Seksi ja seksuaalisuus

Baarikeskustelu alkoi tästä Moonlordin minulle osoittamasta kommentista:   "[i]Baarissa käynnitkin olivat useimmiten sitä, että istuin yksin jossain nurkassa tylsistymässä, kun ei ketään tuntenut enkä osannut ottaa kontaktia, tai edes halunnut, valtaosa porukasta kun tuntui olevan jotain juntteja känniääliöitä joiden kanssa en tuntenut mitään yhteyttä. Itsetuntokin oli tietysti heikko, entisenä koulukiusattuna, mutta sen sain kuntoon siihen aikaan harrastamani itsepuolustusharrastuksen ja tuon mainitsemani naisen ansiosta[/i]."   Itse jatkoin: "[i]Baarijutuista. No baarejakin on erilaisia. Teinihelveteissä, missä oksennusta löytyy kaikkialta muualta kuin vessanpöntöstä, voi se muukin siellä tapahtuva toiminta olla vähä ala-arvoista.   Itse teen näin: Juttelen likalle ja pyydän puhelinnumeroa. Turhaa jäädä siellä baarissa enempää keskustelemaan. Sit jos nään uuden mielenkiintoisen, pyydän siltäkin[/i]."   Sitten tulee selkeästi minulle osoitettu viesti ijü:lta, jonka koin henkilööni käyväksi:   "[i]Ei ole kovin palkitseva idea lähteä ehdottamaan introvertille ihmiselle että seuraa saa "menomestoista". Niissä pokaamisessa on se huono puoli että haaviin jää lähestulkoon ihmisiä jotka viihtyvät sellaisissa paikoissa. Puhun nyt (kärjistäen) ekstroverteista, korkean melutason kestävistä ihmisistä jotka todennäköisesti toteuttavat näitä ominaisuuksia myös vapaa-ajallaan.[/i]"   "[i]Paljon hyödyllisempää olisi ehdottaa että kävisi runsaasti coneissa, festivaaleissa, yliopiston kerhoissa (oli opiskelija tai ei), vapaa-ajan seurojen tapaamisissa, miiteissä tai harrastuslajeissa joista itse tykkää (ja joissa sukupuolijakauma on kohdallaan). Myös poliittiset nuorisojärjestöt tai seurakunnan järjestämä toiminta voisi olla hyviä paikkoja samanmielisten löytämiseen. [/i]*"   "[i]Mutta sen sanon edellisen kommentoijan hyväksi että jos siihen mukavaan ihmiseen törmää niin pyytäkää puhelinnumero* * * vaikka jännittäänkin. Minulla (ja varmaan monella muullakin) on muistissa kertoja jolloin jutteli tunteja bussissa, conissa tai kahvilassa ja sitten lopuksi ei tullut pyydettyä yhteystietoja. Nämä "olisi voinut olla"-muistot ovat niitä muistoista katkeransuloisimpia[/i]"     Joten ärtymykseni on oikeutettua.

Kiitos ystävälliselle Adaeralla.   Luin tämän topikin ensimmäinen viestini. Siinä oli selvästi provosoiva sävy:   "[i]EN ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, ketkä ei harrasta seksiä vasta kuin aikuisiällä. Toki usein siinä on esteitä, ihan siis kunnon esteitä, mutta mitä ainakin parin nuoremman kaverini sekoiluja katsellut, niin on siinä kyllä selkärangassakin vikaa, ja naisten kohtelussa. Ei ne naiset niin outoja olentoja, että niitä pitäisi kohdella kuin vieraita koiria. Sitten kun tulee pakit (mikä kuuluu asiaan HALOO, sitten vaan uudestaa heti yrittämään), niin ollaan niin vihoissaan ja katkeria kaikille naisille ja elämälle. Voi jestas. Sitten sitä ihmetellään, kun tuntuukin niin hankalalta lähestyä naisia, keitä kohtaan tunnet tässä vaiheessa jo todella vahvoja antipatioita[/i]."   "[i]EN ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, ketkä ei harrasta seksiä vasta kuin aikuisiällä.[/i]"   Tämä jo tälläsenään on todella provosoiva. Se kertoo kirjoittajasta kaksi asiaa: A) Ei ole paljoa tullut mietittyä asiaa, jos ei muuta syytä keksi. B) Haluaa erottaa itsensä toisista tavalla, joka mollaa muita ja kehuu itseään.   Tämä oli tässä. Kiitoksia, että sain tämän tälleen selvittää. Se merkkaa minulle paljon! :lol:

Jospa nyt jokainen katsoo siihen peiliin, ja miettii, mitä on tullut mahdollisesti sanottua... Tämä on arka aihe, jossa toisen henkilön fiiliksiin asettuminen voi olla hyvinkin palkitsevaa. Vaikka kukaan ei tarkoituksella yrittäisi loukata toista, miettikää *joka ikinen*, mitä kirjoitatte.

Puhutaanpa välillä ihan aiheesta.   Juttelin viime vuonna erään rouvan kanssa, joka oli ammatiltaan seksuaalisuuden asiantuntija (seksineuvoja/mikä lie ammattitermi), niin kysyin että missä menee terveellisen seksuaalisuuden raja. Vastaus oli että niin kauan kaikki on ok, kuhan ei satuta ketään. Tämä ei käsittääkseni tarkoita sitä, että S&M-leikit ja muut ovat kiellettyjä, vaan lähinnä lain puolesta. Mikä on todella mielenkiintoista.   Eli ammattilaisen käsitys terveestä seksuaalisuudesta on, että kaikki on sallittua makuukammarissa/keittiössä/kylpyammeessa niin kauan, kuhan lakia ei rikota.   Itse, kun kriminologiaa olen vapaa-ajallani opiskellut viimeiset viisi- kuusi vuotta, niin aina löydän sieltä hyviä seksuaalisuuteen liittyviä juttuja. Seksuaalirikolliset kuten pedofiilit saavat Japanissa toteuttaa (saivat) halujaan loliconin (ja muitten vastaavien) avulla, mikä käsittääkseni on tiputtanut pedofiileihin liittyvä rikollisuutta Japanissa.   Aloitteleva sarjamurhaaja Antti Härmäläinen, joka unelmoi siitä että saisi kuristaa miehen ja nauttia tajuttomasta vartalosta ilman keskeytyksiä, niin pitäisikö hänelle tarjota keinoja toteuttaa tätä, ilman että tarvitsee rikokseen sortua? Missä menee raja?   Pitäisiko Japanin tapa käsitellä kieroutunutta seksuaalisuutta tuoda myös muualle maailmaan?   Mielenkiintoisia juttuja.

Japanissa on kai enemmänkin tapoja tuottaa kieroutunetta seksuaalisuutta. Maassa oli ihan tervehenkinen eroottisen taiteen kulttuuri, mutta sitten hävisivät yhden sodan ja amerikkalaiset saivat määritellä lainsäädäntöä: pikakelaa muutama vuosikymmen ja meillä on lonkeropornoa.   Ei Suomessakaan ole "piirrettyä lapsipornoa" kriminalisoitu ja se on sinällään hyvä, sillä vaikka se nyt jonkun mielestä iljettävää olisikin, jo senkin takia että jouduttaisiin kummallisiin linjanvetoihin siitä, mikä on taidetta, mikä mauton vitsi ja mikä oikeasti pornoa. Poliisit olivat kuulemma käyneet tsekkaamassa Sarjisfestareiden näyttelytilat yleisövihjeen perusteella – joku oli järkyttynyt nähtyään Katariina Katlan kuvat hänen ensimmäisestä seksifantasiastaan – osapuolet olivat kuusivuotias Katariina ja Optimus Prime...   Pornograafinen sarjakuva ja itsetyydytys ainoana seksuaalisuuden toteutustienä? Jaksanko uskoa, että se riittää kovinkaan monelle? Tietysti virtuaalitodellisuus (joo, käytin nyt tuota sanaa oikeasti) kehittyy ja on tietysti tavattu ihmisiä, yleensä nuoria miehiä, joiden mielestä "2D-hahmot" voittavat "3D:n" eli elävätä ihmiset mennen tullen...   Pedofiilisistä taipumuksista puheenollen, niitä on mielestäni turhan pitkään ajateltu lähinnä rikosilmiönä ja ikävä kyllä jälkikäteen – lapsen hyväksikäyttöä on jo tapahtunut tai vähintäänkin ihan oikeaa (valo- tai videokuvattua) lapsipornoa on löytynyt hallusta. Terveydenhuolto- ja mielenterveyspuolella ollaan oltu varsin neuvottomia, miten menetellä, jos potilas alkaa selittämään, että nämä hänen halunsa uhkaavat aiheuttaa vahinkoa muille.   Nyt tosin tuli vastaan ainakin tällainen suomalainen verkkosivu, [url=http://www.otanvastuun.fi/]Otan vastuun[/url].

[quote="JPAP" post=27415]Juttelin viime vuonna erään rouvan kanssa, joka oli ammatiltaan seksuaalisuuden asiantuntija (seksineuvoja/mikä lie ammattitermi), niin kysyin että missä menee terveellisen seksuaalisuuden raja. Vastaus oli että niin kauan kaikki on ok, kuhan ei satuta ketään. Tämä ei käsittääkseni tarkoita sitä, että S&M-leikit ja muut ovat kiellettyjä, vaan lähinnä lain puolesta. Mikä on todella mielenkiintoista.[/quote]   Terapiahenkilökunta todennäköisesti näkee enemmän ei-niin-terveitä seksisuhteita kuin suhteita, joissa bdsm on tasapainoinen osa molempien (tai kaikkien) osapuolten seksielämää. Tässä asiassa en lähtisi kritisoimaan mitään, mitä itsestään vastuussa olevat ja suhteellisen tasapainoiset, täysi-ikäiset ihmiset tekevät yksin tai toistensa kanssa, kunhan nyt sivullisia tai ympäristöä ei vahingoiteta.

Virtuaalitodellisuus (vai mitä termiä käytit) on muuten todella hyvä pointti. Pitäisikö aloitteleville pedofiileille ja sarjamurhaajille tarjota virtuaalinen todellisuus, missä saisi käsitellä halujaan, ilman negatiivista leimaa yhteiskunnan taholta? Todella mielenkiintoinen pointti.   Itse uskon, että jos ihmiset kenellä tulee nuorena hälyyttäviä piirteitä kehitykseen (tuhopoltot, tirkistely, eläimiin kohdistuva väkivalta), ja myöhemmin iällä, kun fantasiat ovat kehittyneet, olisi mahdollisuus jollain tapaa käsitellä omaa seksuaalisuuttaan, se olisi ennaltaehkäisevä seikka NRO1.   Jos otetaan esim Jeffrey Dahmerin tapaus, jonka lapsuudessa oli kaikki nämä hälyyttävät ominaisuudet (isällä oli ollut myös pyromaniaa) , ja myöhemmällä iällä kehittyivät homoseksuaaliset halut ja fantasia omasta tahdottomasta seksiorjasta.(Pakko editoida tätä, koska en halua että ymmärretään väärin. En tarkoittanut gay- ihmisistä termiä seksuaalisesti häiriintyneet, vaan jälkimmäisestä) Olisiko hän pystynyt käsittelemään nämä asiat , jos yhteiskunnassa jossa hän eli, olisi ollut parempi turvaverkko seksuaalisesti häiriintyneille? Jeffrey on sanonut monissa haastatteluissa, että pahinta oli, kun ei voinut puhua omasta seksuaalisuudestaan kenellekkään. Jeffrey yhdisti itsensä paholaiseen (pahuuteen) ja antoi mennä. Tästä syystä kymmenet nuoret miehet menettivät henkensä.     Pakko aukaista vähän tuota seksiorjajuttua vielä. ELi Jeffrey Dahmerillahan oli fantasia tuottaa itselleen zombienkaltainen tahdoton seksiorja. Hän teki tämän poraamalla uhrien kalloihin ja lisäämällä eri nesteitä, koittaen vahingoittaa aivojen sitä kohtaa mikä tuottaa "vapaan tahdon".

[quote="JPAP" post=27415]Missä menee raja?[/quote]   Raja on hyvin helppo vetää: About kaikki mikä tapahtuu vapaaehtoisten aikuisten välillä on okei, tietysti lukuunottamatta esim. murhaa monista syistä, mm. siksi että vapaaehtoisuutta olisi hankala varmentaa.   Ihmisen seksuaalisuus lukuisine fetisseineen muodostaa rikkaan ja kiinnostavan maailman, mutta tietenkään kaikki jutut eivät sovi kaikille ja joukossa on paljon tavaraa joka hämmentää ja pelottaakin vaniljasta pitävää. Eikä siinä mitään, ei kenenkään pitäisikään joutua kohtaamaan materiaalia joka ei vastaa omia mieltymyksiä. Mutta se pistää kyllä ärsyttämään kun tämä hämmennys niin usein kääntyy epäluuloksi ja syytöksiksi sairasmielisyydestä.   En tiedä oliko tarkoituksesi vihjailla mitään sellaista JPAP, ja jos ei niin pahoittelen tätä olkinuken hutkimista. Nämä kysymykset nousevat kuitenkin sen verran usein esiin seksuaalisuuteen liittyvissä keskusteluissa ja aina esiin tulee myös vihamielisiä mielipiteitä, että ajattelin käestää.   Jokainen voi itseltään kysyä, hämmentävää tavaraa kohdatessaan, että mitä haittaa siitä on kenellekään. Mitä haittaa on vapaaehtoisten keskenään harrastamasta sadomasokismista, pariskuntien raiskausleikeistä, piirustusten ja roolipelin tasolla tapahtuvasta furry-fetisismistä, tai vaikka siitä että seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu yksinomaan koneisiin? Näin kesympiä esimerkkejä mainitakseni.   Jep, monet näistä ovat ahdistavia/huvittavia/inhottavia jos ei satu mielenkiintoa jakamaan, ja voihan sitä väittää että fetissit vääristävät yksilön omaa seksuaalisuutta ja yhyy; mutta se on kuitenkin kyseisen yksilön oma asia, eikä se ainakaan pilkkaamalla ja kauhistelemalla parane.   Eli jospa antaisi kaikkien kukkien kukkia ja varaisi kauhistelun sellaisiin tapauksiin, kun oikeasti tapahtuu rikos.

Joku aika sitten olikin vähän julkista keskustelua. Aikuisen lievä pahoinpitely on edelleen asianomistajarikos: toisin sanoen aikuista saa edelleen piiskata vaikka siitä sitten jäisikin näkyviä jälkiä, jotka muut uimakerholaiset seuraavana päivänä näkevät.   Innokkaiden amatööridominoiden kannattaa toki selvittää, mitä kohtia ihmisestä sopii leikkimielisesti piestä (vihje: ei munuaisiin!) ja sinne takapuoleen ei sitten kannata tunkea mitään mikä voi jäädä sinne (hyviä ideoita: ihmiskehon osat, tarkoitusta varten suunnitellut seksilelut; huonoja ideoita: muut seksilelut, pullot, [url=http://metro.co.uk/2008/10/31/vicar-hospitalised-with-potato-up-his-bum-95117/]perunat[/url], [url=http://www.huffingtonpost.com/2012/12/28/crazy-things-stuck-in-rectum_n_2376067.html]yleensäkin kaikki satunnainen tavara mitä kotoa nyt löytyy[/url]).

[quote]EN ole alentuva, enkä loukkaava. Keskustelin alunperin herran kanssa, jolle vastasin baareista. En suositellut mitään, tai muuta. Tiedättekö, miten normaalit ihmiset keskustelee?[/quote]   Olin tulkitsevinani viestisi siten että edellisen käyttäjän valitellessa ujouttaan sinä yllytit häntä voittamaan pelkonsa ja menemään eteenpäin. Tämä on sinänsä hyvä vastaus. Mutta kun kyseessä oli ja on avoin keskustelu, ei kahdenvälinen, niin liityin mukaan ja tarjosin mielestäni paremman vaihtoehdon niin alkuperäiselle kirjoittajalle kuin keskustelua seuraavalle käyttäjäkunnalle.   Niin, ja mitä tulee normaaliin keskusteluun, niin hyvä foorumikeskustelu ei jää kahden ihmisen keskinäiseksi sananvaihdoksi vaan jokainen viesti osoitetaan aina jokaiselle foorumia lukevalle ihmiselle.   Huomioi toki että myös kiittelin viestiäsi niiltä osin kuin olin kanssasi samaa mieltä. Pahimmillaan taisin sanoa "ei ole palkitseva idea", eli "on hyödytöntä sanoa", mikä on mitä suurimmissa määrin asiaan, ei ihmiseen kohdistuva kritiikki.   [quote]Se on ihan imartelevaa, että minun jokaiseen sanaan tartutaan tällä foorumilla. Siitä tietää, että ne luetaan ihan jokaista tavua myöten. Mutta kun aletaan irrottelemaan asioita omista ympyröistään, se on hieman ärsyttävää.[/quote]   Jos olen väärinlukenut sinua niin pyydän anteeksi. "Tällä foorumilla" on kuitenkin hieman harhaanjohtavasti sanottu, kun olen lukenut viestejäsi vain tässä yhdessä keskustelussa. Olen ollut epäaktiivinen niin pitkään ettei minulla ollut näköjään käyttäjätunnusta myöskään viimeistä edeltävällä foorumisoftalla, joten edellinen viestini oli varmaan joskus ennen vuotta 2007.   [quote]Jos nyt kaikki Mortit ja Vertit koittaisi parantaa myös luetun ymmärtämistä, ei vain tavujen, se olisi mukavaa.[/quote]   Pidän tätä hyvin alentuvana tapana puhutella käyttäjäkuntaa. Mortti ja Verttihän ovat Mikin reilusti alaikäiset sukulaispojat (lähteestä riippuen 5 - 10 vuotta). Kun foorumin keskimääräiset käyttäjät ovat jokseenkin vanhempia ja edustavat melko tasaisesti molempaa sukupuolta (ja tässä keskustelussa puhutaan kaikenlisäksi seksistä ja seksuaalisuudesta!) niin onko tämä tämä hyvä tapa osoittaa sanat lukijoille?   [quote]Tämä jo tälläsenään on todella provosoiva. Se kertoo kirjoittajasta kaksi asiaa: A) Ei ole paljoa tullut mietittyä asiaa, jos ei muuta syytä keksi. B) Haluaa erottaa itsensä toisista tavalla, joka mollaa muita ja kehuu itseään.[/quote]   Olihan tuo aika nopeasti nopeasti kirjoitetun näköinen, tuo aloitusviesti. Sen puolesta on kuitenkin sanottava että siitä sai selkeän kuvan lähestymiskulmastasi ja oli helppo lähteä rakentavasti keskustelemaan.     [quote]Eli ammattilaisen käsitys terveestä seksuaalisuudesta on, että kaikki on sallittua makuukammarissa/keittiössä/kylpyammeessa niin kauan, kuhan lakia ei rikota.[/quote]   Tämä on hieman liikkuva maalipyykki siinä mielessä, että konsensus tai terveellisyys* ei ole sama kuin laillisuus, kuten esimerkiksi homojen parisuhteeseen liittyvässä keskustelussa on hyvin käynyt ilmi.   Toisaalta sama koskee tietenkin kaikkea rikollisuutta - rikos on rikos vain jos se on lakikirjassa. Jos sitä ei siellä ole, kyse on pahimmillaankin vain [i]äärimmäisen[/i] huonosta käytöksestä (jolla saattaa tietenkin olla myös raskaita seurauksia, kuten kohteelle viimeiseksi kokemukseksi jäävä sakinhivutus) .   Toisaalta myös tuo "vapaaehtoisuus" on hieman vaikea käsite. 1970/80-luvulla kun seksuaalitutkimus oli voimakkaassa käymistilassa tietyt puolueet ja politiikot ajoivat pedofilian laillistamista sikäli kun kyseessä oli vapaaehtoinen kanssakäyminen (mm. Länsi-Saksassa Vihreät). Tänään ajattelemme ettei lapsi kykene suostumistaan oikeustoimikelvottomana henkilönä antamaan (ja sama tietenkin koskee nykyajattelussa myös mikäli toinen osapuoli on voimakkaan humaltilan vaikutuksessa).   Muutaman kerran olen joutunut tilanteeseen jossa on täytynyt kieltäytyä sukupuolisesta kanssakäymisestä kun toinen osapuoli on (täysi-ikäisyydestään ja vesiselvyydestään huolimatta) vaikuttanut siltä ettei hänellä ole mahdollista tehdä (omasta mielestäni) harkittua päätöstä. Asia on kaksinkerroin ikävä sikäli että hetkeen heittäytyminen olisi niin helppoa ja toisaalta koska toiselle osapuolelle on vähän vaikea sanoa ettei kunnioita häntä ihmisenä niin paljoa että uskoo tämän olevan kykenevä ottamaan vastuun teoistaan.   Erityisen vaivaannuttavaksi koen varsinkin fani/idoli-suhteet jossa idoli käyttää hänen julkisuus- tai mielikuvaansa liitettyjä ajatuksia henkilökohtaiseksi gratifikaatiokseen. Aivan oma kaavoitusalue helvetissä on lisäksi ihmisillä jotka tietoisesti yrittävät luoda itselleen tarunhohtoisen sädekehän saadakseen naiivin, nuoren henkilön sänkyyn. * *     --- * [sub]Terveellisyys on mielenkiintoinen sanavalinta kun puheena on seksi -- kaikki seksiin liittyvät asiathan eivät ole, noin somaatikan kautta ajatellen, kovin tervettä. Jo pelkästään sukupuolitauteja ajatellen. [/sub]   * * [sub]Kuulin toissailtana hyvänpäiväntuttuni kehuvan humalatilassa että oli onnistuneesti saanut lovia sängynjalkaan mm. väittäen olevansa klubilla kaveriensa kanssa juhlimassa onnistunutta pörssilistausta. Toinen käytetty tarina kuulemma koski onnistunutta jääkiekko-ottelua SM-sarjassa ("eivät ne naiset kuitenkaan jääkiekkoilijoita tunnusta. Kunhan sanoo vaan niin kummasti muuttuvat lämpimiksi").Barneystintson-vitsit ovat hauskoja teoriassa, ei siinä vaiheessa kun kuulee jonkun niillä onnistuneen.[/sub]

[b]ijü kirjoitti:[/b] [quote]Muutaman kerran olen joutunut tilanteeseen jossa on täytynyt kieltäytyä sukupuolisesta kanssakäymisestä kun toinen osapuoli on (täysi-ikäisyydestään ja vesiselvyydestään huolimatta) vaikuttanut siltä ettei hänellä ole mahdollista tehdä (omasta mielestäni) harkittua päätöstä. Asia on kaksinkerroin ikävä sikäli että hetkeen heittäytyminen olisi niin helppoa ja toisaalta koska toiselle osapuolelle on vähän vaikea sanoa ettei kunnioita häntä ihmisenä niin paljoa että uskoo tämän olevan kykenevä ottamaan vastuun teoistaan.[/quote]   Tiedä sitten millainen tilanne tämä oli, mutta itselleni tuli tästä mieleen syrjähypyt. Ainakin minulle varatut ihmiset ovat poissa laskuista seksikumppania katsellessa. Ainakaan jos tällä varatulla on lapsia. Katson että minulla ei ole oikeutta osallistua mahdolliseen perheen tuhoamiseen. Jos suhteessa menee niin heikosti, että pitää ulkopuolisia seksikumppaneita katsella niin se saattaa helposti kaatua muutenkin, mutta minä en aio olla siinä mukana vain hetken mielihyvän takia.   Mitäs mieltä olette seksin ostamisesta? Pitääkö se saada lopetettua kokonaan vai pitäisikö lakia kenties höllentää sen suhteen. Kunnon bordellit pystyyn joka kaupunkiin ja parittajien sijaan homma vaikkapa valtion hallintaan, niin että epämääräinen aines pysyy poissa kuvioista ja saadaan lieveilmiöt pois. Kysyntähän tuon suhteen ei tule koskaan loppumaan.   Itse en ole kiinnostunut kaupallisesta seksistä, koska siitä puuttuu se haluamani tunne-yhteys (korkeintaan sitten voisi harkita jos tarjoajana olisi niin kaunis nainen, että häneen ihastuisi ensisilmäyksellä tai jos perinteisen tuntitaksan sijaan palvelu olisi hitaampaa, treffeineen ym. lähempänä normaalia suhdetta...)

"[i]Mitäs mieltä olette seksin ostamisesta? Pitääkö se saada lopetettua kokonaan vai pitäisikö lakia kenties höllentää sen suhteen. Kunnon bordellit pystyyn joka kaupunkiin ja parittajien sijaan homma vaikkapa valtion hallintaan, niin että epämääräinen aines pysyy poissa kuvioista ja saadaan lieveilmiöt pois. Kysyntähän tuon suhteen ei tule koskaan loppumaan.[/i]"   Amsterdamissahan asia on hoidettu laillistamalla seksin osto/myynti niille varatuissa paikoissa. Kävin itse kattomassa punaisten lyhtyjen aluetta vuosia sitten, ja ihan siistiltähän se homma vaikutti. Näyteikkunassahan työtä tarjoavat keimailevat, ja ostajat sitten valikoivat kuin katalogista. En itse kokeillut kyllä.   Hyvä puoli sen laillistamisessahan olisi ennen kaikkea ihmiskaupan heikentyminen. Myös se että sukupuolitaudit varmasti vähenisivät, jos työtä tarjoavat joutuisivat pakollisiin ja valvottuihin sukupuolitesteihin. En tiedä miten Amsterdamissa on hoidettu asiakkaiden testaaminen, onko mitenkään, en tiedä.   Seksin myynti on todella vanha ammatti. Joku psykiatri osaisi sanoa asiasta enemmänkin, mutta mitä katsonut dokumentteja pornoteollisuuden työntekijöistä (pornotähdet), niin sellaisen kuvan siitä saa, että aikasta verottavaa se on ihmisen psyykkeelle. Paranisiko tilanne, jos yhteiskunnassa olisi avoimempi suhtautuminen, sitä on kiva miettiä.   Sitäkin on kiva miettiä, että mikä on "seksin ostoa"? Jos käyt kupillisella strippibaarissa, niin ostatko seksiä? Lain mukaanhan tämä on selvä, mutta noin aatteellisella tasolla.

Pornossahan se on se ongelma, että sitä yritetään tehdä niinkuin mitä tahansa työtä, joku perustaa puljun ja palkkaa porukkaa tai maksaa freelancereille. Eihän seksi niin toimi - varsinkaan jos tehdään ns. kovaa pornoa eli sellaista jossa oikeasti naidaan. (Aika kumma sanoa HC:ksi semmoista mitä tapahtuu useimmissa aviomakuuhuoneissa)   Ja kuka semmoisesta ylisliipatusta vividentertainmentkamasta innostuisi muutenkaan?   Toisaalta nykyäänhän on semmoistakin kamaa, missä esimerkiksi esiintyjinä saattaa olla ihan oikea aviopari (tai muuten kemiat tsekattu täsmääviksi eikä tuottaja ole vain tuonut paikalle isomunaisinta oria minkä saa hankittua) ja sellainen varmasti kuluttaa ihmistä vähemmän, jos ollenkaan. Toivoahan sopii, ettei motiivi myöskään ole pelkästään taloudellinen vaan ainakin osittain exhibitionistinen.

Pornohan on teollisuus vielä a) Japanissa b) Yhdysvalloissa. Saksan tilanteesta en tällä hetkellä, kiitos kielitaidottomuuden, tiedä mitään, mutta muutenhan pornoteollisuus oli erittäin kannattavaa noin kaksikymmentä vuotta mutta kohta jo vuosikymmenen on kuihtunut kasaan. Jos nyt pitäisi sanoa, että vuonna 2015 Euroopassa on pornoteollisuutta, niin sitten se tarkoittaisi ammattimaisesti tehtyjä amatööripornopätkiä sekä itäisessä Keski-Euroopassa (Unkari, Tšekki, Puola) tehtyä (sinällään etiikaltaan kyseenalaista) casting couch -haastattelupornoa. Eli toisin sanoen jotain, jolla pääasiassa kameran edessä olevat ihmiset eivät yleensä elä. Toki sitäkin kautta sit syntyy kiintotähtiä, ja toki erilaisilla fetissiyleisöillä on omat studionsa, jotka tekee kohdennettua pornoa, mutta niistäkin aika useat toimivat periaatteella, jossa varsinaisille pornonäyttelijöille maksetut korvaukset tai palkat ovat vaatimattomia verrattuna siihen, miten vielä vuosituhannen vaihteessa rahaa liikkui.   Mutta kuten kotimainen skene (joka oli varsinkin loppuvaiheessa todella naisvaltaista, sitä yhtä seitsemänkymppistä patua lukuunottamatta, ja progressiivista) osoitti, sitä voi ihan hyvin tehdä pornoa vuosikymmenen, ja sitten siirtyä muihin töihin. (Mitä Iltalehti ei selkeästi tajua: [url=http://www.iltalehti.fi/iltvmusiikki/201501130194744_a4.shtml]vaan typerehtää[/url].) Tai jatkaa sillä saralla, mikä yhä on liiketaloudellisesti kannattavaa, eli dominana tai privasessioita tarjoavana kivijalkaliikkeenä. Mistä päästäänkin JPAPin esittämään maksullisen seksin määritelmään. Täsmennetään nyt vielä, että strippiklubilla käyminen ja siellä kaljan juominen ei ole maksullista seksiä, eikä Suomessa strippiklubeilla (tai edes noissa privaattisessioissa kivijalkaliikkeissä) (saakaan) tarjota maksullista seksiä. Privasessioita on tarjolla vaikka minkälaisia, mutta käytännössä kaksi rajoitetta niissä aina on: ensinnäkin kontakti ammattilaiseen on joko täysin kielletty tai sallittu vain jossain rajallisessa tarkoituksessa (esim. viime aikoina yleistyneet ihmispöytä- tai sidontakontaktit) ja toiseksikin masturbointi session yhteydessä on kielletty. Nämä ovat myös syitä, miksi ne eivät ole maksullista seksiä.   Mitä sitten taas tulee psyyken verottavuuteen, se riippuu myös seksiammattilaisuudessa pääasiassa niistä työolosuhteista. Totta kai myös ihmisistä, ollaan me sen verran erilaisia, että esim. ahdistutaan eri asioista. Mutta keskimäärin vapaaehtoisesti tiensä valinneet ahdistuivat myös pornoelokuvien teossa tutkimuksen mukaan aika arkisista asioista: kiireestä, huonoista työolosuhteista, vaatimattomasta infrasta ja hygieniatiloista, ja kovasta kilpailusta. Tutkimukseen en nyt ulkomuistista löydä enää viitettä, kun on jo yli puoli vuosikymmentä, kun sitä selailin. Mutta jos on kiinnostunut psykologisesta puolesta, Naapurintyttö eritteli sitäkin omassa blogiprojektissaan varsin hyvin: [url=http://naapurintyttoanaidaan.blogspot.fi/?zx=608da1bc628e3763]Naapurintyttöä naidaan[/url].   Jotta tästä ei tulisi raamattua tähän väliin, jätän seuraavaan viestiin taas puolet siitä, mitä olen tänne ollut kirjoittamassa viikon verran, ja jatkan vielä yhdestä viime viesteissä käsitellystä aspektista: seksistä kieltäytymisestä tai siitä, miksi joissain tilanteissa voi olla viisaampaa olla harrastamatta seksiä. Seksihän on parhaimmillaan mitä loistavinta ajanvietettä, ja useimmiten kuitenkin vähintäänkin rentouttavaa. Mutta sitten siinä on kuitenkin kovin monelle meistä myös ongelmalliset puolensa - koska seksi on samanaikaisesti niin paljon sekä iholla että pään sisällä, niin seksin seurauksia hetkissä ja vuosissa on vaikea aavistaa. Eettiset pohdinnat saattavat joskus olla jopa helpompia tapauksia kuin ihan vain sellaiset arkiset tilanteet, joihin ei liity suurempaa etiikkaa. Esimerkiksi kahden keskenään läheisen ystävän ilman romantiikkaa harrastama seksihän voi olla joissain tilanteissa erinomainen ratkaisu molempien seksintarpeisiin, jos se molemmille sopii ja on eettisesti oikein. Mutta etiikkaa kiinnostavampaa ja vaikeampaa voi hyvinkin olla se, mitä seurauksia sillä on ystävyyssuhteelle? Käykö niin, että kummalla jommalla herääkin seksin myötä myös romanttisia tunteita? Vai jatkuuko ystävyyssuhde seksin jälkeen hyvin pitkälti sellaisena kuin oli ennen sitäkin, vain yhdellä lisätasolla? Nämä ovat asioita, joista voi ennalta tehdä lähinnä arvauksia, vaikkakin esimerkiksi yhteisellä keskustelulla arvaukset voivat olla hyvinkin valistuneita ja usein oikeassa. Mutta aivokemia on jännä juttu, ja kun sitä ei vielä tiedekään täysin hahmota, niin mitenpä sitten yksittäinen ihminen...

[quote="Iivari" post=27455]Esimerkiksi kahden keskenään läheisen ystävän ilman romantiikkaa harrastama seksihän voi olla joissain tilanteissa erinomainen ratkaisu molempien seksintarpeisiin, jos se molemmille sopii ja on eettisesti oikein. Mutta etiikkaa kiinnostavampaa ja vaikeampaa voi hyvinkin olla se, mitä seurauksia sillä on ystävyyssuhteelle? Käykö niin, että kummalla jommalla herääkin seksin myötä myös romanttisia tunteita? Vai [/quote]   Niin, aika moni on esittänyt teorian, että tämä toimii paljon paremmin vähän vähemmän läheisten kaverien kesken.   (tietysti hyvällä tuurilla molemmilla herää)   Täytyy muistaa, että ihmisten demiseksuaalisuusasteikko on erilainen (käytetäänkö tuota sanaa muualla kuin Tumblerissa), toisin sanoen seksiin vaadittava "henkinen yhteys" ja kiintymys on erilainen. Toiset voivat harrastaa seksiä vain parisuhteessa, toiset jopa juuri tavatun tuntemattoman kanssa.   Ja senkin lisäksi kaikenlaista parinvaihtoa, ryhmäseksiä ja swingerkuviota tapahtuu varmaankin paljon enemmän kuin (haastattelututkimuksia tehneitä seksologeja ja näiden tutkimukseen tutustuneita lukuunottamatta) osataan aavistaa.

Seksin ostamisesta. Periaatteessa ihan ok, saavathan aikuiset ihmiset harrastaa seksiä rahasta. Käytännössä prostituutio on kuitenkin hyvin ongelmallista. Kuinka oma valinta prostituutio todella on, vaikka siihen ei liittyisi ihmiskauppaa? Helsingin Vaasankadulla ja Sihteeriopiston sivuilla tekemieni empiiristen tutkimusten perusteella olen havainnut, että suurin osa seksityöntekijöistä on jotain aivan muita kuin suomalaisia: aasialaisia ja itä-eurooppalaisia pääosin. Onhan myös suomalaisia seksityössä, mutta he ovat vähemmistöä, useimmat kun voivat valita jostain muusta. Minusta seksityö onkin jollain tavalla huonommassa asemassa olevan ihmisen hyväksikäyttöä. Erityisen vastenmielisenä pidän jotain seksiturismia Thaimaahan, jossa prostituutiossa on paljon myös alaikäisiä. Ilmeisesti on suomalaisia miehiä, jotka eivät voi olla ilman seksiä tai masturboida, vaan pitää panna lapsia.   Mitä tuohon Naapurintyttö- blogiin tulee, olen törmännyt siihen joskus ja mietin vähän, että onkohan sepitettä. Ei olisi nimittäin ensimmäinen ”kohu”-blogi, joka olisi mielikuvituksen tuotetta.   Useimmin kuullut seksinoston kriminalisointia kritisoivat argumentit keskittyvät siihen, miten kielto ajaa ”toiminnan maan alle”. Yleensä ihmiset eivät vaan vaivaudu tarkentamaan, mitä tämä tarkoittaa ja mitä konkreettisia vaikutuksia sillä on. Väittäisin, että täysin vapaavalintaisesti seksityössä toimivat ihmiset, jotka eivät tee hommaa vain epätoivosta (esim. jotkut suomalaiset) pystyvät kyllä huolehtimaan itsestään ja sukupuolitaudeistaan, vaikka seksin osto olisi kiellettyä. Turvallisuus nyt on toinen juttu.

En olisi ihan heti arvannut, että löydän scifi/fantasia-sivustolta myös tällaisen topiikin! No ei siinä mitään, ovathan ne seksi ja seksuaalisuus mielenkiintoisia ja tärkeitä aiheita. :smile: Seuraavaksi joitain hajanaisia ajatuksia mitä tämä keskustelu herätti.   Biologina mun näkökulma seksiin ja seksuaalisuuteen on aika sellainen neutraali ja no... biologinen. Minulle seksi (soolona tai yhdessä) on luonnollinen osa elämää siinä missä nukkuminen ja syöminenkin.   Omassa elämässä olen vahvasti kokenut, että [b]itsetunnolla[/b] on järjettömän suuri merkitys seksistä nauttimiselle. Silloin kun itse on kärsinyt huonosta itsetunnosta -> pitää omaa kroppaa epäviehättänä -> nostaa käytöksellään itse esiin näitä "epäkohtia" (vaikka kumppani ei olisi niitä edes huomannut) -> jolloin kumppani alkaa kiinnittämään huomiota "ongelmiin" joita ei olisi alunperin edes noteerannut -> itsetunto huononee entisestään, josta päästäänkin taas alkuun ja kehä on valmis.   Kun taas on sinut oman kroppansa kanssa (kenelläkään meistä se ei todellakaan ole täydellinen ja jokainen meistä on kaunis omalla tavallaan), niin silloin myös nauttii enemmän seksistä eikä mieti touhutessa, että pömpöttääköhän mun maha nyt kauheasti tms.   Toinen tärkeä asia on mielestäni [b]keskusteleminen ja luottamus[/b]. Omista mieltymyksistään on uskallettava sanoa ääneen. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin se, että vaikka vasta vuosien päästä selviää, että kumppani olisikin halunnut sinun tekevän sänkyasioissa jotakin toisin kaikki nämä vuodet. Tai on ollut joku muu väärinkäsitys toisen mieltymyksistä tai laadun suhteesta määrään. Jne.   (Vähän niin kuin se vanha vitsi kauan naimisissa olleesta pariskunnasta, kun toinen toteaa, että "et ole koskaan antanut mun syödä sitä leivän kantapalaa", johon toinen: "ja mää oon koko ajan luullut, että sää et halua sitä ja väkisin oon uhrautunu ja syöny sen kantapalan..." :lol: )   Mikään ei muuten ole parempi (ja vapauttavampi) tunne kuin se, että voi luottamuksellisessa ja keskustelevassa parisuhteessa olla täysin oma itsensä ja antaa vain mennä siellä makkarinkin puolella. Toivon, että jokainen kokisi tämän tunteen ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. :heart: (Ainakin minulla siihen meni monta vuotta ja välillä on heikko hetki täälläkin.) Onneksi sekä keskustelutaitoja että itsetuntoaan voi tietoisesti harjoitella ja kehittää läpi elämän. Tämä siis kannustuksena niille, jotka näiden ongelmien kanssa painiskelevat. Tsemppiä!   Loppukevennys: Minä kun en ole noita yhden yön juttuja koskaan kokeillut, niin en tiedä kuinka tämä kuvaus sopii, mutta kaverini sanoi kerran aika hauskan määritelmän (joka ainakin kuulostaa todenmukaiselta): "Yhden illan seksi on kuin kahden ihmisen masturbaatiota yhdessä."   Loppukevennys osa 2: Tulevana bilsan opena odotan kovasti (not...) sitä ekaa kertaa, kun pääsen tätä aihepiiriä opettamaan punasteleville ysiluokkalaisille. Pelkään, että vaikka itse pysyisikin asiallisena, niin jos ne oppilaat alkavat kovasti pelleilemään ja naureskelemaan, niin voi siinä olla itselläkin pokassa pitelemistä... :wink:

[quote](Vähän niin kuin se vanha vitsi kauan naimisissa olleesta pariskunnasta, kun toinen toteaa, että "et ole koskaan antanut mun syödä sitä leivän kantapalaa", johon toinen: "ja mää oon koko ajan luullut, että sää et halua sitä ja väkisin oon uhrautunu ja syöny sen kantapalan..." :lol: )[/quote]   [url=http://en.wikipedia.org/wiki/Abilene_paradox]Abilene-paradoksi[/url] on kuuluisa esimerkki epäonnistuneesta ryhmäkommunikaatiosta. Mainitsen tämän siltä varalta jos haluat saada tuolle esimerkillesi hienon nimen!

Jotenkin tuntuu siltä, että seksuaalisena olentona oleminen ei tässä yhteiskunnassa ole sallittua kaltaiselleni yksinäiselle, lyhyelle, ylipainoiselle ja mielenterveysongelmista kärsivälle miehelle. Oikeastaan ainoat tavat, joilla voin toteuttaa seksuaalisuuttani ovat pornolle runkkaaminen ja eroottisten tarinoiden kirjoittaminen. Ja näiden tapojen vuoksi minut kaiken lisäksi luokiteltaneen likaiseksi vanhaksi sedäksi.

[quote="Echramath" post=27417]Maassa oli ihan tervehenkinen eroottisen taiteen kulttuuri, ... pikakelaa muutama vuosikymmen ja meillä on lonkeropornoa.[/quote]   Tähän voisin kommentoida vain vuodelta 1814 peräisin olevalla Hokusain ukiyo-e puukuvalla nimeltä [url=https://en.wikipedia.org/wiki/The_Dream_of_the_Fisherman%27s_Wife]The Dream of the Fisherman's Wife[/url].   [size=2]Koskeeko ensimmäinen foorumiviestini lonkeropornon historiaa? Koskee.[/size]