Mikä sinua potuttaa nyt?

Onnistuin perjantaina vihoviimein löytämään täältä Turusta kunnon potturieskaa - mikä siinä on, ettei täällä etelässä ymmärretä kunnon leivän päälle? -, ja innoissani ostin vaikka kallista oli. Säästelin sitä sitten Oikeaa Hetkeä varten, kunnes päätin, että tänä iltana se on. Alkoi parasta ennen -päiväkin olla käsillä, joten siksikin arvelin, ettei parane enää pantata.   Noh, homeessahan se sitten tietenkin jo oli :sad: Minun kallisarvoinen rieskani, jota odotin niin kovin.

^ Rieskat tosiaan homehtuvat älyttömän helposti. Varsinkin helteellä kaikki tuntuu homehtuvan kymmenen kertaa nopeammin kuin tavallisesti.   Helteestä puheen ollen, en kestä jos se jatkuu... pitää ottaa pyyhekikka käyttöön jos yöllä on vaikea saada nukuttua. Päivälläkin tekisi mieli kääriytyä märkään pyyhkeeseen, tai kastella paita... harmi ettei se ole kaupungilla liikkuessa oikein sovelias vaihtoehto. :huh:

^ Joo, helle voi olla kyllä osasyy.   Helteessä tunnun pilaantuvan minäkin - haravan heiluttelu ja maan kuokkiminen kahdeksan tuntia päivässä ei ole näinä viikkoina ollut mitään herkkua. Huoh.

Ulkoinen kovalevy otti ja hajosi ensimmäisenä työpäivänä. Onneksi raakadata oli toisella ulkoisella, joten sitä ei tarvinnut alkaa hakea uudestaan, mutta kaikki modattu data oli tuolla hajonneella. Tuleepahan pehmeä lasku töihin, kun ei voi tehdä oikein mitään muuta kuin ajaa kaikki koodit uudestaan ja tuottaa tarvittavat modatut datat (eli lähinnä vaan valvoa koodien ajoa). Muuten se olisi ollut ihan ok juttu, mutta kun on vähäsen kiire. *sigh*

Itse koulun alkamimen ei ole huono juttu vaan se että koulussa joutuu olemaan yksin kun kaikki kaverit asuvat lähempänä Oulun kaupunkia ja ovat siis eri koulussa :sad: Ehkä vika on minussa koska olen just se ujo tyyppi joka istuu nurkassa ja lukee jotain kirjaa. Ehkä pitäisi alkaa tutustua uusiin ihmisiin..

"Vaihda salasanoja!" -rumba, jonka askeleet askarruttavat ihan pikkuisen lähes yhtä paljon kuin rumban, jota joskus yritän tanssia. Kuuliaisesti noudatan I(nha)T(Eknoloogia)-asiantuntijoitten neuvoja ja muutan salasanojani. Tästä seuraa sitten sekoilut salasanoissa ja ilkeän punaväriset tyssikommentit tietokoneen näytöllä. Aikaa hurahtaa hukkaan, kun etsin juuri vaihdettuja seesamaukene-variaatioitani muistitikuilta. Joskus en edes onnistu löytämään virtuaaliavaimiani riittävän vikkelästi ja koetan vaihtaa salasanaa ... mutta vaihtamismenettelyssä tivataan yleensä sitä vanhaa salasanaa... PLÄÄH! KRÄÄH! KÄÄK! Joitain kertoja olen avannut uuden tilin johonkin palveluun, koska en ole päässyt virtuaalikäsiksi tunnuksiini. (Voihan tällainen kerbedosoutokainen ilmaantua suljettuihin ohjelmiin/sivuihin häiriönäkin, joka hetken päästä poistuu ja tunnukset kelpaavat taas. Mutta voin vain arvailla, kummassa päässä vai päitten välissä homma tökähtelee.) Mietin, miten iso riski olisi siitä, että vaihtamattomat salasanani päätyisivät sellaisiin hoteisiin, joista käsin niitä käytettäisiin todella minua vahingoittavasti...

Minulle tuli e-mailiin parikymmentä spammiviestiä päivässä, mikä on todella poikkeuksellista. Joka spammi oli kahteen kertaan, eli pitäisikö tästä päätellä että kaksi salasanaani on päätynyt voroille ja sähköpostiosoite on myyty spammaajille? Pari salasanaa vaihdoin jo, eli sellaiset joilla on luottokorttitietoni pysyvästi (ostokset yhdellä klikkauksella...)

Mä olen siis NIIN helppo saalis Cdonille ja Discshopille, ei tarvinnu taas kun nähdä vilaus FB:ssa että Cdonilla on Marvel ale-kampanja ja Däng! taas on tilistä kadotettu kymppejä (Tilistä, joka ei ole vielä edes saapunut). No sitten tuli mieleen, että isännällähän on synttärit ihan justiinsa ja lahja löytyi sitten tuosta toisesta puljusta. Däng! Ja taas on kymppejä kadonnut. Ja tämän jälkeen muistin, että Däng! Edellinenkin tilaus (tämäkin kymppejä) on vielä maksamatta, kun ensin mainittu mainosti heinäkuun puolella Frasierin koko boksia. Eli olen sanonut hyvästit reilusti yli sataselle vielä näkemättömästäni tilistä...   Että milläs mä nyt lisää kirjoja ostan?? Sillä tämähän se suurin murheen aihe on! :wink:

Ihanaa odotella KELAn päätöksiä. Elämästä menisi muutenkin kaikki jännitys jos vaikka joku osaisi sanoa varmuudella, menetänkö nyt sitten kuukausituloista yli puolet vai en ja millä ihmeellä sitten pitäisi elää, mikäli tuet eivät säily ennallaan...

Liian paljon jäähyväisiä. Koskaan ei mistään lähteminen ole tuntunut näin raastavan lopulliselta, vaikka todellisuudessa tämä tuskin edes on lopullista.   Viimeisen kahden vuoden aikana en ole viettänyt yhtäjaksoisesti kahta viikkoa pidempää aikaa napapiirin eteläpuolella. Nyt seuraa ties kuinka monta vuotta puoli Suomea alempana. On jo ikävä. Varmasti viihdyn Oulussakin, mutta silti...

Saanko lainata sua, Metusalem, toisinaan? On nimittäin niin olennainen tekstinpätkä ihmisille, jotka eivät ole kuin sinä.   Minua potuttaa se, että (sinänsä kauan kaipaamani) rankkasade tuli maanantaisten pesäpallotreenieni perujaksi.

Toki minua saa lainata, mitä lainaamisen arvoista sitten lienenkään kirjoittanut.

[quote="Metusalem"]Toki minua saa lainata[/quote]   Jos sinut saa lainata, niin pitääkö sopia aika erikseen, vai käykö milloin tahansa?

Vaikka heti.

Olin lähdössä julkihuveihin, kesätansseihin ... ja eikös ulkona ruvennut herra Ukko Pitkäinen riehumaan kassaroinaan salamakone, mahtipuhallin ja sadetin. Ei nyt viitsisi ulos lähteä! Ja ensi viikon karkeloitten aikaan minulla on muuta puuhaa. Konkkakönkkärönkkäräkkkänäisen sää!   Ja ulkona toki tulvii vettä mutta mieleeni ei tulvi tarinaideoita. Jokainen jutunjuuri tuntuu näivettyvän heti, kun pääsen kirjoituskoneen ääreen. Ihmettelen, miksi on näin.   Huokaus huokaus pitää vielä ruokkia tätä potutusviestiä: siellä tansseissa en saanut eteeni AINUTTAKAAN hakijaa! Vierestä vietiin niin oikealta kuin vasemmalta. Onneksi oli sekahaku, joten aiheutin kauhua miesrivissä hakien itse. Moni kieltäytyi, muutama lähti. Nopeita kappaleita tanssin yksiksenikin: parempi jorata yksikseen kuin ajatuksissaan porata huonon flaksin takia. Noissa tansseissa miesluvun suhde naislukuun lieni 2:3, pariskuntia oli paljon, muutama mies näköjään vain istuskeli ja seurusteli, joten kavaljeereilla oli valinnanvaraa. Marmatinkin asiasta niin vierusnaisille hakurivissä ja lipuntarkastajille. Eiväthän he tilanteelle mitään voi ja minä tiesin asian vallan hyvin. Silti en mäkättämättä niellyt tämänkin kertaista huonoa onneani - tai ottanut hakuohjia haltuuni ilman "mene itse hakemaan" - ja "kohta alkaa naistentunti" -tyyppisiä rohkaisuja. Olisin halunnut jonkun poimivan parikseen nimenomaan minut ... eikä ainakaan kääntyvän pois minua lukuun ottamatta tyhjän hakurivin luota! Ajattelen naisia, jotka ostavat tanssien pääsylipun mutta liikunnan sijaan joutuvat vain kyhjöttämään hakurivissä. Eivätkö tanssien järjestäjät voisi usuttaa urheilu- tmv. seuroista miehiä tanssittamaan seinäkukkasia? Nykyään järjestysmiehetkään eivät liene vapaita tai halukkaita tähän lisäpuuhaan, kuten ennen taisi olla tapana ...

Kaatosade ei potuta. Se on vaan ihanaa.   Mutta 1. Kaatosateessa pyörällä 3 kilsaa kouluun ja 3 takaisin. 2. Vaatteet, jotka eivät kuivu kuudessa tunnissa edes jotenkin. 3. Flunssaisena ajaminen kaatosateessa. 4. Silmälasien huurtuminen ja näkökyvyn nollaantuminen pisaroiden takia. 5. Koulu. 6. Ystävän salaperäinen puuttuminen viestinnäntunnilta. 7. Ruotsin kirjat kotona. 8. Enkun pistari huomenna. Aukeaman verran sanoja+n. 20 verbiä. 9. Huomisen liikkatunnin paikan epäselvyys. Jos sataa kaatamalla, niin missäs me sitten yleisurheillaan? 10. Yleensäkin koko huominen.   potuttaa.   Ja vielä yksi bonusvalitus: 11. Hirveän huono olo. Pää on täynnä räkää enkä saa henkeä.

Celestinelle: Älä muserru arjen murheisiin - muista: huominen on eilinen ylihuomenna. Moterni informatsiooni-teknolookia yrittää ottaa niskalenkkiä minusta, poloisesta tietotekniikan tollosta. Surffailu maailmanlaajuisessa verkossa on yhtä vikkelää kuin laiskiaisen pikajuoksu. Tuntuu, kuin joka Telluksen, Enceladuksen ja Cereksen jok`ikinen tiesikkaiikka olisi ängennyt verkolle samanaikaisesti kanssani. Vika ei tietenkään voi olla siinä, että pidän noin kymmentä selainikkunaa avoinna samanaikaisesti - sen vuoksi, että halutessani voin nopesti palata aiemmin tutkimaani ikkunaan. Vika ei tietenkään ole siinä, että minulla on muutama massamuisti avoinna samanaikaisesti. Eikä vika ole siinäkään, että kyllästyessäni odottamaan jonkin sivun latautumista jätän kyisen sivun junnaamaan itsekseen, avaan uuden selainikkunan ja koetan päästä jumista selkeille verkoille. Pitäisi myös kirjoittaa yksi juttu, olisi pitänyt jo muutaman kuukauden ajan. Mieleni kumisee onttouttaan, kun käyn tuon tarinan pariin. Taidan luovuttaa - joskus minäkin.

Koulu alkoi ja vaikka opiskelusta pidänkin, piti heti vähentää yksi kurssi suunnitelmista. Ei nyt vain jaksa >3<

Minä itse. Ajattelemattomuuttani olen aiheuttanut toiselle pahaa mieltä :sad: toivottavasti saan mahdollisuuden hyvittää virheeni.

Hirveä päänsärky, mutta pitäisi puunata asunto esittelykuntoon. Toisaalta ei pitäisi valittaa, koska jos tähän nyt saakin uuden vuokralaisen tilalle jo syyskuun puolivälistä, niin en joudu maksamaan kuin puolen kuukauden vuokran (ja puolen kuun sähkölämmityksen...) päällekkäin toisen asunnon vuokran kanssa.

Se kun ruohonleikkuri ei käynnisty. Purin kiukkua ja huusin ja poljin jalkaa, eikä siltikään käynnisty. Viime kesänä ostettu ja huollettu. En enää koskaan edes yritä leikata ruohoa. Tai ehkä saksilla.

Kun parempi puoliskoni aloittaa yliopistossa tänään ja minä en. Tietenkin olen onnellinen hänen puolestaan, joskin olen myöskin hieman kateellinen, koska olen joutunut hakemaan yliopistoon paljon häntä kauemmin. No jaa... ainakin tuet kulkevat.

Tämä ja eilinen päivä. -.- Eilen oltiin tulossa mökiltä ja pääsin kotiin vasta joskus yhden aikoihin yöllä. Läksyt oli tekemättä ja sitten piti tänään herätä kaheksaksi kouluun.. Nyt on suoraan sanottuna p*ska olo ja flunssakin on tulossa. Huomenna ja ylihuomenna on kokeita ja niihin pitäisi lukea. Toivottavasti tulee kunnon flunssa ja kokeet vähän lykkääntyisi.

Iltavuoro -_-" joutuu pyörimään tääl 22:00 asti :evil: Mulla ois ihan elämäkin! Muutakin tekemistä ku istuu illat töissä.

Tämänpäiväiset bänditreenit, jotka olivat historian paskimmat. Yksikään biisi ei toiminut eikä kunnollista fiilistä ollut edes hetkittäin. Soitto oli kaikilla väsynyttä ja hengetöntä, itselläni varsinkin. Rumpukapulat putoilivat ja iskut osuivat minne sattuivat. Treenit lopetettiinkin suosiolla noin tunnin jälkeen. Kenties ensi kerralla menee paremmin.