suomentamassa.

Jussi kirjoitti: Lasipalatsin maailmassa elää haltioita, jotka vaikuttivat perinteiseltä tolkienilaiselta mallilta

Keskiyön kruunussa haltioista kerrottiin lisää, ja täytyy korjata, ettei laji sittenkään taida olla Tolkienilta kopioitu. Haltiat osaavat vaihtaa muotoaan eläimiksi, ja heillä on suuret kulmahampaat (suippojen korvien ohella).

Muokkasin ketjun otsikkoa, joten tämä on nyt yleinen Sarah J. Maas -aihe.

Jussi kirjoitti: Throne of Glassin neljäs osa Varjojen kuningatar on luvassa alkuvuodesta 2019.

Varjojen kuningatar ilmestyy helmikuussa. Juonikuvauksen voi tarkistaa tietokannassa .

Jussi kirjoitti: En aio seuraavaksi lukea Maasilta Tulen perillistä vaan The Assassin's Blade -kokoelman. Se julkaistiin alkukielellä ennen Tulen perillistä, eikä Gummerus ainakaan heti ole sitä suomentamassa.

Sain jokin aika sitten The Assassin's Bladen loppuun. Teos kannatti lukea: pidin siitä enemmän kuin Lasipalatsista, vaikkei se ihan Keskiyön kruunulle pärjännyt. Annoin enkkupuolen tietokannassa kolme ja puoli tähteä. Kokoelmasta sai hyvän kuvan, millainen Celaenan persoona oli ennen suolakaivoksille joutumista, kun hän vielä työskenteli salamurhaajien killassa. Ja oli kiva nähdä Sam elävänä henkilönä – kahdessa aiemmin lukemassani kirjassa Celaena miettii häntä usein. Kuten myös salamurhaajien kuningas Arobynn.

Lasipalatsi ja Keskiyön kruunu sijoittuvat lähes kokonaan Riftholdin kaupunkiin. The Assassin's Bladessa nähtiin mukavasti maailmaa – viidestä pienoisromaanista kolme tapahtui muualla. Esimerkiksi The Assassin and the Desert sijoittui aavikolle, kuten nimestä voi päätellä. Tämä oli suosikkini kokoelman kertomuksista. Siinä annettiin kiinnostavaa tietoa entisen Noitamannun nykytilanteesta.

The Assassin's Blade tosiaan ilmestyi Keskiyön kruunun ja Tulen perillisen välissä. Mutta pienoisromaanit julkaistiin alun perin yksittäisinä sähkökirjoina vuonna 2012 ennen Lasipalatsin ilmestymistä alkukielellä. Sanoisin, että kokoelma kannattaa lukea ennen Keskiyön kruunuun tarttumista. Kyseisessä kirjassa Celaena pohtii useasti hänen pidättämiseensä johtaneita tapahtumia ja Arobynnin osuutta niissä. Nämä kohdat olisi ymmärtänyt paremmin, jos The Assassin's Blade olisi ollut luettuna.

Seuraavaksi aloitan Maasilta Tulen perillisen.

Varjojen kuningatar on ilmestynyt, selailin sitä tänään kaupassa. Kirja on tähän asti julkaistuista suomennoksista pisin: 740 sivua kovakantisena. Aiemmissa kirjoissa on aina kerrottu kansipaperissa sarjan seuraavasta osasta, mutta tästä uusimmasta ilmoitus puuttuu. Esimerkiksi Tulen perillisen etuliepeessä mainostetaan, että Varjojen kuningatar ilmestyy alkuvuodesta 2019. Toivottavasti viidennen osan mainoksen puuttuminen ei tarkoita sitä, että Gummerus on päättänyt jättää sarjan suomentamisen kesken...

Luin äskettäin Tulen perillisen. Se oli Throne of Glassin paras osa tähän mennessä: tarina muuttuu koko ajan kiinnostavammaksi. Nyt kun lukijalle esiteltiin haltiat ja demonit, on tunnelma aiempaa lähempänä perinteistä eeppistä fantasiaa. Kahteen edelliseen kirjaan verrattuna tapahtumat Riftholdissa saivat vähemmän sivuja, ja muita alueita nähtiin enemmän. Onneksi olin lukenut The Assassin's Blade -novellikokoelman ennen Tulen perilliseen tarttumista. Muuten en olisi ymmärtänyt viittauksia uuteen punahiuksiseen kuningattareen Länsiaavan Ruusukalliossa.

Mutta annoin silti Tulen perilliselle "vain" kolme ja puoli tähteä tietokannassa. Maasin kerronta on epätasaista: välillä tulee vastaan oikeasti hyvin kirjoitettuja kohtauksia, välillä sitten heikompaa tekstiä. Ja en oikein kuulu Throne of Glassin kohderyhmään...

Gummeuksen loppuvuoden julkaisuohjelma on paljastettu, eikä siitä löydy Throne of Glassin viidettä osaa. Mutta suurena yllätyksenä kustantamo rupeaa julkaisemaan Maasin toista fantasiasarjaa, eri maailmaan sijoittuvaa Valtakuntaa (A Court of Thorns and Roses). Okaruusujen valtakunta ilmestyy suomeksi heinäkuussa kovakantisena, kääntäjänä jatkaa Sarianna Silvonen. Ymmärtääkseni tämä sarja keskittyy Throne of Glassia enemmän romantiikkaan.

Nuori metsästäjätär Feyre tappaa suden, ja hirviömäinen hahmo saapuu hänen ovelleen vaatimaan rangaistusta. Tämä vie Feyren mukanaan petolliseen magian maahan, jonka hän tuntee vain taruista.

Feyren vanginneen pedon kasvoilla on jalokivikoristeinen naamio, joka peittää enemmän kuin hänen läpitunkevista vihreistä silmistään arvaisi. Hän on Tamlin, yksi vaarallisista, kuolemattomista haltioista, jotka muinoin hallitsivat maailmaa. Feyren tunteet muuttuvat vähitellen hyisestä vihasta polttavaksi intohimoksi, joka saa hänet sivuuttamaan kaikki haltioiden maasta kuulemansa varoitukset.

Mutta muinaisen kirouksen varjo heittyy maiden ylle, ja Feyren täytyy löytää tapa pysäyttää se... tai Tamlin ja hänen maailmansa tuhoutuvat iäksi.

Ketju perustettiin alun perin keskusteluun juuri A Court of Thorns and Rosesista. Saa nähdä, onko Gummeruksen tarkoituksena suomentaa jatkossa yksi kirja kumpaakiin sarjaa vuodessa, vai jättää Throne of Glassin julkaisu kesken neljänteen osaan ja keskittyä jatkossa Valtakuntaan.


EDIT: Throne of Glassin suomentaminen jatkuu. Gummeruksen edustaja vastasi Facebookissa:

Jatkamme kyllä Lasipalatsi-sarjan suomentamista

Nyt on selvinnyt, että Throne of Glassin viides osa Empire of Storms ilmestyy suomeksi helmikuun alussa. Kirjan nimi on Taistelun myrskyt, juonikuvauksen voi katsoa tietokannasta. Minua suomenkielinen nimi ei innosta, sillä se muistuttaa liikaa Victoria Aveyardin Hopea-sarjan päätösosaa Sodan myrskyt.

Huomasin kirjakaupassa, että Throne of Glassin kahdesta ensimmäisestä osasta (Lasipalatsi ja Keskiyön kruunu) on otettu tänä vuonna toiset painokset. Sarja siis myy hyvin maassamme. Pokkarilaitoksista ei ole vieläkään tietoa.

Luin kesällä Varjojen kuningattaren. Kirja oli suunnilleen samaa tasoa kuin edellinen osa Tulen perillinen, ehkä vähän parempi. Adarlanin kuninkaaseen liittyvä käänne oikeasti yllätti. Mutta ei Varjojen kuningatar niin hyvä ollut, että olisin voinut antaa neljä tähteä tietokannassa, vaan romaani sai tyytyä kolmeen ja puoleen.

Sanoin ketjussa aiemmin, että olin tyytyväinen siihen, että luin The Assassin's Bladen ennen Tulen perillisen aloittamista. Mutta Varjojen kuningattaren ymmärtämisessä novellikokoelma on ihan välttämätön. En osaa sanoa, miten olisin suhtautunut kirjaan, jos Blade olisi ollut lukematta. Esimerkiksi salamurhaajien kuningas Arobynn tuli lukijalle tutuksi kokoelmassa, ja Varjojen kuningattaressa mies palaa tarinaan.

Sarah J. Maas julkaisi juuri tiedon tulevasta kolmannesta Crescent City sarjan kirjasta - House of Flame and Shadow , joka julkaistaan 30.1.2024.

Suomeksi sarjan ensimmäinen kirja Maan ja veren huone julkaistaan 1.5.2023.